Miten niin liitolla? Eikö seuroilla itsellään ole mitään vastuuta?
Tottakai seuroillakin on oltava vastuuta, mutta valitettava fakta on, että todella monen suomalaisen urheiluseuran (talous)osaaminen on todella matalalla tasolla ja tähtäin varsin lyhyt. Lisäksi monet seurojen avainhahmot ovat varsin ylityöllistettyjä. Siinä ei valitettavasti ole hirveästi resursseja kehittää enää toimintaa.
Liitolla olisi kuitenkin ne parhaat muskelit hankkia esimerkiksi kansainvälisiä urheilujohtamisen osaajia kouluttamaan seuroille esim yhteistyökumppanuuksista, markkinoinnista, tapahtumajärjestämisestä jne Järjestäähän liitto seuroille valmentajakoulutustakin. Omasta mielestä vahvat seurat ovat kuitenkin lajin elinehto paikallisella tasolla. Valioliigahan maksaa pudonneelle joukkueelle laskuvarjorahaa kompensoimaan putoamista. Salibandyssä sen ei tarvitse (käytännössä ei voi) olla suoraa rahallista tukea.
Tiikereiden edustustoiminnan kaatuminen ei nyt suuri murhe olisi pääkaupunkiseudun salibandyn kannalta, mutta esim NST tai Josba olisi jättänyt tuottamatta aika monta liigapelaajaa. Osa varmasti olisi voinut pelata muuallakin kuin koti-/lähikaupungissa, mutta varmasti moni olisi päätynyt myös muiden lajien pariin. Ja vahvalla liigajoukkueella on myös painoarvoa paikallisessa päätöksenteossa kun aletaan rakentamaan/korjaamaan liikuntapaikkoja jne, mikä kehittää myös junioreiden harjoitusolosuhteita.
Kolmantena perusteena pidän sitä, että kyllä tasaista sarjaa on huomattavasti kiinnostavampaa seurata. Ja pitäisihän sen nyt liitollekin olla kiusallista, että vaikkapa Happee saa ehdot liigalisenssiin käytännössä joka vuosi. Eikä tämän tahon tarvitse välttämättä olla Salibandyliitto vaan esimerkiksi F-Liiga.
Eihän nämäkään toimenpiteet olisi välttämättä auttaneet ainakaan Welhoja, joiden pakka tyhjeni pahasti jo kauden alla. Tiikereillä on vielä mahdollisuus, vaikka ei hyvältä näytä.
