Marko Viinikainen, 31, nousi vuoden alussa esille eri medioissa blogikirjoituksensa vuoksi. Kolmen lapsen isä kirjoitti elämänmakuisesti syöpädiagnoosista, jonka hän oli saanut vuotta aiemmin. Marraskuun alussa lääkäri oli ilmoittanut, että etäpesäkkeitä on löytynyt yli 100 ja syöpä ei olisi enää pysäytettävissä.
Lääkärin mukaan Viinikaisella saattaisi tautia hidastamalla olla kymmenenkin vuotta elinaikaa harvinaisen kilpirauhassyövän kanssa. Tieto musersi miehen eritoten siksi, että häntä pelotti mitä vaimolle ja lapsille tulee käymään. Blogikirjoituksen mukaan kaksi ensimmäistä viikkoa diagnoosin jälkeen menivät lähinnä nukkuessa.
Marraskuun 14. päivä Viinikainen kävi toisen lääkärin vastaanotolla ja tämä kertoi, että toivoa on edelleen. Tuon jälkeen hän on tavannut kaksi muuta lääkäriä, ja he ovat myöskin sanoneet, että paranemiseen on edelleen mahdollisuus.
Muutamaa kuukautta myöhemmin on aiheellista kysyä Viinikaiselta, että mikä on tämän hetken vointi?
– Olotila on ihan loistava tällä hetkellä. Ei ole fyysisiä eikä niinkään henkisiä ongelmia tällä hetkellä. Mieli on aika virkeä, kuortanelainen kertoo Pääkallo.fi:lle puhelimitse.
Syövästä annettiin raju tuomio pari kuukautta sitten. Onko tämän suhteen tapahtunut muutoksia viime aikoina?
– Pikku hiljaa edetään sen kanssa ja suunta on tällä hetkellä oikea. Ei ole tullut muutoksia viime aikoina, Viinikainen valaisee.
Kuten jo aiemmin todettua, Viinikaisen bloggaus oli todella suosittu. Sen myötä myös isommat mediat kiinnostuivat tekstistä ja Ilkka sekä Ilta-Sanomat ovat tehneet sympaattisesta miehestä jutut. Huomio on ollut jokseenkin odottamatonta.
– En todellakaan osannut odottaa tällaista. Jaoin sen kirjoituksen alunperin Facebookiin siksi, että halusin kertoa kavereille ja tutuille, että mikä tilanne on nyt. Se oli ikään kuin itseterapiaa. Olen kirjoittanut vuoden ajan vähän kuin päiväkirjaa itselleni ja se on helpottanut oloani. Blogi oli ihan itsekkäistä syistä aloitettu, mutta tarkoituksena ei ollut, että niin moni eksyy sitä lukemaan, Viinikainen sanoo.
Blogikirjoitusta on luettu satojatuhansia kertoja ja varsinkin Ilkan verkkosivuilla julkaistu artikkeli on Pääkallo.fi:n tietojen mukaan lehden verkko-osion kaikkien aikojen luetuin.
Miltä tällainen yllättävä huomio on tuntunut?
– Huomio on ollut aika uutta. Syöpäpotilaat, ja ne jotka ovat syövästä selvinneet, ovat kertoneet minulle tarinoitaan. Se on kyllä antanut voimaa itselleni. Olen myös saanut paljon positiivista palautetta ja minulle on kerrottu, että kirjoitukseni on antanut myös muille voimia jaksaa.
Viinikaisen blogin nimi on ”Perhe, syöpä ja ironman”. Viimeinen sana viittaa tässä tapauksessa triathloniin, jonka harjoittelun mies on aloittanut hoitojaksolla lukemansa kirjan innoittamana. Aikomuksena on osallistua kahteen eri triathlonkilpailuun ensi kesänä.
– Aika alkutekijöissä tässä ollaan toistaiseksi. Uinti on selkeä haaste ja sen suhteen tarvitsen kaikkein eniten harjoitusta. Nyt olen viettänyt paljon aikaa altaassa, ja tässä on yritetty totuttautua itse veteen. Siinä kyllä äkkiä oppiikin, sillä lähtötaso on niin huono. Itse asiassa juuri äsken tulin kuntosalilta, Viinikainen avaa harjoitteluaan.
Jokunen lukija on saattanut jo pohtia, että millä tavalla tämä asia liittyy salibandyyn, ja tähän salibandysivustoon, jolla artikkeli julkaistaan. Viinikainen on entinen Divari-tason pelaaja, joka harrastaa edelleen salibandya 5. divisioonassa.
– Aloitin Pieksämäellä muistaakseni C-junioreissa Pisabassa. Armeijan jälkeen pelasin Jyväskylässä ja Blastersissa. Blastersissa pelattiin ensin kolmosta, jonka jälkeen noustiin kakkosdivariin. Kakkosdivarikauden jälkeen menin FC Vaajakosken Divari-joukkueeseen try outille ja pääsin siihen ryhmään kaudeksi 2010-2011.
– Siellä pelasin kauden ja muutin sen jälkeen Seinäjoelle. Seinäjoella pelasin 2. divisioonaa Seinäjoen Sisussa ja Ilmajoen ISB:ssä. Sen jälkeen rupesi tulemaan lapsia sillä tahdilla, että aika ei enää riittänyt. Nyt pelaan Kuortaneella 5. divisoonaa tässä meidän ihan omalla kylällä, Viinikainen muistelee.
Minkälainen on suhteesi lajiin tällä hetkellä? Seuraatko salibandya?
– Seuraan kyllä puoliaktiivisesti. Seuraan paljon muutakin palloilua, joten en osaa keskittyä vain yhteen lajiin. Olen kyllä tosi fanaattinen penkkiurheilija. Seuraan toki myös salibandya.
Salibandy liittyy myös Viinikaisen ja hänen Jyväskylässä asuvan ystävänsä hyväntekeväisyystempaukseen, joka kulkee nimellä #MVkaikkipeliin. Toukokuun 20. päivä Jyväskylän Synergia Areenalla pelataan näytösottelu, jossa kohtaavat Viinikaisen keräämä #MVkaikkipeliin-joukkue sekä Happee Stars.
Starsin riveissä nähdään muun muassa maailmanmestarit Peter Kotilainen, Mika Kohonen, Joonas Pylsy, Eero Kosonen, Jonne Junkkarinen sekä Jami Manninen. Tapahtumassa kerätään rahaa Suomen Syöpäsäätiölle. Rahaa voit lahjoittaa suoraan myös tapahtuman verkkosivuilla. Itse otteluun on vapaaehtoinen pääsymaksu.
Joukkueiden kokoonpanot:
#MVkaikkipeliin
Maalivahdit
Teemu Jämsä
Martti Pohjosaho
Jukka Rahko
Kenttäpelaajat
Marko Viinikainen
Markus Viinikainen
Heikki Nuija
Sami Paavilainen
Risto Ikonen
Henri Forss
Lauri Kylmälä
Ilkka Niemelä
Arttu Kuukkanen
Jaakko Lehtolainen
Tomi Rinta-Jaskari
Antti Kuusisto
Eero Rahnasto
Veli-Matti Vasanko
Aki Vainio-Hynnilä
Valmentajat
Mikko Vasanko
Antti Kainulainen
Petteri Nykky (alustava varaus)
Happee Stars
Maalivahdit
Jens Pedersen
Eero Kosonen
Kenttäpelaajat
Mikko Lehto
Vesa Koirikivi
Roope Pietilä
Janne Kainulainen
Jonne Junkkarinen
Jarno Hirvonen
Lasse Riitesuo
Petri Manninen
Pasi Kotilainen
Peter Kotilainen
Mika Kohonen
Petri Kauko
Pete Heinonen
Teemu Häkkinen
Jami Manninen
Teppo Rantala
Roger Enlund
Joonas Pylsy
Valmentaja
Seppo Pulkkinen
Joukkueenjohto
Mikko Jokela
Huolto
Ismo Sihvonen
Tuomarit
Lari Hassel
Tsemiä Make! Pelistä kelpaa tietysti vain voitto.
Happee Starsilla aika kova kokoonpano:D
Kova jätkä!Ja muutenkin todella söpö!
Mahtava peli oli ja Makehan nakutti hatullisen täyteen ja kunnia avata peli avausosumalla 🙂
Ottelua oli kiva katsoa ja iloisia ilmeitä on taltioitu myös ottelukuviin. Tapahtumaan oli panostettu: YouTube -lähetys, varustettuna hyvillä kommentaattoreilla, rumpuryhmä, Heimo -hirvi, valmentajat ym. Kiitos kaikille jotka olitte mukana järjestämässä ja tukemassa tapahtumaa sekä yleisölle paikan päällä.