P-16 Pojat SM-Sarja

[Opelix]

Eiköhän noi poijjaat pelaa ihan itselleen vuosi kerrallaan ja arvosta SM sarjassa pelaamista sekä mitaleja. Selkeästi SM tason joukkueen pudotessa pois todella kovan lohkon takia voi osa pojista vaihtaa seuraa tai pahimmillaan lopettaa koko lajin. Tuo iänikuinen kehittäminen ei ole kenelläkään pojalla mielessä. Kehitys tapahtuu pelaamisen ohessa, mutta ei ole poikien ensimmäinen prioriteetti. Jos kysytään pelaajilta, 100% vastaa pelaavansa mieluummin SM sarjassa kuin alasarjoissa vaikka siellä voisikin ehkä kehittyä enemmän. Iso kysymys on; Kehittyä mitä varten!

Tässä olen kyllä samaa mieltä. Eivät teinit ajattele elämäänsä vuosia eteenpäin, välillä tuntuu viikkokin pitkältä ajalta. Eletään ja pelataan tässä ja nyt.

Taitavat olla enemmänkin seurojen ja liiton blaablaa-juttuja nämä kehittämiset

 

[Rocky]

Ja parhaitenhan se kehittää jos pääsee pelaamaan mahdollisimman oman tasoista sarjaa. Siis niin ettei taso ole liian kova eikä toisaalta liian helppokaan. Aina tähän ei tietenkään jokaisen kohdalla voida päästä, mutta uskoisin että niin liitolla kuin seuroilakin tämä on tavoitteena.

 

[Arto Kilponen]

Ja parhaitenhan se kehittää jos pääsee pelaamaan mahdollisimman oman tasoista sarjaa. Siis niin ettei taso ole liian kova eikä toisaalta liian helppokaan. Aina tähän ei tietenkään jokaisen kohdalla voida päästä, mutta uskoisin että niin liitolla kuin seuroilakin tämä on tavoitteena.

Pitemmän päälle ei ole kellään kivaa, jos aina voittaa tai häviää murskalukemin. Siksi on hyvä olla esim. SM-karsinnat.

 

[säbäfanittaja]

Kovin vähän oli osalla joukkueilla pelaajia, taisi flunssa, loukkantumiset sekä P18 karsinnat viedä osalta joukkueista useitakin pelaajia. Saa nähdä että miten tilanne mahdollisesti muuttuu tuleviin turnauksiin jos kaikki saisivat parhaat koostumukset kasaan.

 

[Pikkupallo]

Ei tietenkään lapset/nuoret ajattele kehittymistä kovinkaan paljoa, toki suurinosa haluaa tulla paremmiksi pelaajiksi mutta siihen se melkein suurella osalla jää. Liiton ja mielellään seurojenkin tehtävä sen sijaan on ajatella asiaa kehittymien kautta. Eivät ne pojat itse päätä sarja tai karsintajärjestelmiäkään, liitto sen tekee.

Tottakai asia on enemmän tai vähemmän tasapainoilua ja huomioon pitää ottaa monia asioita, yhtenä homman pitäminen mielekäänä mahdollisimman monelle. Tämä ei silti poista sitä, että liittotasolla ykkösprioriteetti pitää olla pelajienkehityksessä ja siihen ympärille sitten mietitään muilta osin mahdollisimman mielekäs paketti.

"Parhaiten kehittää sopivan tasoiset pelit" tai sama asia eri tavoilla sanottuna, on tietysti paljon huudeltu klisee ja tottakai se pitää myös osittain paikkansa. Tuskin kuitenkaan suurinosa kehityksestä peleissä tapahtuu. Usein tuota jargonia kuulee eri valmentajien suusta kun puhutaan 1-2 ketjun pelureista mutta hetken päästä samasta suusta voi kuulua sanat, "treeneissä se kehitys tapahtuu, ei niillä peleillä ole suurta merkitystä" kun puhe kääntyy 3-4 ketjun pelaajiin, joille peliaikaa tulee vähän tai ei juuri ollenkaan. Tämä kertoo yleensä omaan korvaan siitä, ettei asiaa ole oikeasti mietitty tippaakaan.

Itse ajattelen treenien olevan se paikka missä suurinosa työstä tehdään ja missä suurin kehitys tapahtuu. Peleissä sitten käytetään opittua ja ne luovat motivaation. Ja tietysti kehitystä tapahtuu myös peleissä, se on selvä mutta hieman eri tavalla kuin treeneissä.

Joku täällä jossain vaiheessa laskeskeli paljonko pallollista aikaa per pelaaja peleissä keskimäärin tulee, olisiko ollut keskimäärin 2-3 minuuttia per peli. Jokainen voi sitten miettiä paljonko tuossa ajassa, tässä tapauksessa pallollinen peli kehittyy.

 

[Arto Kilponen]

Ei tietenkään lapset/nuoret ajattele kehittymistä kovinkaan paljoa, toki suurinosa haluaa tulla paremmiksi pelaajiksi mutta siihen se melkein suurella osalla jää. Liiton ja mielellään seurojenkin tehtävä sen sijaan on ajatella asiaa kehittymien kautta. Eivät ne pojat itse päätä sarja tai karsintajärjestelmiäkään, liitto sen tekee.

Tottakai asia on enemmän tai vähemmän tasapainoilua ja huomioon pitää ottaa monia asioita, yhtenä homman pitäminen mielekäänä mahdollisimman monelle. Tämä ei silti poista sitä, että liittotasolla ykkösprioriteetti pitää olla pelajienkehityksessä ja siihen ympärille sitten mietitään muilta osin mahdollisimman mielekäs paketti.

"Parhaiten kehittää sopivan tasoiset pelit" tai sama asia eri tavoilla sanottuna, on tietysti paljon huudeltu klisee ja tottakai se pitää myös osittain paikkansa. Tuskin kuitenkaan suurinosa kehityksestä peleissä tapahtuu. Usein tuota jargonia kuulee eri valmentajien suusta kun puhutaan 1-2 ketjun pelureista mutta hetken päästä samasta suusta voi kuulua sanat, "treeneissä se kehitys tapahtuu, ei niillä peleillä ole suurta merkitystä" kun puhe kääntyy 3-4 ketjun pelaajiin, joille peliaikaa tulee vähän tai ei juuri ollenkaan. Tämä kertoo yleensä omaan korvaan siitä, ettei asiaa ole oikeasti mietitty tippaakaan.

Itse ajattelen treenien olevan se paikka missä suurinosa työstä tehdään ja missä suurin kehitys tapahtuu. Peleissä sitten käytetään opittua ja ne luovat motivaation. Ja tietysti kehitystä tapahtuu myös peleissä, se on selvä mutta hieman eri tavalla kuin treeneissä.

Joku täällä jossain vaiheessa laskeskeli paljonko pallollista aikaa per pelaaja peleissä keskimäärin tulee, olisiko ollut keskimäärin 2-3 minuuttia per peli. Jokainen voi sitten miettiä paljonko tuossa ajassa, tässä tapauksessa pallollinen peli kehittyy.

Toisaalta taitoa on paljon muutakin kuin oma pallollinen peli. Esimerkiksi keskittymiskyky ja kyky yhtäkkiä saada itsestään ratkaisevia asioita irti, kuten nyt vaikka puristaa siihen 2-3 minuuttiin se pallollinen osaaminen. Tasaisuuden saaminen vaihdosta toiseen on myös tärkeä asia. Tai joukkuekavereiden psyykkaaminen juuri oikealla tavalla vaikkapa penkillä istuessa. Tai tuomarilinjan lukeminen.

 

[Pikkupallo]

Toisaalta taitoa on paljon muutakin kuin oma pallollinen peli. Esimerkiksi keskittymiskyky ja kyky yhtäkkiä saada itsestään ratkaisevia asioita irti, kuten nyt vaikka puristaa siihen 2-3 minuuttiin se pallollinen osaaminen. Tasaisuuden saaminen vaihdosta toiseen on myös tärkeä asia. Tai joukkuekavereiden psyykkaaminen juuri oikealla tavalla vaikkapa penkillä istuessa. Tai tuomarilinjan lukeminen.

Tottakai, osittain juuri niitä juttuja mitä treeneissä ei voi tai on hankala treenata tarkoitin sanoessani, kehitystä tulevan peleissä hieman eri tavalla kuin treeneissä.

 

[Fox]

"Parhaiten kehittää sopivan tasoiset pelit" tai sama asia eri tavoilla sanottuna, on tietysti paljon huudeltu klisee ja tottakai se pitää myös osittain paikkansa. Tuskin kuitenkaan suurinosa kehityksestä peleissä tapahtuu. Usein tuota jargonia kuulee eri valmentajien suusta kun puhutaan 1-2 ketjun pelureista mutta hetken päästä samasta suusta voi kuulua sanat, "treeneissä se kehitys tapahtuu, ei niillä peleillä ole suurta merkitystä" kun puhe kääntyy 3-4 ketjun pelaajiin, joille peliaikaa tulee vähän tai ei juuri ollenkaan. Tämä kertoo yleensä omaan korvaan siitä, ettei asiaa ole oikeasti mietitty tippaakaan.

Ehkäpä sitä joukkueen tuloskentän jantteria kehittää eniten jännityksen sietäminen ja vastuun kantaminen pelissä. Tai että joutuu oikeasti puolustamaan koko vaihdon. Toisilla taas tarvitaan treeneistä ihan perustaitojen kehitystä, pelitapa-ajattelua ja ihan vaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja erilaisin tilanteisiin. Kyllä molempia (peli ja harjoittelu) tarvitaan, ja paljon. Molemmat vievät nuoria eteenpäin. En siis koe jargoniaksi enkä näe asioissa ristiriitaa vaan kuulun siihen joukkoon jotka ajattelevat (ei pelkästään huutele) juuri noin.

Artolle sanon myös että kyllä ne epätasaisetkin pelit kehittää jos niitä on vain pari kaudessa. Tekee hyvää muistuttaa ettei tämä ole sitä mitä haluaa tai toisaalta että "ei olla vielä ihan valmiita" 😀

 

[Arto Kilponen]

Ehkäpä sitä joukkueen tuloskentän jantteria kehittää eniten jännityksen sietäminen ja vastuun kantaminen pelissä. Tai että joutuu oikeasti puolustamaan koko vaihdon. Toisilla taas tarvitaan treeneistä ihan perustaitojen kehitystä, pelitapa-ajattelua ja ihan vaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja erilaisin tilanteisiin. Kyllä molempia (peli ja harjoittelu) tarvitaan, ja paljon. Molemmat vievät nuoria eteenpäin. En siis koe jargoniaksi enkä näe asioissa ristiriitaa vaan kuulun siihen joukkoon jotka ajattelevat (ei pelkästään huutele) juuri noin.

Artolle sanon myös että kyllä ne epätasaisetkin pelit kehittää jos niitä on vain pari kaudessa. Tekee hyvää muistuttaa ettei tämä ole sitä mitä haluaa tai toisaalta että "ei olla vielä ihan valmiita" 😀

Epätasaisia pelejä on hyvä olla joku pari kaudessa suuntaansa. Mutta ei niin, että jotkut ihan muut käy hakemassa SM-sarjapaikan ja sitten toiset tulevat ottamaan turpaansa 0-12 joka pelissä.

 

[Pikkupallo]

Ehkäpä sitä joukkueen tuloskentän jantteria kehittää eniten jännityksen sietäminen ja vastuun kantaminen pelissä. Tai että joutuu oikeasti puolustamaan koko vaihdon. Toisilla taas tarvitaan treeneistä ihan perustaitojen kehitystä, pelitapa-ajattelua ja ihan vaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja erilaisin tilanteisiin. Kyllä molempia (peli ja harjoittelu) tarvitaan, ja paljon. Molemmat vievät nuoria eteenpäin. En siis koe jargoniaksi enkä näe asioissa ristiriitaa vaan kuulun siihen joukkoon jotka ajattelevat (ei pelkästään huutele) juuri noin.

Ihan hyvää asiaa ja perustelua. Juuri näin se on, molemmat kehittää niin pelit kuin harjoittelu.

Pointti oli siinä ettei pelit ole kehitystä ajatellen mitenkään ylivertaisessa asemassa treeneihin nähden, niinkuin joku tuossa aiemmin heitti. Kaikille lienee selvää että molempia tarvitaan.

Esimerkki jargonista oli toki kärjistys, usein törmää tuohon että noita juttuja vain heitellään ilmoille ilman mitään pohdintaa taustalla. Joskus noita asioita on mietitty ja silloin ne pystyy myös perustelemaan, juuri kuten sinä esimerkiksi teit.

 

[SählyJeppe]

Ihan hyvää asiaa ja perustelua. Juuri näin se on, molemmat kehittää niin pelit kuin harjoittelu.

Pointti oli siinä ettei pelit ole kehitystä ajatellen mitenkään ylivertaisessa asemassa treeneihin nähden, niinkuin joku tuossa aiemmin heitti. Kaikille lienee selvää että molempia tarvitaan.

Esimerkki jargonista oli toki kärjistys, usein törmää tuohon että noita juttuja vain heitellään ilmoille ilman mitään pohdintaa taustalla. Joskus noita asioita on mietitty ja silloin ne pystyy myös perustelemaan, juuri kuten sinä esimerkiksi teit.

Enemmänkin yritin sanoa sitä, että seurat ja liitto aina puhuvat pelaajien kehittymisestä. Jep, kehittyminen on tärkeää tuleville F-liiga pelureille. Suurin osa pojista ei varmaankaan edes tähtää Liigaan tai mihinkään muualle. Sen takia heille on tärkeintä kyseinen kausi, eikä jokin teoreettinen tulevaisuuden kuva. He vain harrastavat salibandyä. On toki pelaajia, jotka tähtäävät määrätieotoisesti esim. F-liigaan.

 

[Mansikkapohkeessa]

Enemmänkin yritin sanoa sitä, että seurat ja liitto aina puhuvat pelaajien kehittymisestä. Jep, kehittyminen on tärkeää tuleville F-liiga pelureille. Suurin osa pojista ei varmaankaan edes tähtää Liigaan tai mihinkään muualle. Sen takia heille on tärkeintä kyseinen kausi, eikä jokin teoreettinen tulevaisuuden kuva. He vain harrastavat salibandyä. On toki pelaajia, jotka tähtäävät määrätieotoisesti esim. F-liigaan.

SM-sarja on väärä paikka kehittyä, pääsääntöisesti siellä on aika ja tila niin kortilla että ratkaisujen on tultava selkärangasta ja selkärankaan tiedon on mentävä lukemattomien toistojen kautta. Harjoituksissa toistoja tulee vain rajattu määrä, joten melko olennaista on myös se vapaa-ajan tapahtumaketju ja siellä suoritetut toistot.

Samoin älykkyys on asia joka ei kehity ihmisessä ~12 ikävuoden jälkeen. Harjoittelu parantaa asian hallintaa, mutta ei siirry muuhun. P16 pojat eivät siis raadollisesti "kehity älykkäämmiksi" vaan yksinkertaisesti oppivat kantapään kautta oikeat ratkaisumallit. Tässä tulee pelien oppi tärkeäksi mitä ei vastavuoroisesti opi harjoituksissa, mikä ratkaisuista toimii intensiivisessa tilanteessa ja mitkä asiat tuntuvat päässä hyviltä mutta kentällä katastrofilta.

Tämä johtaa siihen vääjäämättömään seikkaan, että kaikilla ei ole ollut vielä edes mahdollisuutta kokea niitä hetkiä mitkä ohjaavat pelaajaa kohti parempaa suoritusta toistuvasti, jolloin on turhaa arvuutella kuka pelaajista yltää urallaan mihinkin.
Pelaajakehitys ja pelin kulku voidaan mieltää samalla tavalla. Jos joukkue siirtyy 2min. kohdalla 2-0 johtoon, ensimmäisen erän jälkeen johtaa 4-0, puolessa välissä jo viidellä maalilla ja lopulta häviää 5-6 saa yhtä monta pistettä kuin se joka häviää jokaisen erän. Tie lopputulokseen on eri mutta tulos on sama.

 

[Peffa]

Voi olla että tästä on jo keskustelua ollut mutta mitä mieltä olette karsintasarjasta ns ”tavallisten” karsintojen sijaan?

 

[katsoja%]

Voi olla että tästä on jo keskustelua ollut mutta mitä mieltä olette karsintasarjasta ns ”tavallisten” karsintojen sijaan?

Hyvä systeemi kun miettii koronan kantilta. Jos joukkue/pelaajat joutuu karanteeniin, on vielä mahdollisuudet. Jos joukkue karanteenissa, onko mahkut siirtää ottelut myöhemmäksi? Nuo lohkojaot ei ehkä ihan tasapuoliset ole, mutta onko ne muinakaan vuosi. Mutta sanoin et enemmin näin kun vuosi sitten.

 

[Arto Kilponen]

Siinä mielessä ainakin parempi, että ei tarvitse pelätä mitään kuntopiikkejä suuntaan tai toiseen. Kyllä minä mieluummin tämmöisellä menisin jatkossakin kuin vanhalla systeemillä.

 

[neloskentän lisävahvistus]

Voi olla että tästä on jo keskustelua ollut mutta mitä mieltä olette karsintasarjasta ns ”tavallisten” karsintojen sijaan?

Näin pelaajan näkökulmasta, omasta mielestä entinen karsintasysteemi oli parempi. Joukkueen kanssa oli mukava matkustaa karsintakohteeseen ja lataus, sekä fiilis peleihin oli mahtava. Nyt on sellainen fiilis, että jos ei nyt onnistu niin ehkä sitten seuraavaan peliin vastustajaa vastaan.

 

[Peffa]

Itsekkin pelaaja ja täysin samaa mieltä asiasta!

 

[Pääkäyttäjä]

Täällä kun on monessa viestissä viitattu siihen, että osa lohkoista on kovia ja osa löysiä niin mitkä lohkot nyt siis kuuluu mihinkin kategoriaan?

 

[Hoyt]

Täällä kun on monessa viestissä viitattu siihen, että osa lohkoista on kovia ja osa löysiä niin mitkä lohkot nyt siis kuuluu mihinkin kategoriaan?

Erinomaisen hyvä kysymys. Tätä pohtinut myös. Minusta nuo lohkot on varsin tasapainoiset, toisaalta lohkot: a ja e varmaan ns. "kuoleman lohkot", toki varmasti jokunen yllätys tulee muissakin lohkoissa.

 

[laatulaukaus]

Erinomaisen hyvä kysymys. Tätä pohtinut myös. Minusta nuo lohkot on varsin tasapainoiset, toisaalta lohkot: a ja e varmaan ns. "kuoleman lohkot", toki varmasti jokunen yllätys tulee muissakin lohkoissa.

Hmm...
Itse oisin arvottanut C&D kuoleman lohkoiksi.