Viime viikon alussa julkaistiin jälleen yksi F-liigakokousten yhteenkoonti.
Allekirjoittanut ei ole ihan vakuuttunut siitä, että liigajoukkueiden välillä vallitsee niin vahva yhteisymmärrys, kuin liigan puolelta halutaan kertoa. Kun kyse on toisiaan vastaan kilpailevista organisaatioista, ei kitkaltakaan voi välttyä. Sen takia on hieman hämmentävää, kuinka paljon liiga julkisesti pyrkii tuomaan esille sitä miten kaikki joukkueet tekevät päätökset käsi kädessä iloisesti hymyillen. On oikeastaan erittäin huono asia, jos joukkueiden välinen kilpailutilanne on kuvaillun tapaan laimea.
Sekä MM-kisoissa että liigassa on erikoinen eetos, että kaikilla pitää olla todella kivaa. Liigan kilpailuasetelma on sitä, että 12 joukkuetta voittaa koko ajan jokaisessa asiassa ja kaikilla on niin vallan hauskaa. MM-kisoissa kaikilla 16 joukkueella pitää olla aina kivaa, vaikka jo 16 joukkueen pitäminen kisoissa on todella positiivista syrjintää. MM-kisoissa jopa huolehditaan siitä, että tuleehan joukkueille varmasti tarpeeksi pelejä kisoissa.
Toki on poikkeus. Liigan ottelumääräasiassa on menty kärjen ehdoilla. Ja heti huomataan, että julkinen keskustelu asian tiimoilta on vilkkaampaa. Erityisesti siksi, että tässä korostuu joukkueiden erilaiset kilpailuasetelmat. Voisiko näistä erilaisista kilpailuasetelmista hakea vähän mielenkiintoa sarjaan? Että vaikkapa TPS:n ja KrP:n välillä olisi hiukan lisäjännitettä peleissä ja sen voisi aistia? Tai sitten ollaan hellyyttävästi samaa mieltä asioista.
Yhdestä asiasta on oltu hellyyttävän yksimielisiä ja se on tasonmittaus liigan ja Divarin välissä. Toisin sanoen liigakarsinnoilla jatketaan myös tulevalla kaudella. Ollaan siis yksimielisesti sitä mieltä, että liigan huonoimman ei tarvitse pudota suoraan, koska se olisi perin ikävää sen joukkueen kannalta. Liigajoukkueiden kesken se on koettu perin huonoksi vaihtoehdoksi.
Kuitenkin Divarin parasta mittaisi parhaiten runkosarjan menestys ja myös liigan kehnointa. Varsinkin liigan puolelta pystytään keskittymään karsintoihin pitkään. Runkosarjan loppulaukan kiinnostus muuttuisi ihan erilaiseksi, kun viimeisellä on vaarana pudota suoraan. Nyt jos ihan tarkkaan katsotaan, niin aika moni joukkue pelaa vailla panosta joulun jälkeen ja yksi niistä on ollut viime kaudet jumbojoukkue.
On huomattavan surullista, että koko muutos on tehty vain siksi, että kerran nousi ”väärät joukkueet”. Liigalle oli liikaa, kun Tiikerit ja ÅIF nousivat keväällä 2019 yllättäen. Nikkilän Monitoimihallin koripallokorin tuijotus aiheutti Alakiventiellä ikuiset traumat ja liigan ovet laitettiin vähintään puoliksi kiinni. Nykyisellä systeemillä ei ole kahtena keväänä pudonnut yhtään liigajoukkuetta, eikä yksikään ole noussut Divarista.
Se on sääli Divarin kannalta, joka on ahdistettu sarjaksi, jonka tulevaisuuden näkymät ovat huonot. Sarjan näkyvyys on todella heikko, eikä liittoa tunnu kiinnostavan sarjan kehitys ollenkaan. Kuvaavaa on, että osa liigajoukkueista käyttää sarjaa farmiliiganaan, ja jopa niitä joukkueita, joilla olisi paras mahdollisuus nousta liigaan.
Samaan aikaan toteutuu itse itseään toteuttava profetia: liigan ja Divarin välinen kuilu kasvaa kasvamistaan. On yhä helpompi sanoa, että Divarin joukkueet eivät ole liigakelpoisia. Tällöin voidaan ajatella niin, että tulevalla kaudella mahdollisia nousupaikkoja ei ole enää kuin yksi. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeammaksi tämä muutos osoittautuu Divarin kannalta.
Toivon todella, että jopa kaksi Divarin joukkuetta nousisi karsinnoista liigaan keväällä 2025. Sanon sen jo ihan siksi, että se on kilpailua. Henkilökohtaisesti en jaksaisi vuodesta toiseen katsoa samoja joukkueitakaan, kun ne eivät kaikki ole myöskään ”ihan liigakelpoisia”, joten yhden joukkueen vuosittainen vaihtaminen olisi ihan paikallaan. Lopettakaa lajin kiillottaminen ja tuokaa kilpailu takaisin.
Tästä kirjoituksesta ei muuten tarvitse olla hellyyttävän yksimielinen.