MM-kisojen aikaan salibandy on perinteisesti kerännyt lajia vähätteleviä kommentteja arvokisojen murskatulosten varjolla. Tulevina vuosina Suomi on vaarassa menettää kiintiömitalinsa salibandysta. MM-kisat ovat jo liian tasaiset.

Olen ottanut ilolla vastaan viime vuoden naisten MM-kisoissa käytetyn sarjajärjestelmän, jossa kansainvälisen rankingin kahdeksan parasta maata on jaettu kahteen lohkoon (A+B). Tämä on poistanut 30-0-pelit ja turnauksessa on nähty Suomen mitalinkiiltoista tulevaisuutta ajatellen pelottavan tasaisia pelejä.

Lienee ymmärrettävää, että lajin rankingin kahdelle ennakkoon parhaimmalle maalle tulee arvokisojen alkusarjassa kaksi helpompaa ottelua. Suomen ja Ruotsin osalta alkulohkossa näitä tarjosivat Latvia- ja Saksa-ottelut. Nämä eivät kuitenkaan olleet sellaista ilotulitusta mitä on totuttu näkemään aiempien kuudentoista joukkueen ja neljän lohkoisen ”A-sarjan” huonoimpia vastaan. Tiistai-illan kaikkien aikojen alkusarjan yleisömenestys Suomi-Ruotsi (10 414 katsojaa) oli itse pelin ja tunnelman osalta alkusarjaotteluksi aivan mahtava näytelmä.

Mitä alemmas monesti tarkkaan analysoiduista ennakkosuosikeista mennään, sitä vahvemmin erot kapenevat. Tämän näytti hienoimmalla tavalla lauantai-illan huikea Tshekin ja Norjan tarjoama jännäri, jonka onnekkaampi Tshekki vei lopulta 7-6. Tshekin, Sveitsin, Norjan ja Viron lohkoa oli hienoa seurata jo pelkästään tulosten valossa.

Jokaisessa ottelussa riitti panosta. Tshekki nousi päätösottelussaan lohkovoittajaksi ainoalla murskavoitolla ilman panosta pelannutta Viroa vastaan. Suomi saa todennäköisesti puolivälieriin Norjasta kaikkea muuta kuin helpon vastuksen.

Alemmista kahdesta lohkosta (C+D, ranking 9-16) on mahdollisuus päästä mukaan pudotuspeleihin A- ja B-lohkojen kahta heikointa vastaan. Nämä ovat tärkeitä tasonmittauspelejä tulevaisuutta ajatellen, jotka me Suomen menestystä ja arvokisamitalisteja tuijottavat usein unohdamme. Tämä on tärkeää kehityksessä vuosien ja kymmenien vuosien päähän. Pääkallo.fi:n toimituspäällikkö Joel Siltanen paketoi erilaisen ottelun Etelä-Korea – Japani hienosti aiemmassa kommentissaan.

Suomen pelit Saksaa ja Latviaa vastaan eivät olleet kotoista vauhdikasta Salibandyliigaa seuraavalle jättimäistä viihdettä, mutta ehkä me olemme tottuneet kotimaassamme liian hyvään. Sarjajärjestelmän muutos on ollut erittäin onnistunut.

Eihän siitä ole kuin kolmisenkymmentä vuotta, kun Ruotsista kuskattiin muovimailoja ensimmäistä kertaa Suomeen. En olisi esimerkiksi 10 vuotta sitten uskonut, että salibandyn kahdeksan parhaan maan kesken pelataan vuonna 2014 näin pelottavan tasaisia otteluita.

Suomi on vaarassa menettää kiintiömitalinsa.