Tiistaina pelattu Suomen ja Ruotsin välinen miesten MM-kisojen alkulohkon viimeinen ottelu noudatti turhan tuttua kaavaa sitten voittoisan MM-finaalin joulukuussa 2010.
Suomi puolustaa oikein mallikkaasti, mutta hyökkäyspeli varsinkin järjestäytynyttä puolustusta vastaan on aivan liian huonoa. Lopulta paine kasvaa liian suureksi, väsymys iskee sinivalkoiseen puseroon ja Ruotsi kääntää ottelun (lopullisesti) itselleen.
Näin kävi myös tiistai-iltana Göteborgissa. Siitä huolimatta että Suomi oli päässyt hieman onnekkaastikin 2-0-johtoon toisen erän alussa.
Käydään läpi Suomen suoritus ratkaisuosa-alue ratkaisuosa-alueelta.
1. Valmistautuminen
Joukkue oli selvästi hyvin valmistautunut otteluun. Suomi tuli otteluun Ruotsia terävämmin, vaikka Juha Kivilehto sai jäähyn ajassa 3.11. Sitä ennen Suomi oli pitänyt palloa. Alivoiman Suomi tappoi erinomaisesti.
Hyvä valmistautuminen oli tiistain ottelun ehdottomia valopilkkua. Petri Kettusen päävalmentajakaudella valmistautuminen on monesti tökkinyt. Nyt ei tökkinyt. Mahdollisessa finaalissa Suomen on hyvinkin mahdollista olla tällä osa-alueella Ruotsia parempi.
2. Ottelun läpivienti
Mitään varsinaisia mustia hetkiä Suomelle ei ottelussa tullut. Sikäli läpivienti oli onnistunut. Mutta tietenkin Ruotsi vei viimeiset 35 minuuttia 0-5 ja viimeiset kuusi minuuttia 0-3 (yksi tyhjiin). Tämä tilasto on kuitenkin pikemmin seuraus kuin syy, seuraus liiallisesta puolustuskannalle joutumisesta.
Tärkeä yksityiskohta oli Suomen 2-0-maalin jälkeinen vaihto. Siinä Jani Kukkolan viisikko oli levinnyt laidoille, menetti pallon, Ruotsi pääsi tulemaan keskeltä ja kuittasi heti perään kavennuksen (Johan Samuelsson). Kyse oli selvästi herpaantumisesta maalin jälkeisessä vaihdossa. Sellaisia ei näissä otteluissa saisi tulla.
Maali käänsi pelin kulkua selvästi naapurille. Seurauksena Kukkola ja Eemeli Salin saivat jäähyt, mikä vain pahensi painetta Suomen päässä. Lopulta Ruotsi tasoitti ylivoimalla.
3. Puolustussuuntaan pelaaminen
Maalinestopelissä 5v5:llä Suomi ei näillä pelaajilla voi käytännössä olla juurikaan parempi kuin tiistaina, kun asiaa tarkastellaan koko ottelun keston näkökulmasta. Miesten merkkaus oli hyvin tarkkaa, peittopeli loistavaa (peittoprosentti 87), irtopalloja voitettiin hyvin ja kaksinkamppailupelaaminen oli kovaa, aivan sääntöjen rajamailla. Ruotsi ei päässyt oikeastaan lainkaan parhaille maalintekopaikoille pitkissä hyökkäyksissä. Suomi roikkui naapurissa Kettusen sanoin kuin räkä.
Sen sijaan prässikarvauksessa vaadittaisiin lisää sekä malttia että viisikon tiiviyttä. Tällä kertaa paineistava pelaaja rikkoi täysin turhaan aivan liian usein, jolloin prässi purkautui. Tämä koskee myös muuten erinomaisesti karvannutta Salinia. Maltin puutetta oli myös Kukkolan ryntäys kolmanneksi vastustajan maalin taakse, jonka jatkotilanteesta Ruotsi ratkaisi ottelun siirretyn rangaistuksen aikana (2-3 54.18).
Apujen täytyy tulla myös paineistavalle pelaajalle huomattavasti nopeammin. Muuten prässäävään viisikkoon syntyy liikaa aukkoja. Suomi näytti, että osuvalla prässillä voidaan luoda maalipaikkoja Ruotsiakin vastaan. Esimerkiksi Jami Mannisella oli 2-3-tilanteessa avopaikka tasoittaa ottelu Salinin prässin ansiosta.
Suomen hyökkäyksen puolustusvalmiudessa tapahtui selvää heikentymistä ottelun kääntyessä kohti loppua. Tästä kertovat ylivoimahyökkäystilastoni: 1. erä 1-2 (kaikki yv/av:lla), 2. erä 1-2, 3. erä 1-6, yhteensä 3-10. Lisäksi erittäin tärkeä ym. 1-2-maali tuli Ruotsin ylivoimahyökkäyksestä. Myös 2-4 syntyi nopeasta tasavoimahyökkäyksestä, kun Mika Kohosen viisikon alakerta oli jäänyt makaamaan alas.
Tällä osa-alueella Ruotsi oli suorastaan ylivoimainen. Sitä eivät kerro ainoastaan tilastot vaan myös havainnot. Sinikeltaisilla kentän keskusta on jatkuvasti miehitetty, kun he hyökkäävät. Jos pallo menetetään, keskusta on heti tukossa ja vastustaja ei pääse keskeltä ylivoimahyökkäyksiin. Vielä vuonna 2010 tämä oli suomalaisten etu. Ei ole enää. Ja tulos on näkynyt taululla. Neljän vuoden aikana Suomi on voittanut Ruotsin kolme kertaa.
4. Käännöt ja rytmitys
Sinivalkoiset pelaajat osasivat tunnistaa hyökkäyksen rytmivalinnan hyvin, kun pallo riistettiin. Kun oli paikka nopeaan kääntöön, sitä yritettiin, jos ei ollut syytä ottaa vaihto. Mikäli paikkaa nopeaan kääntöön ei ollut, pelattiin pitkä hyökkäys.
Sen sijaan nopeiden ja pitkien hyökkäysten toteuttamiseen jäi valtavasti parantamisen varaa. Nopeat hyökkäykset olivat aivan liian hitaita, kun otetaan vielä huomioon ruotsalaisten loistava siirtyminen puolustukseen (ks. yllä). Pallo pitää saada nopeilla yhden kosketuksen syötöillä liikkeelle liikkeestä liikkeeseen (give and go). Muuten jopa finaalipaikka on vaarassa. Näin asianlaita on varsinkin Kukkolan kentällä, jonka vahvuus huippunopea kääntöpeli on ollut. Nyt viisikko sai koko ottelussa vain kuusi laukausta, joista ainoastaan yhden maalia kohden.
Olen jo aiemmin valitellut Suomen pitkän hyökkäyksen hampaattomuutta Ruotsia vastaan tällä kisaperiodilla. Tiistain ottelu oli malliesimerkki tästä. Kun Rickie Hyvärinen loukkaantui ja Kohosen kenttä väsyi, Suomen pitkä hyökkääminen loppui kuin seinään lukuunottamatta Kukkoloiden pieniä valonpilkahduksia kolmannessa erässä.
Jos Suomi aikoo taistella kullasta tosissaan, tälle osa-alueelle on saatava merkittävä parannus ja nopeasti. Tällä hetkellä pitkä hyökkääminen on seisovaa, ei pelata liikkeestä liikkeeseen. Mitään toivoa päästä suoriin hyökkäyksiin Ruotsin viisikon keskustaan ei ole. Tilastoanalyysiohjelma MyCoazhin mukaan koko ottelussa Suomi ampui vain neljä kertaa parhaalta maalintekoalueelta.
Seurauksena palloa pyöritellään alhaalla ja korkeintaan kulmissa. Se on vaarallista lähinnä Suomen itsensä kannalta. Menetykset avaavat paikkoja ylivoimahyökkäyksiin ja pallonhallintajaksot jäävät aivan liian lyhyiksi. Lopulta Ruotsi kääntää pelin jatkuvalla painostuksellaan. Suomen pelinrytmitys ei kerta kaikkiaan toimi länsinaapuria vastaan.
5. Erikoistilanteet
Suomi teki molemmat maalinsa erikoistilanteista: Salin alivoimalla läpiajosta ja Nico Salo kulmalyönnistä Alexander Ruddin kautta. Alivoimalla Suomi olikin puolet pelistä erinomainen. Paketti oli tiivis ja vetoja peitettiin loistavasti.
Toisella puoliskolla taso tippui. Salinin jäähyn tapossa toisessa erässä Kari Koskelainen unohtui painottomana hyökkääjänä liian ylös, mikä avasi pitkän poikittaissyötön Patrik Malmströmille. Kolmannessa erässä Ruotsi pääsi pitkään 6v5-pyöritykseen siirretyn jäähyn aikana. Lopulta Risto Töllikkö teki lukuvirheen. Rasmus Enström unohtui jälleen selän puolelle. Tälläkään kertaa vaarallisin sinikeltainen rightin pelaaja ei epäonnistunut poikittaissyötöstä. Lopussa Suomen 6v5 päästi yhden maalin tyhjiin.
Sinivalkoinen ylivoima onnistui luomaan kahdella yrityksellä muutamia tekopaikkoja (viisi laukausta maalia kohden). Mutta ylivoima oli aivan liian passiivista näihin karkeloihin: vain kerran päästiin laukomaan parhaasta sektorista (Lauri Kapanen). Viimeistään välierissä vaaditaan enemmän haastoja vastustajaa kohden ja paljon nopeampaa pallon liikettä. Haastoja tuo Rickie Hyvärisen paluu kokoonpanoon – ja toivottavasti Salinin nosto ylivoimaan.
Kaiken kaikkiaan ottelun seitsemästä maalista kuusi tuli erikoistilanteista ja ylivoimahyökkäyksistä. Nämä osa-alueet ratkaisevat nykyajan huippusalibandyottelut.
6. Maalivahtipeli
Suomen ylivoimaisesti paras pelaaja löytyi tolppien välistä. Happeen Eero Kosonen oli kerrankin ruotsalaisia vastaan mies paikallaan. Vastedes ei tarvitse ykkösmaalivahtia miettiä. Spekulaatiot voidaan lopettaa. Kosonen kantaa vastuun loppuun asti. Kosonen kuittasi MyCoazhilta täyden kympin.
7. Suomen viisikkotilastoja (pelaajan MyCoazh-arvosana):
1. ketju
Lauri Kapanen (7.5) – Jani Kukkola (8+) – Mika Moilanen (7)
Janne Lamminen (6) – Juha Kivilehto (8)
(ketju 0-2), 7.6, peliä edistävät tapahtumat 162, laukaukset 1/6 (maalia kohden/yht.)
1. ketju
Eemeli Salin (7+) – Oscar Hänninen (8+) – Rickie Hyvärinen/Jami Manninen (yht. 6)
Tatu Väänänen (8) – Risto Töllikkö (8-)
0-0 (puolustajat 0-1), 7.5, peliä edistävät tapahtumat 154, laukaukset 2/12
3. ketju
Tero Tiitu (6+) – Mika Kohonen (8) – Kari Koskelainen (7)
Nico Salo (6+) – Lauri Stenfors (8-)
1-1, 7.2, peliä edistävät tapahtumat 162, laukaukset 3/7
YV: 0-0 (0/2), laukaukset 5/9
AV: 1-2 (6)
6v5: 0-1
koko joukkue: 7.8, 621, 14/37 (MyCoazh)