Divarin finaalit käynnistyvät tiistaina. Vastakkain ovat Hämeenlinnan joukkueet LaSB ja Steelers. Kyseessä on todellinen superderby, sillä sarjan voittaja nousee ensi kaudeksi Salibandyliigaan.
Vielä isompi derby se on Kemppaisen perheessä. Petri-isä valmentaa LaSBia, ja poika Jere luutii Steelersin takalinjoilla. Pääkallo.fi tavoitti molemmat haastatteluun maanantai-iltana.
Häiritseekö se pelatessa, kun isä on vastassa?
– Onhan siinä tietysti semmoinen pieni tunne, että isä on vastassa. Kentälle mentäessä sellaista ei voi kuitenkaan miettiä, vaan asenne on se, että nyt pelataan. Ei siinä mitään erityistä ole kentällä, mutta ennen peliä on hiukan erilainen henkinen lataus peliin, Jere Kemppainen kertoi.
Isän kannalta tilanne saattaa olla vielä astetta hankalampi.
– Totta kai se tuntuu hyvältä, että poika pelaa tällä tasolla salibandya. Se on tietysti hienoa asia, mutta on se kaksipiippuinen juttu, kun hän tuossa vastustajan joukkueessa pelaa. Jompi kumpi Kemppaisen perheestä pettyy tämän sarjan aikana, Petri Kemppainen pohti.
Kemppaiset ovat kohdanneet tällä kaudella kolmesti (kahdesti sarjassa ja kerran Suomen Cupissa) ja isän joukkue on vetänyt pidemmän korren joka kerta. Divari on jo sen verran vaativa sarjataso, että salibandy lohkaisee todennäköisesti ison osan molempien elämästä. Vapaa-ajalla ja kotona Kemppaiset viihtyvät paremmin isän ja pojan roolissa.
Keskusteletteko peliasioista vapaa-ajalla?
– Jonkin verran, mutta melko vähän. Yleensä keskustellaan harjoittelemisesta. Lähinnä siitä, mitä he ovat tehneet ja mitä me ollaan tehty. Silloin kun esimerkiksi pelattiin vastakkain kaudella, niin aika vähän niistä peleistä puhuttiin. Jotain tiettyjä asioita käytiin läpi. Jonkin verran keskustellaan, miten me pelataan ja miten he pelaavat. Ei kuitenkaan hirveän paljon. Vapaa-ajalla toimin enemmän isänä kuin valmentajana, Petri Kemppainen linjasi.
Poika on samoilla linjoilla ja pitää hyvänä sitä, että siviilielämä ja peliasiat on eroteltu toisistaan.
– Oikeastaan hyvin vähän. Silloin, kun hän oli oman joukkueen valmentaja, käytiin enemmän joukkueen juttuja vähän enemmän läpi. Nykytilanne on erilainen. Kotona hän on isä. Kentälle kun mennään, niin sitten taas valmentaja. Aika hyvin ollaan saatu eroteltua toisistaan siviilielämä ja peliasiat, Jere Kemppainen kommentoi.
Finaalisarja käynnistyy tiistaina Elenia Areenalla, ja kuten todettua, panokset ovat kovat. Kemppaisen perheen psykologinen sodanäkäynti on ollut molempien mukaan maltillista. Isällä on kuitenkin ainakin yksi ässä hihassaan.
– Päivittäistä piikittelyä on ollut jonkin verran. Pientä naljailua siitä, kumpi sen finaalisarjan hoitaa ja kuinka nopeasti. Ei vielä sen kummempaa. Ensi yönä sitten ehkä herättelen häntä tunnin välein, että ei saisi nukuttua, naurahti Petri Kemppainen pilke silmäkulmassaan.
– Ei oikeastaan mitään erikoista. Viimeisen parin päivän aikana ollaan aika vähän nähtykin kotona, poika Jere sanoi.
Mitäs siihen tuumaat, että isäsi lupasi herätellä sinua ensi yönä, että et saisi nukutuksi?
– Pitää varmaan keksiä siihen jokin vastajäynä. Eiköhän täältäkin sitten jotain löydy, Jere Kemppainen pohti.
Öiset herättelyt mahtavat jäädä humorististen heittojen tasolle, mutta yleisjännite kasvanee ottelusarjan edetessä.
Kemppaiset ovat nyt eri leireissä, mutta aina ei ole ollut niin, sillä Petri Kemppainen toimi aikoinaan pojan joukkueen valmentajana
Minkälainen valmentaja isä on?
– Omasta mielestäni hyvä valmentaja. Hän sai silloin juniorivuosina tsempattua meitä eteenpäin. Kehityttiin joukkueenakin silloin melko hyvin. Näki jo silloin, että osaa kehittää nuoria pelaajia urallaan eteenpäin, Jere Kemppainen arvioi.
Isällä on luonnollisesti myös näkemystä siitä minkälainen pelaaja kolmatta kauttaan Steelersin Divari-joukkueessa pelaava poika on.
– Hyvä pallollinen ja rauhallinen pelaaja. Puolustuspään pelaaja, mutta juuri sen tyyppinen pelaaja, josta pidän. Osallistuu hyökkäykseen, eli on hyökkäävä puolustaja, kuten salibandyssa pitääkin olla. Hänellä taitaa olla myös vähän äidin geenejä, sillä nopeutta sekä fysiikkaa saisi olla vähän enemmän. Siinä lienevät ne negatiiviset puolet, Petri Kemppainen linjasi ja voi olla, että jollain toisella perheenjäsenellä on tähän vastaukseen jotain kuitattavaa.
Vanhemmilla, ei kaikilla, mutta osalla on tarvetta ja halua ohjata paljon lastensa tekemisiä ja elämää. Se, että isä on valmentaja, voi olla myös voimavara pelaajan uralla. Petri Kemppainen ei ole halunnut tuputtaa tietotaitoaan vuonna 1996 syntyneelle pojalleen, vaan neuvoo kysyttäessä.
– Kysyn, että haluaako hän jotain ohjeita joistain tilanteista mitä ollaan katseltu vaikkapa kotona. Jos esimerkiksi katson kotona Steelersin pelejä. Muuten en halua millään tavalla ohjeistaa, jos hän ei itse kysy. Välillä tekisi mieli antaa neuvoja enemmänkin, mutta ehkä on parempi, että ei puutu niin paljon. Järvinen (Jani) saa hoitaa sen puolen, Petri-isä sanaili.
LaSB voitti Divarin runkosarjan ja sen meno on ollut vakuuttavaa myös pudotuspeleissä. Sen lisäksi LaSB on ollut tällä kaudella Steelersiä parempi jokaisessa kohtaamisessa. Täten lammilaisia voidaan pitää ennakkosuosikkeina finaalisarjaan.
Jere Kemppainen ei ota tilanteesta sen suurempia paineita, vaan LaSB kaatuu hänen mukaansa Steelersin oman pelitavan noudattamisella.
– Kyllä se siitä lähtee, että kun pystytään jokaisessa pelissä pelaamaan sen 60 minuuttia omaa peliä. Uskon, että niillä eväillä LaSB kaatuu. En näe, että meillä tässä mitään hätää on, vaikka LaSB pienoisena ennakkosuosikkina sarjaan lähteekin. Meillä on kolme todella laadukasta kenttää ja pystytään haastamaan niillä todella hyvin ja voittamaan otteluita. Ei siinä sen erikoisempaa, puolustaja pohti.
LaSB:n pääkäskijä näkee, että puolustus ratkaisee ottelusarjassa.
– He pääsivät aika helpolla edellisessä sarjassa Blue Foxia vastaan. Pelitempo nousee selkeästi tässä sarjassa. Puolustamalla voitetaan. Tiedetään, että he osaavat tehdä maaleja. Meidän pallollisen pelin nopeus ja pelitempo on heidän puolustuksen kannalta myrkkyä. Uskon, että oma hyvä 60 minuutin peli riittää tässä sarjassa, arvioi Petri Kemppainen.
Ajatellaan, että finaalisarjan ratkaisevassa ottelussa Jere Kemppainen iskisi ottelun voittomaalin. Harmittaisiko se valmentaja-isää? Vastaus ei ole aivan yksinkertainen ja sen Petri Kemppainen myöntää itsekin.
– Tuohon täytyy sanoa siten, että LaSB:n valmentajana tietysti harmittaisi älyttömästi, jos niin kävisi. Isänä siinä tapauksessa saattaisi vahingossa jopa nostaa kädet pystyyn. Tietysti puoliksi salaa. Kakspiippuinen juttu, ja on hiukan hankala vastata tähän kysymykseen, tuumaili LaSB-valmentaja.
Kumpikin lähtee luonnollisesti voittamaan ottelusarjaa.
– On semmoinen kutina, että voitetaan sarja 3-1, ennusti Petri Kemppainen.
Jere Kemppainen lähti siitä ajatuksesta, että Steelers voittaa ensimmäisen kamppailun.
– Luulen, että voitetaan 3-1 tämä sarja. Ensimmäinen peli voitetaan huomenna. Toinen menee meille tai LaSB:ille. Siitä sitten jatketaan siten, että voitot ovat 3-1.
—
Lue myös:
Pääkalloennakko: LaSB-Steelers – piskuinen kyläjoukkue raivaa tiensä Salibandyliigaan
Taistelu liiganoususta käyntiin tiistaina – näin pelataan Divarin finaalisarjassa
Jos streelers nousee niin järki olisi ottaa kemppainen lammilta valmentajaksi. Pelaajienkin mukaan puolet parempi kuin nykysteelers järvinen joka ei osaa muuta kuin yrittää sanoa omastamielestään hienoja lausuntojaan lehtiin
Nipen kanssa samaa mieltä. Steelerssi olisi aika varmasti jo noussut jos koutsit olis toistepäin.
Ainakin yksi asia joka vaikutti Kemppaisen siirtymiseen LaSBiin oli se ettei Steelersin toinen valmentaja antanut tarpeeksi ”valmennustilaa” ja kaikki piti tehdä niinkuin Järvinen halus, joten en tiedä olisko Kemppainen halukas palaamaan vaikka Steelers nousisi liigaan?
LaSB 3-0 jatkoon. Yksinkertaisesti, Steelers kaatuu Järvisen pelikirjaniiloiluun.
Eiköhän pelata pelit ensin ja jätetä nämä muutamien sivusta seuraajien ruikutukset taka-alalle! Tsemppiä molemmille joukkueille! Rehtiä sekä urheilullisesti huikean vahvaa sekä vauhdikasta finaalisarjaa toivoo katsomossa viihtyvä lajia läheltä ja kauempaa seuraava penkkiurheilija. Peukku kannatuksen vuoksi nousee katsomossa Steelerssille kuitenkin 😉
Itse asiassa aika hieno juttu tämä paikalliskamppailu. En tiennyt esim isä/poika-asetelmasta. Taidanpa käydä katsomassa vähintään yhden ottelun vaikka asunkin kauempana!
Penkkiurheilija voi varmaan kertoa mitä ruokuttamista noissa oli? 😀 on se jännä ku kaikki menee aina heti tunteisiin ja aletaan haukkumaan ruikuttamiseks tai sivusta seuraajaksi. 😀 tää on niin mahtavaa. Upea finaalisarja tulossa ja vielä kun saa vähän ärsytettyä näitä ”kunnon seuraajia” niin kevät on täydellinen 😉
Heh Järvisen ainoa sivu siinä pelikirjassa on alakolmio.