PSM4D Pohjois-lohko

[Kossi Agassa]

Mitähän joukkueita esimerkiksi Kely, OFBC, Hurricane, Kanuuna, Koskri, Muhu, Typs ja vaikka Hirvarit sitte on? 😂

Kely ja OFBC eivät ole kaveriporukoita. Hurricanekaan ei varsinaisesti ole kaveriporukka. Muhu ja Typs ovat toki seurojen edustusjoukkueessa, mutta aikalailla kaveriporukkahengessä ne käytännössä pyörivät. Samoin Koksri oli monilajiseuran salibandyjoukkue, mutta käytännössä kaveriporukka. Kanuunalla on useampi joukkue, mutta ei sielläkään suurempaa seuraorganisaatiota taida olla taustalla. Hirvarit sitten on ihan totaalinen kaveriporukka, vaikka pitkään ovatkin jauhaneet alasarjoja.

Ja lisäksi haluan sanoa, että mielestäni ongelma näkyvyydessä ja suosiossa on myös se, että perinteitä ei ole, eli perinteiset joukkueet puuttuvat. Ja se johtuu mielestäni siitä, joukkueiden elinkaaret ovat varmaan semmoiset 5-15 vuotta joukkueilla aladivareissa. Poikkeuksia toki löytyy, niin kuin Dynamo Oulun alueella ja käsittääkseni siellä on puuhamiehiä taustalla eikä vain kaveriporukka mikä lyöty kasaan muutamaksi vuodeksi että saa vähän harrasteliikuntaa.

Keskimääräinen kaveriporukan elinkaari on varmaan jotain 3-5v. 15v jauhavat kaveriporukat ovat todella harvinaisia. Dynamolla on puuhamiehiä taustalla, mutta ilman junnutyötä on vaikea nähdä, että siitä mitään hirveän pitkäikäistä ja perinteikästä seuraa tulisi.

Alasarjoissa aika usein tullaan katsomaan tuttuja pelaajia, kavereita ja perheenjäseniä kaukalossa. Laji itsessään ei välttämättä ole riittävän kiinnostava, ellei kentällä ole ketään tai mitään mihin "kiinnittyä". Jos alasarjaturnaus pelataan Bläk Boksin kaltaisissa olosuhteissa sunnuntaiaamuna klo 10 alkaen, niin tapahtuuko yleisöryntäys?

Yksittäiset ottelut kiinnostavat katsojia enemmän kuin turnausmuotoiset pelit sarjatasosta ja lajista riippumatta.

En nyt ymmärrä miten yksittäinen ottelu jotenkin lisäisi katsojia dramaattisesti alasarjoissa? Jos siellä katsomossa on tällä hetkellä ne muutama tyttökaveri, vaimo ja kaveri. Jos ei sinne ilmaiseksi tule tämän enempää turnauksiin, niin varmastihan yksittäsiiin otteluihinn katsomot pullistelisivat, kun pitäisi vielä maksaa lipuista.

Todellisuudessahan yleisömäärät tippuisivat, kun katsomossa ei enää olisi turnauksen muiden joukkueiden pelaajia. Itsekin usein jään vielä katsomaan pelejä omien pelien jälkeen, mutta koskaan en varmaan ole varta vasten lähtenyt jotain kolmosta, nelosta tai vitosta katsomaan.

Kittilässä varmaan yksittäiset pelit olisivatkin ihan hyvä juttu, kun joukkue on kylän ykkösseura kaikessa urheilussa. Oulussa taas kakkosessakin puhutaan katsojista yleensä kaksinumeroisissa luvuissa.

 

[Pretty little liar]

Kely ja OFBC eivät ole kaveriporukoita. Hurricanekaan ei varsinaisesti ole kaveriporukka. Muhu ja Typs ovat toki seurojen edustusjoukkueessa, mutta aikalailla kaveriporukkahengessä ne käytännössä pyörivät. Samoin Koksri oli monilajiseuran salibandyjoukkue, mutta käytännössä kaveriporukka. Kanuunalla on useampi joukkue, mutta ei sielläkään suurempaa seuraorganisaatiota taida olla taustalla. Hirvarit sitten on ihan totaalinen kaveriporukka, vaikka pitkään ovatkin jauhaneet alasarjoja.

Pointti oli toki noilla joukkueilla siihen väitteeseen että "perinteisiä joukkueita ei ole"

 

[Pallopojanpoika]

Mieluusti itse katsoisin kolmosessa pudotuspelejä yksittäisinä otteluina. Onhan tollaiset kaksi peliä päivään -”pudotuspelit” melko puuhastelua, tietysti joku syy sillekin on että ne niin pelataan. Runkosarja saakin pysyä turnausmuotoisena mielestäni, hallit kyllä loppuvat kesken jos niitä aletaan yksittäisenä pyörittämään.

 

[#66]

En nyt ymmärrä miten yksittäinen ottelu jotenkin lisäisi katsojia dramaattisesti alasarjoissa? Jos siellä katsomossa on tällä hetkellä ne muutama tyttökaveri, vaimo ja kaveri. Jos ei sinne ilmaiseksi tule tämän enempää turnauksiin, niin varmastihan yksittäsiiin otteluihinn katsomot pullistelisivat, kun pitäisi vielä maksaa lipuista.

Todellisuudessahan yleisömäärät tippuisivat, kun katsomossa ei enää olisi turnauksen muiden joukkueiden pelaajia. Itsekin usein jään vielä katsomaan pelejä omien pelien jälkeen, mutta koskaan en varmaan ole varta vasten lähtenyt jotain kolmosta, nelosta tai vitosta katsomaan.

Kittilässä varmaan yksittäiset pelit olisivatkin ihan hyvä juttu, kun joukkue on kylän ykkösseura kaikessa urheilussa. Oulussa taas kakkosessakin puhutaan katsojista yleensä kaksinumeroisissa luvuissa.

No, mekin ollaan pelattu noin 20 vuotta turnausmuotoisia pelejä ja käytetty kaikki mahdolliset poppakonstit että saataisiin väkeä katsomoon. Nyt kun ollaan pelattu muutamia yksittäisiä otteluita (pari runkosarjapeliä ja pudotuspelit), niin katsojamäärät on niissä kaksin- tai kolminkertaistuneet.

Yksittäisiin otteluihin ei ole pakko myydä lippuja.

Sodankylässä puolivälieräottelussa 110 katsojaa, Rovaniemellä 3. finaalissa 184 katsojaa ja Kittilässä 2. finaalissa 181 katsojaa. Kaikilla näillä em. paikkakunnilla jääkiekko kerää selvästi enemmän katsojia kuin sähly, joten pelkkä paikkakunta ei selitä näitä katsojamääriä. Ottelu jossa on panosta, hyvä alkamisajankohta, pikkusen somemarkkinointia ja yksittäinen ottelu tehokkaalla peliajalla = hyvä katsojamäärä.

Tällä perusteella ehdotinkin, että ainakin pudotuspelit kannattaisi kokeilla pelata yksittäisinä otteluina alasarjoissakin. Jos kokeilu on huono, niin ainahan voi palata näihin turnausmuotoisiin peleihin.

 

[Pulpo]

Mikäli me siis laitettaisiin jätkien kanssa tänne Tuiraan porukka pystyyn ja mentäisiin vitoseen pelaamaan, jossa pelattaisiin yksittäisinä peleinä ottelut. Sanotaan vaikka, että joukkueen nimi olisi Tuira Seudun SalibandyUrheilijat, eli TSSU.

Sitten laitettaisiin paikallisen K-Kaupan ilmoitustaululle ja Instagramiin tilille meidän kotipelistä mainosta. Oltaisiin vaikka saatu kaikkien muiden pelien ja turnausten välistä ottelu alkavaksi kello 18:00 lauantaina.

Lopputuloksena siellä olisi se 160 tuiralaista kannustamassa oman kylän poikia kera juomien, jotka on hankittu rahalla tai nopeilla jaloilla. Tämä siitä huolimatta, että samana päivänä on useampikin korkeamman tason ottelu tarjolla ja sitten sen yhden oululaisen jääkiekkojoukkueen peli.

Seuraavana päivänä eeppisestä Nallisportin huutomyrskystä siirryttäisiin Oulun pohjoiseen provinssiin eli Haukiputaalle. Paikallisen ylpeyden, sanotaan vaikka nimeksi Karju, ongelma on se ettei provinssissa ole yhtään liiton aikuisten peleihin. Jatuli on pykälän liian pieni parketilla ja täyteen buukattu kaikkea muuta. Haukiputaan koulun lattia kelpaa vain simuloimaan kölin alta vetämistä, mutta kyllä sen karheudella voidaan muiluttaa paikallisia karjavarkaita. Salibandya siellä ei voi pelata.

Yllä olevista ongelmista huolimatta Karju ottaa innokkaan kotiyleisön tukemana TSSUn vastaan. Paikalliset turkismetsästäjät heiluttelevat supikoiran nahkojaan päänsä yläpuolella ja mopojonnet ovat valmiina lähtemään ottelun jälkeen ajelemaan ympäri kylää voiton jälkeen.

TSSUlle pelit Haukiputaalla ovet kuitenkin kuin kotipelit. Tuiralaisista kannattajista moni on ajatellut kaukaa viisaasti ja päätyneet Haukiputaan putkaan säästääkseen matkakuluissa vieraspeliin.

Hykin katsomo, eli pari penkkiriviä seinustalla, pullistelee molempien kannattajien innostaessaan suosikkinsa parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen. Karjun kannattajien metsästystorvet ja tehoputket kaikuvat, mutta tuiralaisten pullojen kilinä antaa sille vertaisensa vastuksen.

Kaunis ajatus, mutta ei ainakaan kulujen nousun, hallitilanteen ja pelaajien sitoutumisen myötä tule toimimaan. Suurimmalle osalle tämä on alasarjoissa mukava harrastus, ei mikään elämää suurempi asia, johon laittaisi enempää aikaa tai rahaa. Ei myöskään riitä näillä kaveriporukoilla paukut järjestää yhdeksää kotipeliä kauteen.

 

[#66]

Mikäli me siis laitettaisiin jätkien kanssa tänne Tuiraan porukka pystyyn ja mentäisiin vitoseen pelaamaan, jossa pelattaisiin yksittäisinä peleinä ottelut. Sanotaan vaikka, että joukkueen nimi olisi Tuira Seudun SalibandyUrheilijat, eli TSSU.

Sitten laitettaisiin paikallisen K-Kaupan ilmoitustaululle ja Instagramiin tilille meidän kotipelistä mainosta. Oltaisiin vaikka saatu kaikkien muiden pelien ja turnausten välistä ottelu alkavaksi kello 18:00 lauantaina.

Lopputuloksena siellä olisi se 160 tuiralaista kannustamassa oman kylän poikia kera juomien, jotka on hankittu rahalla tai nopeilla jaloilla. Tämä siitä huolimatta, että samana päivänä on useampikin korkeamman tason ottelu tarjolla ja sitten sen yhden oululaisen jääkiekkojoukkueen peli.

Seuraavana päivänä eeppisestä Nallisportin huutomyrskystä siirryttäisiin Oulun pohjoiseen provinssiin eli Haukiputaalle. Paikallisen ylpeyden, sanotaan vaikka nimeksi Karju, ongelma on se ettei provinssissa ole yhtään liiton aikuisten peleihin. Jatuli on pykälän liian pieni parketilla ja täyteen buukattu kaikkea muuta. Haukiputaan koulun lattia kelpaa vain simuloimaan kölin alta vetämistä, mutta kyllä sen karheudella voidaan muiluttaa paikallisia karjavarkaita. Salibandya siellä ei voi pelata.

Yllä olevista ongelmista huolimatta Karju ottaa innokkaan kotiyleisön tukemana TSSUn vastaan. Paikalliset turkismetsästäjät heiluttelevat supikoiran nahkojaan päänsä yläpuolella ja mopojonnet ovat valmiina lähtemään ottelun jälkeen ajelemaan ympäri kylää voiton jälkeen.

TSSUlle pelit Haukiputaalla ovet kuitenkin kuin kotipelit. Tuiralaisista kannattajista moni on ajatellut kaukaa viisaasti ja päätyneet Haukiputaan putkaan säästääkseen matkakuluissa vieraspeliin.

Hykin katsomo, eli pari penkkiriviä seinustalla, pullistelee molempien kannattajien innostaessaan suosikkinsa parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen. Karjun kannattajien metsästystorvet ja tehoputket kaikuvat, mutta tuiralaisten pullojen kilinä antaa sille vertaisensa vastuksen.

Kaunis ajatus, mutta ei ainakaan kulujen nousun, hallitilanteen ja pelaajien sitoutumisen myötä tule toimimaan. Suurimmalle osalle tämä on alasarjoissa mukava harrastus, ei mikään elämää suurempi asia, johon laittaisi enempää aikaa tai rahaa. Ei myöskään riitä näillä kaveriporukoilla paukut järjestää yhdeksää kotipeliä kauteen.

Ja sitten kun luetaan ja mielellään vielä ymmärretään ne aiemmat ketjun viestit, niin kyse oli pudotuspeleistä, eli ne sarjan kärkijoukkueiden kauden vikat 2-4 peliä riippuen sarjajärjestelmästä.

 

[Toljanteri]

Mikäli me siis laitettaisiin jätkien kanssa tänne Tuiraan porukka pystyyn ja mentäisiin vitoseen pelaamaan, jossa pelattaisiin yksittäisinä peleinä ottelut. Sanotaan vaikka, että joukkueen nimi olisi Tuira Seudun SalibandyUrheilijat, eli TSSU.

Sitten laitettaisiin paikallisen K-Kaupan ilmoitustaululle ja Instagramiin tilille meidän kotipelistä mainosta. Oltaisiin vaikka saatu kaikkien muiden pelien ja turnausten välistä ottelu alkavaksi kello 18:00 lauantaina.

Lopputuloksena siellä olisi se 160 tuiralaista kannustamassa oman kylän poikia kera juomien, jotka on hankittu rahalla tai nopeilla jaloilla. Tämä siitä huolimatta, että samana päivänä on useampikin korkeamman tason ottelu tarjolla ja sitten sen yhden oululaisen jääkiekkojoukkueen peli.

Seuraavana päivänä eeppisestä Nallisportin huutomyrskystä siirryttäisiin Oulun pohjoiseen provinssiin eli Haukiputaalle. Paikallisen ylpeyden, sanotaan vaikka nimeksi Karju, ongelma on se ettei provinssissa ole yhtään liiton aikuisten peleihin. Jatuli on pykälän liian pieni parketilla ja täyteen buukattu kaikkea muuta. Haukiputaan koulun lattia kelpaa vain simuloimaan kölin alta vetämistä, mutta kyllä sen karheudella voidaan muiluttaa paikallisia karjavarkaita. Salibandya siellä ei voi pelata.

Yllä olevista ongelmista huolimatta Karju ottaa innokkaan kotiyleisön tukemana TSSUn vastaan. Paikalliset turkismetsästäjät heiluttelevat supikoiran nahkojaan päänsä yläpuolella ja mopojonnet ovat valmiina lähtemään ottelun jälkeen ajelemaan ympäri kylää voiton jälkeen.

TSSUlle pelit Haukiputaalla ovet kuitenkin kuin kotipelit. Tuiralaisista kannattajista moni on ajatellut kaukaa viisaasti ja päätyneet Haukiputaan putkaan säästääkseen matkakuluissa vieraspeliin.

Hykin katsomo, eli pari penkkiriviä seinustalla, pullistelee molempien kannattajien innostaessaan suosikkinsa parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen. Karjun kannattajien metsästystorvet ja tehoputket kaikuvat, mutta tuiralaisten pullojen kilinä antaa sille vertaisensa vastuksen.

Kaunis ajatus, mutta ei ainakaan kulujen nousun, hallitilanteen ja pelaajien sitoutumisen myötä tule toimimaan. Suurimmalle osalle tämä on alasarjoissa mukava harrastus, ei mikään elämää suurempi asia, johon laittaisi enempää aikaa tai rahaa. Ei myöskään riitä näillä kaveriporukoilla paukut järjestää yhdeksää kotipeliä kauteen.

Foorumin kautta aikain paras viesti! Mahtavalla taval realismin suuntaan ravistelevaa kirjotusta sopivalla pilkkeel silmäkulmas

 

[Väinämöinen]

Mikäli me siis laitettaisiin jätkien kanssa tänne Tuiraan porukka pystyyn ja mentäisiin vitoseen pelaamaan, jossa pelattaisiin yksittäisinä peleinä ottelut. Sanotaan vaikka, että joukkueen nimi olisi Tuira Seudun SalibandyUrheilijat, eli TSSU.

Sitten laitettaisiin paikallisen K-Kaupan ilmoitustaululle ja Instagramiin tilille meidän kotipelistä mainosta. Oltaisiin vaikka saatu kaikkien muiden pelien ja turnausten välistä ottelu alkavaksi kello 18:00 lauantaina.

Lopputuloksena siellä olisi se 160 tuiralaista kannustamassa oman kylän poikia kera juomien, jotka on hankittu rahalla tai nopeilla jaloilla. Tämä siitä huolimatta, että samana päivänä on useampikin korkeamman tason ottelu tarjolla ja sitten sen yhden oululaisen jääkiekkojoukkueen peli.

Seuraavana päivänä eeppisestä Nallisportin huutomyrskystä siirryttäisiin Oulun pohjoiseen provinssiin eli Haukiputaalle. Paikallisen ylpeyden, sanotaan vaikka nimeksi Karju, ongelma on se ettei provinssissa ole yhtään liiton aikuisten peleihin. Jatuli on pykälän liian pieni parketilla ja täyteen buukattu kaikkea muuta. Haukiputaan koulun lattia kelpaa vain simuloimaan kölin alta vetämistä, mutta kyllä sen karheudella voidaan muiluttaa paikallisia karjavarkaita. Salibandya siellä ei voi pelata.

Yllä olevista ongelmista huolimatta Karju ottaa innokkaan kotiyleisön tukemana TSSUn vastaan. Paikalliset turkismetsästäjät heiluttelevat supikoiran nahkojaan päänsä yläpuolella ja mopojonnet ovat valmiina lähtemään ottelun jälkeen ajelemaan ympäri kylää voiton jälkeen.

TSSUlle pelit Haukiputaalla ovet kuitenkin kuin kotipelit. Tuiralaisista kannattajista moni on ajatellut kaukaa viisaasti ja päätyneet Haukiputaan putkaan säästääkseen matkakuluissa vieraspeliin.

Hykin katsomo, eli pari penkkiriviä seinustalla, pullistelee molempien kannattajien innostaessaan suosikkinsa parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen. Karjun kannattajien metsästystorvet ja tehoputket kaikuvat, mutta tuiralaisten pullojen kilinä antaa sille vertaisensa vastuksen.

Kaunis ajatus, mutta ei ainakaan kulujen nousun, hallitilanteen ja pelaajien sitoutumisen myötä tule toimimaan. Suurimmalle osalle tämä on alasarjoissa mukava harrastus, ei mikään elämää suurempi asia, johon laittaisi enempää aikaa tai rahaa. Ei myöskään riitä näillä kaveriporukoilla paukut järjestää yhdeksää kotipeliä kauteen.

Pystyin melkein tätä lukiessa haistamaan ja tuntemaan tuon sykähdyttävän alkoholin ja metsästäjien hien tuoman urheilujuhlan fiiliksen.

 

[Kossi Agassa]

Sodankylässä puolivälieräottelussa 110 katsojaa, Rovaniemellä 3. finaalissa 184 katsojaa ja Kittilässä 2. finaalissa 181 katsojaa. Kaikilla näillä em. paikkakunnilla jääkiekko kerää selvästi enemmän katsojia kuin sähly, joten pelkkä paikkakunta ei selitä näitä katsojamääriä. Ottelu jossa on panosta, hyvä alkamisajankohta, pikkusen somemarkkinointia ja yksittäinen ottelu tehokkaalla peliajalla = hyvä katsojamäärä.

Tällä perusteella ehdotinkin, että ainakin pudotuspelit kannattaisi kokeilla pelata yksittäisinä otteluina alasarjoissakin. Jos kokeilu on huono, niin ainahan voi palata näihin turnausmuotoisiin peleihin.

Ok, en tiedä Sodankylän ja Kittilän jääkiekkokatsojakeskiarvoista, mutta salibandyssa nyt ainakin olette ykkösiä. Oulun seudulla oli tällä kaudella miehissä liigajengi, divarijengi, kolme joukkuetta Suomisarjassa ja 6 joukkuetta kakkosdirressä eli tarjontaa löytyy jo ihan riittävästi.

Jos katsoo esim. Kakkosen karsintapelejä, niin molemmissa yksittäisissä pelissä katsomot pullistelleet 60 katsojan edestä eli katsojia ollut jopa vähemmän kuin Kolmosen finaaleissa, jotka pelattiin turnauksena. Eniten katsojia näyttää olleen Nelosen finaaleissa, joka oli turnaus. Välierissä oli eniten katsojia, koska pelattiin sarjanoususta ja finaalissa vain nelosdivarin mestaruudesta

Ja en tuota kokeiluna täysin tyrmää, mutta todella pessimistinen olen sen suhteen, että katsomot tällä muutoksella automaattisesti täyttyisivät.

 

[Kouhija]

Ei ne yksittäiset ottelut katsojia lisää ikävä kyllä Oulussa. Enemmän se on joukkueissa pelaavista kaveriporukoista kiinni, että kenellä se on milloinkin hype päällä. Tahtoo olla rosterien kasaaminen keväällä aina tiukassa yhdeksi päiväksi kuukaudessa, saati joka viikonlopuksi.

Tuhannet ihmiset katsoo kotona Prisman kassahihnaliveäkin, niin ennemmin näkisi, että turnauspäiville laadukkaan streamin rakentaminen selostuksella olisi enemmän kokeilun arvoinen. Kun kuitenkin se katsojien saaminen otteluihin lähtökohtaisesti on saada lajia tunnetuksi ja sitä myötä lisää harrastajia. Taloudellisesta syystä tuskin kukaan niitä järjestää.

 

[Kouhija]

Mikäli me siis laitettaisiin jätkien kanssa tänne Tuiraan porukka pystyyn ja mentäisiin vitoseen pelaamaan, jossa pelattaisiin yksittäisinä peleinä ottelut. Sanotaan vaikka, että joukkueen nimi olisi Tuira Seudun SalibandyUrheilijat, eli TSSU.

Sitten laitettaisiin paikallisen K-Kaupan ilmoitustaululle ja Instagramiin tilille meidän kotipelistä mainosta. Oltaisiin vaikka saatu kaikkien muiden pelien ja turnausten välistä ottelu alkavaksi kello 18:00 lauantaina.

Lopputuloksena siellä olisi se 160 tuiralaista kannustamassa oman kylän poikia kera juomien, jotka on hankittu rahalla tai nopeilla jaloilla. Tämä siitä huolimatta, että samana päivänä on useampikin korkeamman tason ottelu tarjolla ja sitten sen yhden oululaisen jääkiekkojoukkueen peli.

Seuraavana päivänä eeppisestä Nallisportin huutomyrskystä siirryttäisiin Oulun pohjoiseen provinssiin eli Haukiputaalle. Paikallisen ylpeyden, sanotaan vaikka nimeksi Karju, ongelma on se ettei provinssissa ole yhtään liiton aikuisten peleihin. Jatuli on pykälän liian pieni parketilla ja täyteen buukattu kaikkea muuta. Haukiputaan koulun lattia kelpaa vain simuloimaan kölin alta vetämistä, mutta kyllä sen karheudella voidaan muiluttaa paikallisia karjavarkaita. Salibandya siellä ei voi pelata.

Yllä olevista ongelmista huolimatta Karju ottaa innokkaan kotiyleisön tukemana TSSUn vastaan. Paikalliset turkismetsästäjät heiluttelevat supikoiran nahkojaan päänsä yläpuolella ja mopojonnet ovat valmiina lähtemään ottelun jälkeen ajelemaan ympäri kylää voiton jälkeen.

TSSUlle pelit Haukiputaalla ovet kuitenkin kuin kotipelit. Tuiralaisista kannattajista moni on ajatellut kaukaa viisaasti ja päätyneet Haukiputaan putkaan säästääkseen matkakuluissa vieraspeliin.

Hykin katsomo, eli pari penkkiriviä seinustalla, pullistelee molempien kannattajien innostaessaan suosikkinsa parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen. Karjun kannattajien metsästystorvet ja tehoputket kaikuvat, mutta tuiralaisten pullojen kilinä antaa sille vertaisensa vastuksen.

Kaunis ajatus, mutta ei ainakaan kulujen nousun, hallitilanteen ja pelaajien sitoutumisen myötä tule toimimaan. Suurimmalle osalle tämä on alasarjoissa mukava harrastus, ei mikään elämää suurempi asia, johon laittaisi enempää aikaa tai rahaa. Ei myöskään riitä näillä kaveriporukoilla paukut järjestää yhdeksää kotipeliä kauteen.

Sitä jäin miettimään, että pelaisiko tussu kotipelinsä Merikosken koululla?

Koska jos pelit siirretään esim värttöön, niin matka voi olla liian pitkä ja jännittävä paikallisille kannattajille.

 

[Pulpo]

Sitä jäin miettimään, että pelaisiko tussu kotipelinsä Merikosken koululla?

Koska jos pelit siirretään esim värttöön, niin matka voi olla liian pitkä ja jännittävä paikallisille kannattajille.

Kyllähän se tämä olisi unelma, tukisi hyvin paikallisuutta ja pelitapahtumasta saisi helposti lähestyttävän. Etenkin juuri näille paikallisille kannattajille.

Hieman on pienehkö Merikosken koulun sali, mutta eiköhän sinne liitolta saisi poikkeusluvan. Ainakin kun vetoaa ensimmäinen kappaleen perusteluihin. Pieni kaukalo sopii myös hyvin TSSUn peli-identiteettiin. Lyijyttäminen ja fyysinen peli auttavat tasoittamaan taitoeroa pienessä kaukalossa. Nopeat jalat kyllä löytyvät tuiralaisilta, onhan sitä pienestä pitäen totuttu juoksemaan ainakin kaupoista pois.

Ottelupäivinä koulun sisäänkäynnille ripustetaan iso Kiimaliiteri-lakana. Häpelemättömästi Saipalta kopioitu, mutta onko se keltään pois?

Ottelupäivän viikolla fanit kysyvät toisiltaan: "ootko tulossa lauantaina kiimaan?" Monelle tuiralaiselle pelipäivä on viikon kohokohta. Rankan työviik... eikun siis rankan viikon jälkeen on mukava seurata paikallista urheilujuhlaa.

Tuiran kiimaliiterihän on erittäin hankala paikka vierasjoukkueelle. Fanikatsomo on sijoitettu suoraan vierasjoukkueen vaihtopenkin taakse. Koko ottelun ajan raikaa Ripsipiirakan Sannin säveleen tehdyt chantit.

"Mä haluun saada maaleja Tuiralle, mä haluun saada maaleja Tuirallee!"

 

[pelittelijä]

Laitetaankos vielä nelosdivarin all stars kentälliset kasaan tältä kaudelta

 

[Gekkonen]

Laitetaankos vielä nelosdivarin all stars kentälliset kasaan tältä kaudelta

Nimeän vain hyökkääjät. Pakeista ei mitään käsitystä.

Hyökkäys:
Mäki Tuomas (Pelimannit) - Mäki Mika (Tempo) - Mäkikangas Eeti (LNM II)