Näkökulma: Suomen Cupia uudistetaan taas – ei kuitenkaan väitetyn merkittävästi

Suomen Cupia uudistetaan. Kuva: Roosa Vilkanen/salibandy.fi

Salibandyliitto tiedotti maanantaina salibandyn Suomen Cupin uudistuksista.

Ensinnä mitä suurimmat sympatiat Timo Toivoselle, josta tuli tai on tullut Suomen Cupin kehityspäällikkö. En tiedä miten Toivonen ehtii tätä virkaa hoitaa, kun hänellä on tiedotteen mukaan vastuullaan muun muassa ”liiton verkkokauppa ja fanitoiminta, tapahtumien kehittäminen sekä kumppanisuhteet”. Ihan mukavasti ja sekavasti erilaista vastuuta, jos cupia pitäisi kehittää siinä ohella.

Toisaalta jos liitossa ollaan tyytyväisiä siihen, että viime kauden finaalitapahtumat eivät olleet epäonnistuneita, niin se on hyvä lähtökohta vastuuhenkilölle. Toivosen mukaan viime kaudella edes kohtuullisten finaalien yleisömäärien eteen jouduttiin tekemään paljon töitä.

”Meidän selkeä tavoite on tehdä Suomen Cupista elinvoimaisempi ja kasvattaa sen kaupallista arvoa ja joukkuemääriä. Päättyneellä kaudella saimme positiivia signaaleja finaalitapahtumista – näistä molemmat olivat onnistuneita. Esimerkiksi Nokialla miesten finaalia seurasi paikan päällä 1700 katsojaa – sen eteen oli tehty töitä. Finaalitapahtumien kehittäminen on jatkossakin selkeä painopiste”

Mikä muuttuu?

Toivosen rooli on oletettavasti isompi finaalitapahtumissa, kun taas Timo Kankkunen on cupin sarjavastaaja ja ollut pestissään jo pari vuotta. Kankkusen kohdalla mietityttää tämä lausunto:

”Cupia on nyt uudistettu viimeisten kahden kauden aikana joukkueilta saatujen palautteiden ja toiveiden perusteella. Esimerkiksi cupromantiikan palauttaminen alasarja- ja liigajoukkueiden todennäköisemmillä kohtaamisilla, cupin viikkoa myöhempi aloitus ja junnujoukkueiden osallistuminen ovat suoraan joukkueilta tulleita toiveita. Nyt uudistuksia on tehty melko paljon, mutta kehitystyötä halutaan ehdottomasti jatkaa cupin buustaamiseksi”

Naisten finaali pelattiin tänä vuonna Lempäälässä. Kuva: Jesse Peltola/salibandy.fi

Ja kun katsoo muutoslistaa, niin se on melko kirjava, eikä millään tavalla radikaali.

– Liigajoukkueet tulevat mukaan viime kautta aiemmin. Miesten osalta pääsarjajoukkueet tulevat mukaan siinä vaiheessa, kun jäljellä on 32 joukkuetta (kierros 5).

– Alemman sarjatason joukkueella on kotietu 5. kierroksella, ja 6. kierroksesta eteenpäin määräytyy arvonnan perusteella.

– Naisissa liigajoukkueet tulevat mukaan viime kauden tavoin, kun jäljellä on 16 joukkuetta (kierros 3), kotietu 3. kierroksella alemman sarjatason joukkueella, 4. kierroksesta eteenpäin arpa määrittää.

– Jatkossa järjestetään yksi kattava cup-arvontalähetys, jossa arvotaan kaavio kokonaan loppuun asti, kun jäljellä on miehissä 32 ja naisissa 16 joukkuetta.

– Cupiin voi jatkossa osallistua ei-rekisteröityneellä joukkueella (esimerkiksi seniorijoukkueet ja hallisarjoissa pelaavat kaveriporukat).

– Pelaaja voi jatkossa osallistua cupiin toisen (ei oman) joukkueen mukana ilman pelaajasiirtoa. Tämä mahdollistaa pelaajan osallistumisen cupiin, vaikka oma joukkue ei olisi mukana.

– Jatkossa juniorijoukkueiden on mahdollista osallistua cupiin.

– Palkintorahat ja -kategoriat uudistuvat. Välieräjoukkueille ei jaeta palkintorahaa, ja miesten ja naisten finalistien palkintorahat säilyvät ennallaan. Pikkufinaali tulee myös miehiin.

– Mahdollisuus yksittäisille otteluille (3x15min tehokasta peliaikaa), mikä tarvittaessa sujuvoittaa ja selkeyttää kierroksen 2. läpivientiä.
Esikarsintakierros poistuu. Aiemmin osalla alueista on pelattu esikarsinta ennen 1. kierrosta, nyt aloitetaan suoraan 1. kierroksesta, minkä myötä cup alkaa viikkoa entistä myöhemmin.

Eli mikä muuttuu oikeasti?

Vastaus toiseen väliotsikkoon on, että ei juuri mikään. Se on seurausta siitä, että nimenomaan kysytään laajasti mielipiteitä, eikä linjata mitään kovin selkeästi itse. On otettu vähän huomioon alasarjajoukkueiden halua kohdata ylemmän tason joukkueita, mutta toisaalta liigajoukkueita ei ole suututettu liikaa, vaan ne tulevat edelleen verrattaen myöhään mukaan turnaukseen.

Paras muutos on, että cupiin voi jatkossa osallistua joukkueella, joka ei ole mukana liiton virallisissa sarjoissa tai esimerkiksi juniorijoukkueella. Se on kepeämpi versio tästä kahden vuoden takaisesta ehdotuksestani, jossa cupia oltaisiin voitu jatkossa pelata kaveriporukoilla, mutta hyvin samansuuntainen.

Kokonaisuutena muutoksia toki tehdään, mutta hyvin konservatiivisesti. Liiton tiedotteista sai kuvan, että nyt cupia uudistetaan merkittävästi. Omaa käsitystä merkittävästä muutoksesta nämä muutokset eivät vastaa. Merkittävä muutos olisi ollut esimerkiksi se, että kaikki joukkueet olisivat aloittaneet ykköskierrokselta tai jokin muu aidosti radikaali muutos.

Liitto tiedotti samaan aikaan, että cup siirtyy pois Yleltä ja Sanoma näyttää finaaliottelut Nelosen palveluissa. Ylen näkyvyys on lopulta suurinta mahdollista mitä voi Suomessa saada, joten muutos on iso takaisku cupin näkyvyyden kannalta. Jos kuluttaja on kiinnostunut cupista, niin on huono seikka, että sitä pitää seurata kahdesta eri palvelusta, sillä finaaleja edeltävät pelit näkyvät vain SalibandyTV:n kautta.

Yksi kiinnostava muutos jäi vähäiselle huomiolle. Cupin finaalit pelataan jatkossa helmi-maaliskuun taitteessa, mikä on huomattavan lähellä pudotuspelien alkua. On vaikea sanoa onko tuo muutos hyvä vai huono, mutta muutos se ainakin on.

Suomen Cupin jatkumoa on perusteltu eri aikoina eri syin. Viime vuosina vahvasti jatkoa puoltava syy on ollut Ylen mukanaolo. Nyt on taas muutettu jonkin verran rakenteita, ja osin palattu vanhaan. Jäädään odottamaan tulevaisuuden merkittäviä muutoksia.