Näkökulma: Aika herätä, salibandykansa!

[Mansikkapohkeessa]

Saturaatiopiste on se mikä kuvaa urheilukenttää tällä hetkellä, kaikki lajit ovat tehneet töitä katsojamäärien nostamiseksi, tapahtumat ovat paljon paremmin hoidettuja kuin kultaisella ysärillä ja puitteetkin ovat paremmat.

Mistä siis kiikastaa?

Siitä että tuotekehitystä tehdään firman sisällä ja parannetaan tuotetta jota kuluttaja ei tiedä olevan olemassakaan. Kun tuodaan lajilegenda kentän laidalle puhumaan käänteisestä mökistä niin lentopalloa pääasiassa seuraava keski-ikäinen luulee trombin iskeneen naapuriin.
Juuri kun jännitys on saatu nousemaan ja avauserässä kotijoukkue on kahden maalin etumatkalla, isketään realiteetit supisuomalaiseen tapaan tiskiin ”vikalla peliminuutilla voidaan tehdä kolme maalia, älä vielä innostu”
Maaleja kuitenkin juhlitaan ja peli pysäytetään, vaikka katsoja haluaisi pikakelata tilanteen sinne loppuun missä taikoja tehdään.

Onko realismia siis kuvitella, että tekemällä asiat ammattimaisesti nykyisillä resursseilla, muut palloilusarjat katselisivat tyhjeneviä saleja sivusta? Että mikään ei käännyttäisi enää stadin kundia joka nousee ennemmin Seinäjoen junaan katsomaan koko päivän salibandyä, eikä jäisi sittenkin Hämeenlinnassa pois junasta toista lajia katsomaan?

Vapaita katsojia maassa ei juurikaan ole, suurin massa tulee lajin parista, etenkin junioripolun ääreltä. Ensimmäinen askel kohti suurempaa somepöhinää on saada harrastukseen uutta virtaa, joka tuo sen sukupolven katsomoihin joka ymmärtää älylaitteiden päälle. Mitä enemmän junioreita löytyy isoista kaupungeista, sitä enemmän se kiinnostaa koko Suomea lajin pariin, yö tornihotellissa on aika paljon makeampi homma kuin matkustajakodissa keskellä ei mitään.

Asiaa helpottaa kummasti, jos kokemukset tulisivat positiivisina hetkinä kentällä, eikä vanhempien hammastenkiristelystä iltaisin ruokapöydän ääressä.

 

[Palloreikä]

Vapaita katsojia ei ole? Kaikki suomalaisetko seuraavat urheilua? Joo ei, vapaita katsojia on vaikka pilvin pimein. Ja toisaalta edelleen viihdemaailma laajasti ottaen (internet ylipäätään, somet, suoratoistot, e-kirjat jne jne jne) on täysin erilainen kuin 20 vuotta sitten. Ja korona plus talouden kyykkäys tekivät omat mausteensa.

Etenkin 2000-luvulla syntynyt sukupolvi eli ne joilla on ja varsinkin tulee olemaan pitkällä tähtäimellä ajatellen rahaa ja joiden pitäisi korvata eri syistä poistuvia katsojia ovat eläneet koko elämänsä monella tapaa eri maailmssa kuin aiemmin syntyneet. Tämä on tausta, joka kaikkien viihdebisnesten pitää ymmärtää ja se liittyy olennaisesti myös markkinointiin.

 

[Pikkupallo]

Ei kaikki suomalaiset tietenkään seuraa urheilua, joten siinä mielessä vapaita katsojia periaatteessa on. Mutta ostan kyllä ilmaisun ettei vapaita katsojia ole, koska käytännössä sellaisten henkilöiden houkuttelu varsinkaan säännöllisiksi katsojiksi, joita urheilu ei kiinnosta ja he eivät sitä seuraa, on käytännössä hyvin vaikeaa.

Omaan lähipiiriinkin kuuluu useita henkilöitä, jotka eivät seuraa tai katso mitään urheilua. Olen, tottakai, yrittänyt houkutella heitä vuosien tai vuosikymmenten ajan seuraksi katsomaan milloin mitäkin lajia tai tapahtumaa. Joitakin olen onnistunutkin houkutteleen mukaan silloin tällöin, osaa en koskaan. Ketään en ole saanut houkuteltua vakituiseksi katsojaksi tai edes kiinnostumaan urheilusta tai jostain lajista ylipäätään.

Toisin sanoen, sellaisia henkilöitä jotka yhtäkkiä, ilman että ovat aiemmin urheilua ylipäätään seuranneet, alkaisivat yhtäkkiä käymään säbäpeleissä ei ole tai heitä on hyvin vähän, eli hyvinnkin voi todeta ettei vapaita katsojia ole.

 

[Palloreikä]

Sellaisia ihmisiä, jotka seuraavat urheilua on paljonkin ja molempia ryhmiä voi tietenkin saada katsomoon vaikka ei se tietenkään sormia napsauttamalla käy. Mutta nythän alkukauden yleisömäärät näyttää keskimäärin oikein hyviltä.

 

[Palloreikä]

Lisäksi ilahduttavasti joukkuemäärät 5% kasvussa, korreloi suoraan alkukauden ja koko kauden yleisömääriin tai ei.