Pääkallo.fi

Liigakarsinnat 2025

Viestejä
181
Niin, viime vuosinahan ei ole kukaan noussut, koska taso ei ole siihen riittänyt.

Tilasto ei ole ollut viimeisen vuosikymmenen aikana nousijajoukkueen puolella ja vielä vähemmän pääkaupunkiseudulta nousseen.

On hyvin vaikeaa lähteä vertailemaan nykyisen divari- ja liigajoukkueen suoriutumista päikseen kauden otannalla. En usko että Hawks olisi selvinnyt liigassa yhtään paremmin kuin LASB ja voisin olettaa, että olisi selviytynyt jopa heikommin.

LASBilla alkaa syksyllä kymmenes liigakausi putkeen ja liigajoukkueen alapuolella on vahva junioritoiminta. Sanoisin, että seura on organisaationa liigavalmiimpi kuin Hawks.
Hyvä perusteltu vastaus, koska sulla on selvästi ymmärrystä ja kokonaisvaltaista näkemystä taustoista ja nykytilanteesta, niin kysyn vielä ”yhden”.

”LASBilla alkaa syksyllä kymmenes liigakausi”. Onko LASBin potentiaali jo maksimissaan vai onko siellä vielä kasvuvaraa?

Miten näet Hawksin ja LASBin potentiaalin tulevaisuudessa, onko eroja? Helsingistä on vain yksi joukkue FLiigassa, kun esim, Turusta ja Espoosta sekä Tampereen ja Seinäjoen alueilta kaksi, mahtuisiko Helsingin talousalueelle vielä yksi seura?
 
Viestejä
114
Koko lajilla ja sitä myöten jokaisella seuralla on kasvunvaraa. En tiedä muistatko, mutta Nokian Krp oli pitkään liigan ”heittopussi”. Kasvaminen vie aikaa ja vaatii resursseja.

Hawksin ongelma on sijainti. Teknisesti helsingistä on liigassa yksi joukkue, mutta käytännössä kolme. Neljättä ei ole viime vuosina mahtunut.

Toivon, että vuoden päästä liiganousua juhlitaan perinteikkäällä liigapaikkakunnalla joensuussa tai lappeenrannassa. Siellä suunnalla on mahdollista kasvaa ison alueen liigaseuraksi, joka auttaa, mutta ei toki takaa mitään.
 
Viestejä
8,926
Jos olet sitä mieltä, että LASB oli Hawks sarjassa ”vakuuttava”, niin olen pahoillani, en voi auttaa sua… Toki voittonsa edelleen ansaitsi, mutta että ”vakuuttavasti”? 😂😂😂
Ainakin se kolmospeli minkä näin paikanpäällä niin Hawksilla ei ollut varsinkaan tasakentällisin palaakaan.
 
Viestejä
3
Ei tarvitse ei. Ja ensi vuonna tähän aikaan sitten onkin jo selvillä ainakin yhden joukkueen vaihtuminen.

Tämä nykyinen systeemi on ollut hyvä. Nousta ei ole voinut, ellei sitä todella ole ansainnut. Eikä ole ansaittu.

Jotenkin sen uuden sarjajärjestelmän sijaan olisin etsinyt vaihtoehtoa, jossa suoraa säilymistä ja suoraa putoamista ei ole, mutta divarin mestaruudesta silti pelataan.

En suoraa nousua, enkä suoraa putoamista.
Muissa eurooppalaisissa urheilu liigoissa/sarjoissa noustaan ja tiputaan ilman karsintoja (pois lukien liigan monopoli). Onko se tehnyt huonoa ruotsin jääkiekossa tai jalkapallossa englannissa.

Vaikea se on nousta täysin amatööreinä ja työssäkäyvinä pelaajina, opiskelija ja puoliammattilais joukkueita vastaan, kun pelattu pienemmällä peli vaateella vuoden runkosarjaa.

Uudet talentitkin kulkeutuvat joukkueeseen vain omasta junnutuotannosta eikä ulkopuolelta. Ensimmäisen hyvän divarikauden jälkeen siirto liigaan. Tämäkin vielä bottom 4 joukkeeseen, jolloin taistelu sarjapaikasta divarin kärkeä vastaan.
 
Viestejä
1,486
Muissa eurooppalaisissa urheilu liigoissa/sarjoissa noustaan ja tiputaan ilman karsintoja (pois lukien liigan monopoli). Onko se tehnyt huonoa ruotsin jääkiekossa tai jalkapallossa englannissa.

Vaikea se on nousta täysin amatööreinä ja työssäkäyvinä pelaajina, opiskelija ja puoliammattilais joukkueita vastaan, kun pelattu pienemmällä peli vaateella vuoden runkosarjaa.

Uudet talentitkin kulkeutuvat joukkueeseen vain omasta junnutuotannosta eikä ulkopuolelta. Ensimmäisen hyvän divarikauden jälkeen siirto liigaan. Tämäkin vielä bottom 4 joukkeeseen, jolloin taistelu sarjapaikasta divarin kärkeä vastaan.

Ei se helppoa ole ylempää sarjatasoa haastaa mutta väittäisin että on se kuitenkin paljon helpompaa kuin pärjätä siellä ylemmällä sarjatasolla. Etenkin seuran taustojen vaatimukset kasvavat aikalailla.

Tulevina kausina toki näemme kuinka valmiita organisaatioita liigaan automaattisen nousun myötä saamme. Yksi kausi on mielestäni liian lyhyt aika rakentaa mitään kestävää.
 
Viestejä
69
Ei se helppoa ole ylempää sarjatasoa haastaa mutta väittäisin että on se kuitenkin paljon helpompaa kuin pärjätä siellä ylemmällä sarjatasolla. Etenkin seuran taustojen vaatimukset kasvavat aikalailla.
Ylemmän sarjatason haastaminen onnnistuu, mutta voittaminen ei. Hahmotan nykyisen sarjajärjestelmän heikkouden niin, että
- kauden alussa Fliigan pohjajoukkue ja Divarin kärkijoukkkue saattavat olla ja ovatkin usein samalla viivalla
- kauden kuluessa joukkueiden peli ja pelaajat kehittyvät eri tahtiin. Kun pelataan eri sarjaa, saa Fliigaa pelaava joukkue paremmat lähtökohdat kehittymiselle, koska altistuu kovempitempoiselle ja taitavammalle pelille parempien vastustajien johdosta. Karsintojen hektiset ottelut kääntyvät fliigajoukkueelle juuri tämän eron johdosta.

Siksi uusi sarjajärjestelmä on hyvä: se antaa mahdollisuuden myös Divarin kärjelle päästä kehittymään ja kehittämään joukkuetta ja seuraa. Sujetun sarjan järjestelmä ei ole terve, vaan laji ummehtuu. Tässä tosin lajin pienuus asettaa aina sellaisen hajatelman, että onko koko Fliiga yliampuva ammattilaistavoitteineen ja Divaritaso sittenkin paras sarja lajin ja seurojen kehittämisen kannalta.

Ja sitten jälleen tähän Fliigan taustojen vaatimusten merkilliseen ja itselle hahmottumattomaan asiaan: Mitä konkreettista lisävaatimusta Fliigajoukkueen taustoille asetetaan, Divariin verraten? Vaatimukset pääsarjaseuroille ovat kuitenkin lähes yhtäläiset pääsarjamääräyksiä lukien. Fliigassa seurat saavat Divariseuroja huomattavasti parempia korvauksia eri sopimuksista, jolloin Fliigaseura pystyy paremmin panostamaan taustatyöhön, Divarin tehdessä talkoilla. Minusta tämä asetelma ei kuulosta lisävaatimuksesta Fliigaseuraa kohtaan, vaan juuri toisin päin. Mutta kun oma tuntemus ei asiassa ole kattava, niin kiinnostaa aivan aidosti kuulla tästä lisää.
 

Fox

Viestejä
112
Ainakin konkreettisia eroja vaatimuksissa mm. ottelumäärä, olosuhdevaatimukset, TV lähetykset, toimitsijapöytä, sarjapalaverit, draft, gaala ja vastuuhenkilövaatimukset.
 
Viestejä
1,015
Ylemmän sarjatason haastaminen onnnistuu, mutta voittaminen ei. Hahmotan nykyisen sarjajärjestelmän heikkouden niin, että
- kauden alussa Fliigan pohjajoukkue ja Divarin kärkijoukkkue saattavat olla ja ovatkin usein samalla viivalla
- kauden kuluessa joukkueiden peli ja pelaajat kehittyvät eri tahtiin. Kun pelataan eri sarjaa, saa Fliigaa pelaava joukkue paremmat lähtökohdat kehittymiselle, koska altistuu kovempitempoiselle ja taitavammalle pelille parempien vastustajien johdosta. Karsintojen hektiset ottelut kääntyvät fliigajoukkueelle juuri tämän eron johdosta.

Siksi uusi sarjajärjestelmä on hyvä: se antaa mahdollisuuden myös Divarin kärjelle päästä kehittymään ja kehittämään joukkuetta ja seuraa. Sujetun sarjan järjestelmä ei ole terve, vaan laji ummehtuu. Tässä tosin lajin pienuus asettaa aina sellaisen hajatelman, että onko koko Fliiga yliampuva ammattilaistavoitteineen ja Divaritaso sittenkin paras sarja lajin ja seurojen kehittämisen kannalta.

Ja sitten jälleen tähän Fliigan taustojen vaatimusten merkilliseen ja itselle hahmottumattomaan asiaan: Mitä konkreettista lisävaatimusta Fliigajoukkueen taustoille asetetaan, Divariin verraten? Vaatimukset pääsarjaseuroille ovat kuitenkin lähes yhtäläiset pääsarjamääräyksiä lukien. Fliigassa seurat saavat Divariseuroja huomattavasti parempia korvauksia eri sopimuksista, jolloin Fliigaseura pystyy paremmin panostamaan taustatyöhön, Divarin tehdessä talkoilla. Minusta tämä asetelma ei kuulosta lisävaatimuksesta Fliigaseuraa kohtaan, vaan juuri toisin päin. Mutta kun oma tuntemus ei asiassa ole kattava, niin kiinnostaa aivan aidosti kuulla tästä lisää.
Salibandyssa ei ole milloinkaan ollut suljettua sarjajärjestelmää. Sellaista ei muistaakseni ole koskaan edes ehdotettu.

Jos nyt noita eroja mietitään , niin Fliigan taustojen osalta merkittävin asia on fyrkka. Jos divarista nousevalla seuralla olisi rajaton kassa ja se noustessaan voisi imaista itselleen ne pari-kolme markkinoilla vielä vapaana olevaa tai ulkomailta palaavaa pelaajaa ykköskenttäänsä, voisi se kenties kyetä jotenkin välttämään hissiliikkeen takaisin alas. Kaksituhattaluvun alussa muistaakseni Tapanilan Erän noustessa emoseura tällaisen taloudellisen injektion tekikin (eli poikkeuksia on).
Lisäksi se kassa on tärkeä kun pelimäärän kasvaessa kustannukset kasvaa.
Kolmanneksi sillä kassalla on merkitystä, jos säilyt, liigakaudelle kaksi mennessä, sillä syksyllä läpilyönneille joukkueen parhaille pelaajille löytyy joulukuun hulluilla viikoilla ottajia muista liigaseuroista ja heidän euroihin pitää pystyä vastaamaan.
Jos ei pysty, käy niin kuin Olsille ja Lasbille tuppaa käymään, he lähtee.

Pelaajan arki. Useimmissa liigaseuroissa on järjestetty hyvin aamutreenit, henk.koht. oheistreenit, lihashuollot ja muut. Joissain myös aamiaiset.
Muistaakseni jopa sillä hännän Lasbilla on urheiluopiston kanssa tämä valmennuskuvio. Kärkiseuroissa nämä asiat on järjestetty usein erinomaisesti, siksi ne imee pelaajat alemman kastin joukkueista. Ne pelaajat lähtevät kehittymään urheilijana.

Pelaajan arkeen liittyy myös se, pystyykö seura järjestämään muille kuinnopiskeleville pelaajille työtä joko seurassa tai yhteistyökumppaneillaan. Jos ei, joku toinen seura pystyy ja imee ne.

Valmennus. No. Tässä esim. haukat ei joudu antamaan tasoitusta, vaan siellä on jo liigatason valmennusryhmä. Mutta harvalla divarijoukkueella on. Itse asiassa suurimmalla osalla on krooninen valmennustiimiongelma. Saadaan kyllä pystyvä päävalmentaja (no, kaikki ei saa vaan jossain joudutaan ottamaan kenet nyt vaan saadaankin sitoutumaan), mutta kakkos-kolmosvalmentajat on sitten ihan mitä sattuu. Jos niitä on. Divarissa on siis myös joukkueita, jotka on käytännössä päävalmentajan varassa.
Liigaseuroissa tiimeissä tässä on iso loikka eteenpäin, usein kaikki kolme, osalla jopa neljä, on näin amatöörilajissakin huippuosaajia.

Ehjä junioripolku. Oma tai yhteistyöseuran kanssa, maakunnissa ei välttämättä tarvitse olla sopimuksia seurojen välillä kun vaihtoehtoa ei yleensä ole, mutta kyllä se sielläkin helpottaa.
Mutta 17-19-22 pitäisi junnut olla mieluummin sm-sarjan kuin divarin puolella, ja mieluummin pudotuspelitasoisia. Sitä nuoremmissa isot harrastajamäärät. Seuraorganisaatiossa juniori- ja valmennuspäällikön olisi hyvä toteuttaa junnuvalmentajien kanssa strategiaa, mikä tukee edustuksen pelitapaa. Tästä hieno esimerkki Classic, jossa sekä menestystä junnuissa että junnut pystyy nyt täyttämään loukkipaikkauksia edustuksessa.
Tai Indians, jonka junnujen peli on aika raskasta katsottavaa, mutta jos / kun sieltä tullaan edustukseen, on pelitavalliset asiat hallussa ja se steppi pitää ottaa sitten pelinopeuteen ja tilannekovuuteen, pelitapaa on harjoiteltu jo vuosia.
Tai paras ehkä ErVi, joka lopulta selvisi sulupolvenvaihdoksesta putoamatta ja nyt ylsi jo puolivälieriin sillä omista junnuista nousseella rungolla.
Varmaan voisi about kaikki liigaseurat ruotia läpi, mutta asian tärkeyttä kuvaa SPV/Jymy junnuyhteistyö - kuitenkin paikalliskilpailijoista kysymys.

Ottelutapahtuma. Sen lisäksi, että pelimäärä nousee, se vaatii lisää vapaaehtoisia talkoolaisia.

Hallin liigakelpoisuus ja sen taloudelliset mahdollisuudet. Tuottaako se seuralle vai halliyrittäjälle? Yleisökapasiteetti. Sijainti.

Lopulta kaikki palaa siihen talouteen. Lienee se merkittävin mahdollistava tekijä organisaation kehittymisessä ja toisaalta organisaation kehittyessä yleensä taloudelliset edellytykset paranevat.

Mutta @mikavirtanen kanssa samaa mieltä urheiluromantikkona. Hienoa olisi saada Pohjois- ja/tai Etelä-Karjalasta joukkue liigaan. Kovin realistisena sitä en pidä. Ja syyt melkeinpä on siellä taloudessa, sitten junioripoluilla ikäluokkien pitkäaikaisessa pienentymisessä sekä Etelä-Suomen imussa mm. opiskelupaikkojen ja duunien osalta heti kun ollaan opiskeluikäisiä.

Ja Rauma tai Porikin kelpaisi.

Haukoista kyllä uskon vielä jonain päivänä liigaorganisaation kasvavan. Kenties taistelevat noususta ensi kaudellakin.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
69
Salibandyssa ei ole milloinkaan ollut suljettua sarjajärjestelmää. Sellaista ei muistaakseni ole koskaan edes ehdotettu.

Lopulta kaikki palaa siihen talouteen. Lienee se merkittävin mahdollistava tekijä organisaation kehittymisessä ja toisaalta organisaation kehittyessä yleensä taloudelliset edellytykset paranevat.
Kiitos, todella hyvin kirjasit!

Ja tuohon lopukaneettiin on helppo yhtyä. Annetaan mahdollisuus muillekin kuin Fliigassa jo oleville kehittää organisaatiota parhailla saatavilla olevilla resursseilla.Suljetusta sarjasta puhun, koska tälle kaudelle kuopattu sarjajärjestelmä ei todellisuudesssa toteuttanut ensimmäistäkään nousua ja tipahtamista.
 
Viestejä
1,486
Ylemmän sarjatason haastaminen onnnistuu, mutta voittaminen ei. Hahmotan nykyisen sarjajärjestelmän heikkouden niin, että
- kauden alussa Fliigan pohjajoukkue ja Divarin kärkijoukkkue saattavat olla ja ovatkin usein samalla viivalla
- kauden kuluessa joukkueiden peli ja pelaajat kehittyvät eri tahtiin. Kun pelataan eri sarjaa, saa Fliigaa pelaava joukkue paremmat lähtökohdat kehittymiselle, koska altistuu kovempitempoiselle ja taitavammalle pelille parempien vastustajien johdosta. Karsintojen hektiset ottelut kääntyvät fliigajoukkueelle juuri tämän eron johdosta.

Siksi uusi sarjajärjestelmä on hyvä: se antaa mahdollisuuden myös Divarin kärjelle päästä kehittymään ja kehittämään joukkuetta ja seuraa. Sujetun sarjan järjestelmä ei ole terve, vaan laji ummehtuu. Tässä tosin lajin pienuus asettaa aina sellaisen hajatelman, että onko koko Fliiga yliampuva ammattilaistavoitteineen ja Divaritaso sittenkin paras sarja lajin ja seurojen kehittämisen kannalta.

Ja sitten jälleen tähän Fliigan taustojen vaatimusten merkilliseen ja itselle hahmottumattomaan asiaan: Mitä konkreettista lisävaatimusta Fliigajoukkueen taustoille asetetaan, Divariin verraten? Vaatimukset pääsarjaseuroille ovat kuitenkin lähes yhtäläiset pääsarjamääräyksiä lukien. Fliigassa seurat saavat Divariseuroja huomattavasti parempia korvauksia eri sopimuksista, jolloin Fliigaseura pystyy paremmin panostamaan taustatyöhön, Divarin tehdessä talkoilla. Minusta tämä asetelma ei kuulosta lisävaatimuksesta Fliigaseuraa kohtaan, vaan juuri toisin päin. Mutta kun oma tuntemus ei asiassa ole kattava, niin kiinnostaa aivan aidosti kuulla tästä lisää.

Outo kommentti liittyen siihen että sarja olisi auki vain silloin jos joku joukkue varmasti tippuu. Minusta sählyssä sarjat on olleet realistisesti auki aina. Se, ettei nousuja ole tullut kertoo taas enemmän divarissa olevista joukkueista kuin mistään muusta.


Ja huomiona että itsekin pidän sarjajärjestelmämuutosta siinä mielessä tervetulleena että ainakin jotain muutosta tapahtuu. Toki toivon ettei nousija olisi mikään arenacenterporukka.
 
Viestejä
26
Salibandyssa ei ole milloinkaan ollut suljettua sarjajärjestelmää. Sellaista ei muistaakseni ole koskaan edes ehdotettu.

Jos nyt noita eroja mietitään , niin Fliigan taustojen osalta merkittävin asia on fyrkka. Jos divarista nousevalla seuralla olisi rajaton kassa ja se noustessaan voisi imaista itselleen ne pari-kolme markkinoilla vielä vapaana olevaa tai ulkomailta palaavaa pelaajaa ykköskenttäänsä, voisi se kenties kyetä jotenkin välttämään hissiliikkeen takaisin alas. Kaksituhattaluvun alussa muistaakseni Tapanilan Erän noustessa emoseura tällaisen taloudellisen injektion tekikin (eli poikkeuksia on).
Lisäksi se kassa on tärkeä kun pelimäärän kasvaessa kustannukset kasvaa.
Kolmanneksi sillä kassalla on merkitystä, jos säilyt, liigakaudelle kaksi mennessä, sillä syksyllä läpilyönneille joukkueen parhaille pelaajille löytyy joulukuun hulluilla viikoilla ottajia muista liigaseuroista ja heidän euroihin pitää pystyä vastaamaan.
Jos ei pysty, käy niin kuin Olsille ja Lasbille tuppaa käymään, he lähtee.

Pelaajan arki. Useimmissa liigaseuroissa on järjestetty hyvin aamutreenit, henk.koht. oheistreenit, lihashuollot ja muut. Joissain myös aamiaiset.
Muistaakseni jopa sillä hännän Lasbilla on urheiluopiston kanssa tämä valmennuskuvio. Kärkiseuroissa nämä asiat on järjestetty usein erinomaisesti, siksi ne imee pelaajat alemman kastin joukkueista. Ne pelaajat lähtevät kehittymään urheilijana.

Pelaajan arkeen liittyy myös se, pystyykö seura järjestämään muille kuinnopiskeleville pelaajille työtä joko seurassa tai yhteistyökumppaneillaan. Jos ei, joku toinen seura pystyy ja imee ne.

Valmennus. No. Tässä esim. haukat ei joudu antamaan tasoitusta, vaan siellä on jo liigatason valmennusryhmä. Mutta harvalla divarijoukkueella on. Itse asiassa suurimmalla osalla on krooninen valmennustiimiongelma. Saadaan kyllä pystyvä päävalmentaja (no, kaikki ei saa vaan jossain joudutaan ottamaan kenet nyt vaan saadaankin sitoutumaan), mutta kakkos-kolmosvalmentajat on sitten ihan mitä sattuu. Jos niitä on. Divarissa on siis myös joukkueita, jotka on käytännössä päävalmentajan varassa.
Liigaseuroissa tiimeissä tässä on iso loikka eteenpäin, usein kaikki kolme, osalla jopa neljä, on näin amatöörilajissakin huippuosaajia.

Ehjä junioripolku. Oma tai yhteistyöseuran kanssa, maakunnissa ei välttämättä tarvitse olla sopimuksia seurojen välillä kun vaihtoehtoa ei yleensä ole, mutta kyllä se sielläkin helpottaa.
Mutta 17-19-22 pitäisi junnut olla mieluummin sm-sarjan kuin divarin puolella, ja mieluummin pudotuspelitasoisia. Sitä nuoremmissa isot harrastajamäärät. Seuraorganisaatiossa juniori- ja valmennuspäällikön olisi hyvä toteuttaa junnuvalmentajien kanssa strategiaa, mikä tukee edustuksen pelitapaa. Tästä hieno esimerkki Classic, jossa sekä menestystä junnuissa että junnut pystyy nyt täyttämään loukkipaikkauksia edustuksessa.
Tai Indians, jonka junnujen peli on aika raskasta katsottavaa, mutta jos / kun sieltä tullaan edustukseen, on pelitavalliset asiat hallussa ja se steppi pitää ottaa sitten pelinopeuteen ja tilannekovuuteen, pelitapaa on harjoiteltu jo vuosia.
Tai paras ehkä ErVi, joka lopulta selvisi sulupolvenvaihdoksesta putoamatta ja nyt ylsi jo puolivälieriin sillä omista junnuista nousseella rungolla.
Varmaan voisi about kaikki liigaseurat ruotia läpi, mutta asian tärkeyttä kuvaa SPV/Jymy junnuyhteistyö - kuitenkin paikalliskilpailijoista kysymys.

Ottelutapahtuma. Sen lisäksi, että pelimäärä nousee, se vaatii lisää vapaaehtoisia talkoolaisia.

Hallin liigakelpoisuus ja sen taloudelliset mahdollisuudet. Tuottaako se seuralle vai halliyrittäjälle? Yleisökapasiteetti. Sijainti.

Lopulta kaikki palaa siihen talouteen. Lienee se merkittävin mahdollistava tekijä organisaation kehittymisessä ja toisaalta organisaation kehittyessä yleensä taloudelliset edellytykset paranevat.

Mutta @mikavirtanen kanssa samaa mieltä urheiluromantikkona. Hienoa olisi saada Pohjois- ja/tai Etelä-Karjalasta joukkue liigaan. Kovin realistisena sitä en pidä. Ja syyt melkeinpä on siellä taloudessa, sitten junioripoluilla ikäluokkien pitkäaikaisessa pienentymisessä sekä Etelä-Suomen imussa mm. opiskelupaikkojen ja duunien osalta heti kun ollaan opiskeluikäisiä.

Ja Rauma tai Porikin kelpaisi.

Haukoista kyllä uskon vielä jonain päivänä liigaorganisaation kasvavan. Kenties taistelevat noususta ensi kaudellakin.
Siinä oli paljon asiaa. Tuohon pelaajan työllistymisasioihin sanon sen verran, että Tampere on onnistunut juuri tässä. Menestystä tulee kun pelaajan arki on paremmin hallinnassa.
 
Viestejä
261
Kiitos, todella hyvin kirjasit!

Ja tuohon lopukaneettiin on helppo yhtyä. Annetaan mahdollisuus muillekin kuin Fliigassa jo oleville kehittää organisaatiota parhailla saatavilla olevilla resursseilla.Suljetusta sarjasta puhun, koska tälle kaudelle kuopattu sarjajärjestelmä ei todellisuudesssa toteuttanut ensimmäistäkään nousua ja tipahtamista.
Kyllähän tällä hetkellä Salba, Karhut, Josba ja Saipa saavat operoida alueellisesti käytännössä parhailla mahdollisilla resursseilla. Karua kyllä, mutta Fliigaan noustessa näiden seurojen olisi äärimmäisen vaikea hankkia vahvistuksia yllä mainituista opiskelu - ja työpaikkasyistä. Suurin osa nyt näissä joukkueissa pelaavista ei ole liigakelpoisia tai -haluisia. FBC taisi uudistua merkittävästi nousun jälkeen, eikä tuo muutos ollut +-merkkinen.

Itseasiassa järjestelmä toteutti ensimmäisellä siirtymäkaudellaan Karhujen putoamisen ja FBC Turun nousun. Minusta tuo järjestelmä toteutti tehtäväänsä oikein hyvin. 33 otteluun noussut pelimäärä johti kuitenkin kokeneiden pelaajien massamaastamuuttoon/-lopetukseen, jonka seurauksena vähänkään lupaavia pelureita on pumpattu Divarista liigaan. Se on puolestaan tehnyt Divarista valitettavan tylsän ja heikkotasoisen sarjan.
 
Viestejä
1,015
Kyllähän tällä hetkellä Salba, Karhut, Josba ja Saipa saavat operoida alueellisesti käytännössä parhailla mahdollisilla resursseilla. Karua kyllä, mutta Fliigaan noustessa näiden seurojen olisi äärimmäisen vaikea hankkia vahvistuksia yllä mainituista opiskelu - ja työpaikkasyistä. Suurin osa nyt näissä joukkueissa pelaavista ei ole liigakelpoisia tai -haluisia. FBC taisi uudistua merkittävästi nousun jälkeen, eikä tuo muutos ollut +-merkkinen.

Itseasiassa järjestelmä toteutti ensimmäisellä siirtymäkaudellaan Karhujen putoamisen ja FBC Turun nousun. Minusta tuo järjestelmä toteutti tehtäväänsä oikein hyvin. 33 otteluun noussut pelimäärä johti kuitenkin kokeneiden pelaajien massamaastamuuttoon/-lopetukseen, jonka seurauksena vähänkään lupaavia pelureita on pumpattu Divarista liigaan. Se on puolestaan tehnyt Divarista valitettavan tylsän ja heikkotasoisen sarjan.
Divarista tylsän? Sarja missä lähes kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa minä tahansa päivänä, sarja missä jännitys säilyi runkosarjaan viime päiviin ja jossa runkosarjaan vitossijalta noustaan nousukarsintaan.

Tylsää on lähinnä nykymuodin yleinen pallokontrollia korostava ja virheitä välttelevä pelitapa, jonka vuoksi liian monissa peleissä kävellään ja tapetaan tunnelmaa kaksi ensimmäistä erää.

Mutta parhaimmillaan divari silti on edelleen aivan loistavaa viihdettä, jossa virheet ja onnistumiset limittyy ja pelissä tehdään lähes parikymmentä maalia.
 
Viestejä
8,926
Se on puolestaan tehnyt Divarista valitettavan tylsän ja heikkotasoisen sarjan.
Jos mielestäsi Divari on tylsä, niin älä vahingossakaan edes vilkaise fliigaan päin. Taas pelattiin tämmöiset hienot välierät, joissa toisessa parissa saatanallisella vouhotuksella kauteen lähtenyt paskoi housuunsa koko kauden tärkeimmässä pelissä kotonaan ja toisessa parissa haettiin tasoitusta hakemalla ihan huumorimielessä jotain vitun klubi-isäntiä maalivahdiksi, eikä vastustajalla ollut _silti_ mitään jakoa sarjassa. Finalistit hävinneet playoffeissa yhteensä kolme peliä tähän mennessä.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös