Vasta elokuun puoliväli ylitetty, muutama harkkamatsi vedetty ja täällä aletaan jo sinetöimään ensi kevään finaalijoukkueita. Kausi on pitkä ja matkan varrella ehtii tapahtua monenmoista.
Se on vain viisautta odotella viimeisiin päiviin. Mistä sen tietää, vaikka liitto yhtäkkiä ilmoittaa, että koko kausi vedetäänkin 3v3. Ei tarvi sitten turhaan lähteä humpuukipeleihin mukaan.
Paperilla vahva joukkue ei tarkoita sitä, että joukkue on automaattisesti sitä myös kentällä. Siinä voi olla vielä melkoinen painiminen ryhmädynamiikassa, ennen kuin syntyy vahva yhteishenki ja kaikille pelaajille löytyy mieluisat ja motivoivat roolit. Mikäli sisäinen vihollinen saa ylivallan...
Tässä vaiheessa ei kannata enää luopua. Voi tulla raskaat taloudelliset rasitteet niskaan. Jokaisen, joka on ensi kauden sarjaan ilmoittautunut, pitää olla myös varautunut katastrofaaliseen lohkojakoon.
Äläpä hätäile. Luultavasti tuossa on joukkueita, jotka anovat paikkaa kakkosdivarista. Tämä on vähän konstikas systeemi, kun ekana ilmoittaudutaan siihen sarjaan, johon joukkueella on paikka ja sen jälkeen jätetään sarjasiirtoanomus.
Suomisarja oli mätä keksintö jo syntyessään. Mihin tässä lajissa tarvitaan kolmea valtakunnallista sarjaa päällekkäin? Ai niin, valmistelemaan joukkueita seuraavalle ylemmälle sarjatasolle. Entä jos nämä joukkueet haluavatkin pelata vain vertaistensa seurassa siedettävillä kustannuksilla ja...
Muun Suomen joukkueet odottavat vesi kielellä, ketkä pääsevät ensi kaudella bussimatkalle Liminkaan, Kemiin ja pari kertaa Ouluun. Tai vaihtoehtoisesti viettämään pari yötä kaamoksen keskelle.