Filmaaminen on herättänyt jonkin verran keskustelua miesten liigassa tällä viikolla.
Kaikki lähti siitä, että Eero Jalon kurinpitopäätöksessä oli painavia kommentteja FBC Turun leiristä. Manageri Antti Vääri syytti OLS-pelaajia filmaamisesta ja myös yleisemmin nosti, että filmaaminen on yleistynyt. OLS:n päävalmentaja Jani Lämsä vastasi syytöksiin kieltävästi, mutta oli kuitenkin myös sitä mieltä, että filmaaminen on yleistynyt videotarkistusten myötä.
Filmaamisella tässä tapauksessa tarkoitetaan sitä, että pelaaja korostaa saamaansa iskua ja jää esimerkiksi pitämään päätään. Syy tähän on pelaajan kannalta looginen: epäselvistä tilanteista voidaan sääntöjen mukaan katsoa videolta vain ne, jotka voivat johtaa pelirangaistukseen. Päästä kiinnipitäminen voi avittaa asiaa sen osalta, että vastustaja saa ainakin kakkosen tarkistuksen jälkeen. Toisaalta tuomarit kyllä välillä käyvät katsomassa tilanteita uudelleen liian matalalla kynnyksellä.
Myös filmaamisen rangaistavuus tuli esille. Vääri nosti, että selkeistä filmeistä pitäisi antaa kovia rangaistuksia ja Lämsä oli samoilla linjoilla siitä rangaistuksia voisi jakaa pelien aikana. Joskus on nähty tilanteita, että filmaaja on saanut kakkosen ja myös rikkoja samassa tilanteessa.
Mutta näin ei pitäisi käydä, sillä filmaamisesta on määritelty täysin selkeä rangaistus ja se on 2+10. Kenenkään ei tämän hetken sääntöjen perusteella pitäisi saada kahden minuutin jäähyjä nimenomaan filmaamisesta.
Filmaaminen sääntökirjassa, 2+10 min, päivitys 2022:
Pelaaja syyllistyy filmaamiseen hämätäkseen erotuomareita. Tämä sisältää muun muassa tilanteet, joissa pelaaja liioittelee tai korostaa kaatumisen, iskun tai jonkin muun hyökkäyksen seurauksia. Pelaaja teeskentelee joutuneensa rikkeen kohteeksi tai loukkaantuneensa. Rikkeen tehnyttä pelaajaa voidaan silti rangaista, vaikka toinen pelaaja syyllistyisi filmaamiseen samassa tilanteessa. Sarjajärjestäjä voi rangaista filmaamisesta jälkikäteen riippumatta siitä, mihin toimenpiteisiin erotuomarit ovat pelin aikana ryhtyneet.
Erotuomarisektorilta vahvistettiin, että 2+10 minuutin jäähyjä on nimenomaan filmaamisesta tuomittu kahden viime kauden aikana yksi kappale miesten liigassa. Erotuomaripomo Janne Koskinen arvioi aiemmin viikolla Pääkallolle, että ei osaa nykyisen datan perusteella arvioida mikä on tilanne filmaamisen osalta.
Jotain tehtävissä?
Jos yleisesti todetaan, että filmaaminen on lajin kasvavia ongelmia, niin pelote on ainoa toimiva keino kitkeä sitä. 2+10 jäähy, josta kymppi on henkilökohtainen, on oiva keino sinällään, mutta varmasti nostaa myös kynnystä tuomita jäähyjä nimenomaan filmaamisesta.
Koko kysymyksen yksi isoista ongelmista on se, että ulkoapäin on aina mahdoton arvioida, miltä jokin isku tuntuu ja mikä on näyttelemistä ja mikä ei. Räikeimmät filmaamiset havaitaan varmasti, mutta taidokkaimman näyttelyn kohdalla se on hankalaa.
Toisekseen on se vaikea kysymys, että entä jos tilanne tulkitaan väärin, ja pelaajalle on oikeasti sattunut jotain, mutta häntä syytetään filmaamisesta? Tällöin se pitäisi hyväksyä myös osana prosessia, että virhesyytöksiä ja sitä kautta tuomioita tulee mukana. Yleisesti jäähyjen antamisen lähtökohta pelaajien turvallisuus.
Sääntökirja ei tässä tapauksessa jätä paljoa vaihtoehtoja, mikä on tavallaan harmi. Jos filmaamisesta voisi antaa vain kakkosen, niin kynnys olisi matalampi. Ongelma on vain siinä, että muutos pitäisi tehdä kansainväliseen sääntökirjaan. Tällä haavaa ei ole ainakaan tiedossa, että asiaan olisi suurempaa kansainvälistä fokusta. Ilmiönäkin on hyvä muistaa se, että asiasta on vasta esitetty väitteitä.
Henkilökohtaisesti näen asian vielä hyvin pienenä ongelmana, mutta asiaan puuttumisen osalta on jo keinot olemassa.