Pokaalin nostaminen palkitsi Welhojen kapteenin viiden vuoden odotuksen – ”Varovasti olen siitä haaveillut”

"Tämä on mahtava kiitos tehdystä työstä", kapteeni Olli Taskinen iloitsi Porista liiganousutunnelmissa. Kuva: Kari Saha/Urheilusuomi.com

”Tämä on mahtava kiitos tehdystä työstä”, kapteeni Olli Taskinen iloitsi Porista liiganousutunnelmissa. Kuva: Kari Saha/Urheilusuomi.com

SB Welhojen kapteeni Olli Taskinen sai kokea tunteikkaan hetken tiistai-iltana Porin Urheilutalolla. Lukemin 6-5 napatun otteluvoiton ja 3-1 voitoin tulleen sarjavoiton myötä hän sai nostaa Divarin mestaruuspokaalin suorille käsille ja huudattaa joukkuettaan liiganousun kunniaksi.



– Olihan se aivan huikea fiilis. Varovasti olen siitä tämän sesongin ja aiempienkin kausien aikana haaveillut, että nyt kun Divarissakin on pokaali, niin sen nostaminen olisi mahtavaa. Vaikka tämä on tavallaan vain Divarin voitto, niin tämä on ollut yksi urani unelmista. Ei tässä ole liikaa tullut voitettua uran aikana, Taskinen kuvaili tuntojaan Pääkallo.fille.



Tunnelmaa nostatti Taskisen mukaan etenkin se vuosien työmäärä, mikä sai nyt palkintonsa.

– Pitkään on tällä porukalla hommia tehty tämän eteen. Itselläni takana on kuuden vuoden projekti Welhoissa. Ensimmäinen osio kesti vuoden, kun nostimme joukkueen kakkosdivarista Divariin. Sen jälkeen kesti viisi vuotta saada joukkue liigaan. Olemme olleet porteilla aiemminkin ja sarjat ovat kääntyneet toisin päin. Tämä on mahtava kiitos tehdystä työstä, Taskinen sanaili.



Kapteenina Taskinen nostaa esille muutamia pelaajia joukkueestaan. Kiitosta saavat niin kokoonpanon kärkinimet, duunariosaston raatajat kuin tolppien välissä torjunut nuori sensaatiovahtikin. 



– Vast’ikään 17 vuotta täyttänyt Kosti Jolkkonen joutui kovaan paikkaan, kun ykkösmaalivahdiksi kaavailtu Roni Tuononen loukkaantui. Kosti oli tosi tärkeä palanen. Sen lisäksi totta kai isot pelimiehet Pauno Kajoksinen ja Iiro Lankinen pitää nostaa esille. Vaikka kaikki tiesivät heiltä paljon odottaakin, näyttivät he etenkin finaaleissa miten mahtavia pelaajia ovat. Duunariosastolta nostan Janne Pitkäsen, joka ei välttämättä pisteillä hurjastele, mutta on äärimmäisen tärkeä osa tätä joukkuetta.



Joukkueen vahvuutena koko kauden aikana on ollut laaja kokoonpano ja keväällä näkyi myös rutiini.



– Meiltä löytyi jokaiseen kentälliseen ratkaisupotentiaalia, mikä oli varmasti kokonaisuutena ykkösjuttu. Sen lisäksi kevään kovista peleistä kartutettu kokemus näkyi playoffeissa. Tässä on paljon nuoria, mutta kokeneita pelaajia, Taskinen analysoi.

Siinä se poika nousee. Kuva: Kari Saha/Urheilusuomi.com



Welhojen ruoriin hyppäsi täksi kaudeksi valmentajana vielä kokematon Janne Kainulainen. Ensimmäisellä päävalmentajakaudellaan hän onnistui luotsaamaan suojattinsa liiganousuun. Vastaus siihen, mitä uusi pääkäskijä tekemiseen toi, löytyy joukkueen kapteenin mukaan arjesta.



- Divari-kaudet ovat olleet Kuopiossa henkisesti raskaita ajoittain. Matkustamista on paljon ja jätkät käyvät töissä, koska mitään isoja rahasopimuksiahan seurassa ei ole. Se on henkisesti pitkän päälle raskasta ja uskon, että ”Kainu” (Janne Kainulainen) pystyi tällä kaudella nostaa vielä pykälän tekemisen tasoa arjessa ja pelivalmentamisessa. Saimme ehkä jokapäiväisessä tekemisessä treenaamisesta vielä aavistuksen enemmän irti kuin aiemmin, Taskinen kommentoi.



Taskinen on sitä mieltä, että Itä-Suomeen kuuluikin saada taas liigaseura salibandyssa.



– Varsinkin nyt, kun Josba ja NST ovat tippuneet liigasta, niin on hienoa, että liiga laajentuu koko maan laajuisesti, eikä keskity tuonne pääkaupunkiseudulle. Kuopio on iso, vanha palloilukaupunki, joten tämä tekee varmasti hyvää sen urheilutarjonnalle.



Nousujuhlat starttasivat Porin urheilutalon pukuhuoneessa, mutta seuraavaksi joukkue lähti hakemaan hieman purtavaa.



- Joukkueenjohtaja tilasi lihapullat tuohon ABC:lle, niin emmeköhän me vedä ne naamariin ja suuntaa kohti Kuopiota. Kyllä tässä jokunen päivä otetaan rennommin ja saunotetaan poikaa, vaikka jäähalli nyt pitikin perua, Taskinen kertoi iloisesti.