Lahtelaisesta salibandysta tai urheilusta puhuttaessa ei voi olla törmäämättä ilmiöön nimeltä Kortteliliiga. Kortteliliiga liikuttaa lahtelaisia ihan kaksoismerkityksessä ja paikallisten kanssa keskustellessa huomaa, että sillä on iso merkitys kaupungin urheilukulttuuriin.
Kortteliliigassa voi harrastaa useita eri lajeja. Salibandyssa sarjoja ja tasoja on useita. Samalla harrastajien määrä on varsin suuri. Thomas Salokankaan mukaan sarjan merkitys on monitahoinen salibandyn kannalta.
Paikallinen kortteliliiga on hyvin suosittu – miten se on näkynyt lahtelaisessa salibandyssa vuosien varrella?
– Kortteliliiga on näkynyt sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Ensinnäkin sen verran, että sarja on aikuisille tarkoitettu ja siellä on paljon kaveriporukoita, jotka käyvät pelaamassa tai pelailemassa. Se on ollut aina tietynlainen haaste. Monet ovat menneet ennemmin sinne pelailemaan, joten kilpa- ja harrastesalibandyn raja on ollut aina häilyvä.
– Sen vuoksi Lahdessa on ollut suhteellisen vähän liiton sarjoissa pelaavia joukkueita. On vain niin paljon helpompi mennä tuohon sarjaan. Kaikki pelit ovat Lahdessa ja maksutkin ovat murto-osan kilpasarjoihin nähden.
– Ihan alkuvaiheessa siellä pelattiin 4 vs 4 pienellä kentällä, se oli enemmän sählyä ja kulki sählysarja-nimellä. Jossain vaiheessa se muuttui salibandyksi. Tavallaan se on ollut hyvä, että junioripuolta ei ole ollut koskaan. 15 vuotta taitaa olla minimi-ikäraja ja käytännössä se ei ole sitten junioripuolella näkynyt pelaajahävikkinä, selvensi Salokangas.
Salokangas jatkoi vielä hiukan ristiriitaisesta aiheesta.
– Toisaalta junioreille on siitä hyötyä jos ei vaikka mahdukaan edustusjoukkueeseen. On matalampi kynnys hypätä johonkin kaveriporukkaan pelaamaan, kuin jatkaisi isossa ringissä tai lähtisi perustamaan omaa joukkuetta. Yleensä täällä on ollut suunnilleen se pari kolme joukkuetta liiton sarjoissa. Yksi joukkue per divarisarja ja siihen se on sitten jäänytkin. Verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin ero on iso.
– Kortteliliigan peleistä näkyy, että on paljon niitä ”kaverikaveriporukoita”. Kortteliliigan mestaruussarjassa voidaan jo jollain tasolla puhua salibandysta, mutta varsinkin alempien sarjojen suhteen kyse on lähinnä työpaikkaliikunnasta ja yhteisestä hengailusta, eikä niinkään urheilusta, sanaili Salokangas.
Monissa kaupungeissa kaupunki- tai korttelisarjoista on ollut paljonkin hyötyä kilpasalibandyn saralla. Salokankaan puheista voi päätellä, että Kortteliliiga on ollut lahtelaisen kilpasalibandyn kannalta kaksiteräinen miekka. Vuosien varrella hän on kuitenkin pohtinut sitä miten sarjan salibandymassaa voisi hyödyntää entistä paremmin.
– En osaa sanoa suoraa vastausta. Joskus aikoinaan sitä pyöriteliin kyllä. Jarmo ”Jake” Ropponen on koko sarjan sielu ja hän toimi Namikan ensimmäisinä vuosina joukkueenjohtana. Silloin tehtiin aika paljon yhteistyötä.
– Kortteliliigasta kävi porukkaa katsomassa pelejä ja Lahdessa oli heti ensimmäisestä sarjavuodesta lähtien tosi hyvät katsojamäärät. Jo vuonna 1995 kolkuteltiin 500 katsojan yleisömääriä Urheilutalolla. Tuon tyyppisissä asioissa sitä pystyisi hyödyntämään enemmänkin, pohti Salokangas.
Toinen mahdollinen hyödyntämisen muoto liittyy junioripuoleen.
– Semmoinen asia on tullut mieleen, että jotenkin voisi rakentaa jonkin seuran alle juniorikortteliliigan. Kyseessä on aihe mistä on puhuttukin ja siihen voisi olla mahdollisuus. Nuorempien toiminta olisi alueellista ja esimerkiksi harjoitukset pyörisivät hiukan eri alueilla. Sitä kautta pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisuuksia niille pelaajille, jotka eivät varsinaisesti tavoittele kilpaurheilijan asemaa.
– Toiminta voisi johtaa siihen, että tulisi enemmän näitä haaste- ja harrastetason joukkueita seuroihin. Aihe on ollut aina haaste seurojen alaisuudessa ja ehkä tuota kautta voisi tuoda laajempaakin yhteistyötä. Siinä olisi se hyvä puoli, että ei olisi pakko lopettaa jos A- tai B-juniorivaiheessa ei enää kiinnosta niin paljon. Kilpaurheilun kannalta en näe, että siitä olisi kovin helppo rakentaa tai hyödyntää oikein millään tavalla, linjasi Salokangas.
Lue myös:
Lahdessa rakennetaan uudenlaista nousua salibandyn saralla: ”Laji voi täällä paremmin kuin koskaan”
Vanhana lahtelaisena ja Korttelissa futista vuosikausina pelanneena ei voi kuin todeta, että nyt näissä jutuissa törmää jatkuvasti siihen, että Kortteliliiga on este tai hidaste salibandylle. Tekosyys sanon minä. Kortteliliigan kulta-aikana 80-luvulla kaupungissa pelasi kaksi menestyvää futiksen pääsarjajengiä ja useampi aktiivipelaaja pelasi rekkaripelaajina kavereiden kanssa samalla korttelia enemmän tai vähemmän valmentajilta salaa. Puhumattakaan ex-pelimiehistä. Eikä edelleenkään Kortteli ole syönyt futiksesta edellytyksiä pääsarjatason joukkueelle Lahdesta. Ja Korttelitouhu on pyörinyt paikkakunnalla nelisenkymmentä vuotta. Se on fakta, että aladivarijoukkueita se on syönyt, mutta tarjonnut sen sopivan jäähdyttely- ja harrastustason lopettaneille.
Säbän puolella Lahdessa ei ole koskaan ollut joukkuetta, kun tuntuu, että tavoitteellisin taso on Kortteli ja sen pohjalle on koitettu rakentaa jotain kilpaurheilutouhua. Raaka työ ja treenaaminen puuttuu, jota muissa kaupungeissa on tehty. Korkeakoulupohja varmaan on luonut monelle paikkakunnalle pohjaa toiminnan aloittamiselle, mutta ei se ole mikään muu kuin selitys omalle heikolle tekemiselle, missä ollaan 10 vuotta tai enemmän muita jäljessä. Nyt vaan pitää malttaa rakentaa junnuja, hyödyntää ne loistavat olosuhteet, hakea parasta valmennusosaamista ja lopettaa selittely. Toisin sanoen alkaa tehdä töitä.Tekemätön työ ja alhainen tavoitetaso tässä vaan näkyy. Sori nyt vaan jätkät. Mutta kun välillä 10 kertaa pienempien paikkojen joukkueet laittavat päihin lahtelaisia niin aikuisissa kuin junnuissa, niin jotainhan siellä kotikonnuilla on jätetty tekemättä tai tehty väärin.
Kortteliliiga on yksi koko valtakunnan hienoimmista ja arvokkaimmista urheiluteoista, mutta sen taakse meneminen menestyksen puutteesta on jonkinlaista rintamakarkuruutta, Ihan aidosti toivon, että tuo buumi muuttuu menestykseksi. Mutta pelkillä puheilla tai pikavoitoilla asia ei etene. Toki sitten voidaan keksiä uusia selityksiä Tsemiä sinne tästä hiukan kriittisestä näkemyksestä huolimatta…