Nurmon Jymy päätti repäistä tällä F-liigakaudella, kun se kesällä ilmoitti Jymytekeväisyys-kampanjastaan, jolla tarjottaisiin kaikki kauden kotiottelut ilmaisina katsojille.
Menetetyt lipputulot maksaisi yhteistyökumppanit. Kauden alkaessa Jymy ilmoitti, ettei tavoitteeseen aivan päästä, ja jokaiseen peliin ei ole löytynyt kumppania. Loppujen lopuksi kampanjan voimin tarjottiin 14½ peliä kauden 17 kotiottelusta.
Nurmon Jymyn edustajana kampanjasta kesällä puhunut Jiri Kirsilä kertoi tuolloin, että ajatus oli herännyt edelliskauden kokeilusta, jolloin ilmaisottelu oli kerännyt normaalia suuremman yleisön.
Nyt Jymyn kauden ollessa ohi seurassa on ehditty tarkastelemaan kampanjan onnistumista. Kirsilä kertoo, että Jymyssä kampanjaa pidetään onnistuneena.
– Kaiken kaikkiaan yleinen vastaanotto siitä, mikä se koko ideologia oli ja mikä oli tarkoitus, oli äärimmäisen positiivinen. Sen kautta sai käydä paljon mahtavia keskusteluita siitä, kuinka olimme lähteneet tarkastelemaan vanhaa asiaa täysin uusin silmin.
– Yhteistyökumppaneiden kanssa keskusteluissa lähes kaikilla oli avautunut se isompi kuva siitä yhteiskunnallisesta hyödystä, mikä oli koko konseptin tarkoitus. Kokonaisuudessa pidämme sitä onnistuneena kampanjana, Kirsilä toteaa.
Ilmaisista otteluista huolimatta Jymyn yleisökeskiarvo laski edelliskauden 471:stä 427:ään. Kirsilä näkee monia eri syitä yleisökeskiarvon laskuun siitä huolimatta, että otteluihin pääsi ilman maksua. Paremminkin asioita olisi siis voinut tehdä.
– Ensimmäisenä siinä pitää huomioida, että meillä oli viime kaudella kaksi paikallispeliä kotipeleinä, joista toinen pelattiin Seinäjoki Areenassa. Se ei varmastikaan selitä koko totuutta.
– Menestys voi vaikuttaa siihen. Meidän näkökulmasta olisi pitänyt hoitaa paremmin yleinen tietous, että ottelut ovat oikeasti ilmaisia. Siinä meidän on varmasti parannettava. Vaikka sosiaalinen media on pääkanava, olisi toisenlainen, paikallinen markkinointi pitänyt hoitaa paremmin.
Pientä parannusta oli nähtävissä yleisömäärissä kauden mittaan. Kirsilä kertoo sosiaalisen median markkinoinnin muutoksesta, joka tehtiin marraskuussa. Silloin Jymy alkoi julkaisemaan ottelumainoksensa kolmella eri kielellä: suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi, kun ennen se oli julkaistu vain suomeksi. Ukraina on Kirsilän mukaan Seinäjoen suurin vieraskieliryhmä.
Tällä yritettiin tavoittaa uusia katsojaryhmiä, jotka eivät ehkä aiemmin olleet tietoisia ilmaisista F-liigaotteluista. Vaikka tarkkaa tietoa onnistumisesta Kirsilällä ei ole, oli Jymyn kauden neljä isointa yleisömäärää tuon muutoksen jälkeen.
– Täällä on kuitenkin paljon ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Täällä on opiskelijoiden puolisoita ja tilapäistäsuojaa saavia, ja heille osoittaminen, että meillä on tällaisia pääsarjatason ilmaispelejä koettiin erottavaksi tekijäksi muista ottelutapahtumamainoksista.
Kirsilä kertoo, ettei kumppanuuksia myydessä oltu ennustettu ilmaisuuden mahdollisesti tuomaa kasvua, vaan myynnissä oli käytetty aiempia yleisökeskiarvoja. Nyt kasvua ei tullut.
– Lähdimme aina edellisen kauden keskiarvon pohjalta. Siihen perustui ne laskelmat, minkä mukaan kumppanuuksia hinnoiteltiin.
Jymy oli kuitenkin laskenut kasvua omassa oheismyynnissään. Sen kasvun tavoitteista oli jääty kauas.
– Puhtaasti lukujen valossa oheismyyntiin tuli pientä plussaa. Se ei kuitenkaan ollut lähelläkään sitä tavoitetta, mitä toivottiin. Se meni selkeästi kehitettävälle listalle, mikä pitää saada paremmaksi.
Suurempi yhteiskunnallinen hyöty
Jymystä on ottanut esimerkkiä myös raumalainen Divari-joukkue SalBa, joka helmikuussa julkisti ensi kauden kotiotteluiden olevan ilmaisia myös heillä.
SalBan julkistuksen jälkeen järjestelmälliset ilmaisottelut nousivat myös Pääkallon viikon kysymykseksi. Tuolloin 69,4% vastaajista oli järjestelmällisiä ilmaispelejä vastaan.
Kirsilä painottaa heidän kampanjansa yhteiskunnallista hyötyä. Koko kampanjan nimikin, ”Jymytekeväisyys”, viitaa siihen, että kampanjaa on osittain tehty myös hyväntekeväisyytenä.
– Ajattelen sitä paljon siltä kantilta, miksi meidän konsepti on ottanut alkuaskeleensa. Jos meillä on mahdollisuus tarjota sisäänpääsy kaikille, myös sellaisille, joilla ei olisi muuten varaa saapua urheilutapahtumaan lajista riippumatta, niin silloin olemme tehneet jotain isomman, yhteiskunnallisen hyvän puolesta. Se on se ideologia taustalla.
– Halusimme lähteä tuottamaan jotain sellaista, millä on isomman kuvan hyvää. Siihen perustuu meidän markkinointislogan ”kaikkien Jymy”. Sillä on selkeä viittaus sille, että tulotasosta riippumatta yritämme mahdollistaa meidän ottelutapahtumat kaikille.
– Koen sen henkilökohtaisesti tärkeäksi, ja se on ollut selkeä asia kaikille, jotka asian parissa ovat toimineet. Se on ollut selkäranka, ja vaikuttanut positiivisesti yhteistyökumppanineuvotteluissa.
Kirsilä kuitenkin kertoo arvostavansa myös niitä mielipiteitä, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä. Hänen mielestään eriävät mielipiteet avaavat tärkeää keskustelua.
– Siinä tullaan aina siihen, miten määritetään minkäkin lajin arvo. Se on tärkeä keskustelu, koska sitä kautta pystytään miettimään sitä, minkälainen arvostus voi lajissa olla yleisesti. Minä en näe, että sitä voi mitata pelkästään sillä, mihin hintaluokkaan pääsylippu asetetaan ja paljon lipputuloja saamme yksittäisestä ottelusta.
– Enemmän jos mietitään sitä laajemmalta, yhteiskunnalliselta näkökulmalta ja heijastetaan se tämän hetken yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Näen, että varsinkin tällä hetkellä se isomman kuvan hyöty yhteiskunnallisesti on se merkittävä tekijä, joka nostaa arvoaan ja luo erilaisuutta muihin lajeihin.
Yhden kauden juttu?
Kehityskohteita kuitenkin on. Kirsilän jo aiemmin mainitsema oheismyynti ja sen helppous oli noussut esiin Jymyn sisäisessä palaverissa pohdittavaksi kehityskohteeksi.
Pyörää ei olla keksimässä uudelleen, mutta pohdinnassa on, miten oheismyynnistä voidaan tehdä entistä helpompaa ottelutapahtumissa, otettiin ovella raha lipusta tai ei.
– Jos mietitään asiakkaan liikkumista Nurmo-hallissa, niin siihen yritetään löytää jonkinlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi asiakkaan liikkuminen kioskiin tai muuhun oheismyyntiin pitäisi olla helpompaa.
– Pohdimme myös sitä, jos myyntitilanteeseen tultaisiin toisin päin. Pystymmekö me esimerkiksi tuomaan myyntiä katsomoihin, niin, että katsojan ei tarvitse lähteä paikaltaan? Kaikki ovat kuitenkin numeroimattomia paikkoja, ja jokainen lajia seuraava haluaa saada parhaan mahdollisen paikan. Käytännössä henkilöstöresurssit voivat tulla vastaan, Kirsilä pohtii.
Perjantai-aamuna julkistettiin myös liigan uusi sarjajärjestelmä, jossa kahden täyden kierroksen lisäksi joukkueet ovat jaettu kahteen, alueelliseen lohkoon. Uudistus oli herättänyt erilaisia ajatuksia ainakin Kirsilässä kaupallisuuden näkökulmasta.
– Se paikallisuus ja alueellisuus herättää ajatuksia kiinnostavuuden näkökulmasta. Miten sitä pystytään hyödyntämään maksimaalisesti kaupallisesta näkökulmasta? Se on varmasti meillä seuraavassa kokouksessa pöydällä, miten me saamme maksimoitua uuden sarjajärjestelmän hyödyt niillä resursseilla, kuin meillä on.
Suuri kysymys nyt onkin, jatkuuko Jymytekeväisyys vai ei. Varsinaista päätöstä, ja tarkkaa suunnitelmaa siitä, miten kampanja jatkuu, ei ole. Tahtotila pitää Jymyntekeväisyys käynnissä tavalla tai toisella on kuitenkin kova.
– Konseptina Jymytekeväisyys halutaan pitää. Siitä on tullut niin paljon hyvää palautetta. Puhtaasti lukuja katsottaessa totesimme, että jonkinlainen hybridimalli on se, miten tätä jatketaan. Siihen vaikutti luvut ja puhtaasti henkilöstöresurssit, esimerkiksi yhteistyökumppanineuvotteluissa.
– Meidän pitää tarkastella sitä realiteetit mukaan lukien. Jokainen, joka toiminnassa on mukana, käy päivätöissä ja jaksaminen on kaudenkin aikana ollut aika kortilla.