Noin se varmaan monesti on, että merkittävä muutos vaatii jonkun yksittäisen veturin, jolla on järjetön intohimo, tahto ja samalla myös kyky toteuttaa hommaa pitkäjänteisesti. Kuten Junno, Passo tai Salmela. Helppoa se ei varmasti ole, etenkään salibandyssa. Ja riski on että sitten kun se veturi lähtee, niin kaatuuko pakka sitten kokonaan.
Kyllä, ilman muuta. Ja kaikki arvostus niitä kohtaan, jotka noita sponssisopimuksia ja -rahoja kovalla työllä seuroissa hakevat.
Mutta jos haaveillaan että lajin pitäisi kehittyä, niin kaikki lähtee siitä kuinka kiinnostavaksi tämä laji koetaan. Sitä kautta tulee yleisömäärät ja siitä sponsorit + rahat, siitä puolestaan lajin ammattimaistuminen jne. Jos tuota yhtälöä ei seuroissa ja liigassa saada muutettua (ja edelleen, ei ole helppoa eikä minulla ole vastauksia miten), niin sitten ainoa vaihtoehto on vaan laittaa kulupuolta jatkuvasti kireämmälle. Ja siitä ei pidemmän päälle seuraa mitään muuta kuin näivettymistä. Tuuleen huuteluahan tämä on, mutta tuli vaan tästä ketjusta mieleen, kun lukee miten kehitys OLSissa on edennyt eri roolien suhteen ja se pistää huolestuttamaan. Edelleen koen että aika massiivinen ero on F-liigan strategiatavoitteissa, kansainvälistymisessä, suhteessa siihen miten käytännön seuratoiminta lajin seuraajalle näyttäytyy, etenkin ns. pienemmissä seuroissa ja OLS on varmaan vielä sellainen keskisuuri F-liiga seura. Ellei sitten kulisseissa tapahdu jotain ihmeellistä, joka ei vaan heijastu ulkopuolelle.
