Naisten 1. divisioona alkaa tulevana viikonloppuna. Mukana sarjassa on 11 joukkuetta, kun SB Vaasa luopui paikastaan kesällä. Pohjanmaa pysyi kuitenkin naisten divarikartalla, siitä pitää huolen sarjaan noussut Blue Fox. Viime kaudella naisten 1. divisioonan voittanut ÅIF pelaa nyt liigassa, josta puolestaan Steelers putosi täksi kaudeksi naisten divariin.

Kun kesällä naisten liigassa M-Team ja Happee luopuivat pääsarjapaikoistaan, liigapaikkaa tarjottiin kabinetin kautta ainakin SB Vantaalle, HuKulle ja Hatsinalle. Ne eivät kuitenkaan lähteneet pääsarjaan, vaan pelaavat tälläkin kaudella 1. divisioonaa.

Naisten liigan joukkuemäärän muutoksella oli vaikutusta myös sarjatasoa alemmas. Aiemmin naisten divarin runkosarjan voittaja on saanut suoran nousun ja kaksi seuraavaa on päässyt karsimaan. Kun kaksi liigajoukkuetta M-Team ja Happee luopuivat kesällä paikoistaan ja naisten Salibandyliiga on alkavalla kaudella 10 joukkueen sarja, suoraa nousua ei tarjota. Divarin kaksi parasta pääsee kuitenkin yrittämään liigaan karsintojen kautta: 1. divisioonan voittaja kohtaa liigan jumbon ja kakkoseksi tullut kohtaa liigan 9:nneksi sijoittuneen. Liigakarsinnat ratkeavat paras viidestä -systeemillä.

Naisten divarin häntäpäässä runkosarjan kaksi viimeistä eli 10:nneksi ja 11:nneksi sijoittuneet pelaavat vastakkain karsintasarjan paras kolmesta -järjestelmällä. Tämän otteluparin häviäjä putoaa naisten 2. divisioonaan.

Ohessa on arvioitu ennakkoasetelmat alkavaan naisten 1. divisioonan kauteen. Ranking on rakennettu naisten divarijoukkueiden päävalmentajilta saatujen ennakkoarvioiden pohjalle. Valmentajien arviota oman joukkueensa sijoittumisesta ei ole huomioitu rankingia rakentaessa.

1. SB Vantaa

Viime kaudella SB Vantaa pääsi runkosarjan toisena liigakarsintoihin, joissa se oli jo voiton päässä liigapaikasta. O2-Jyväskylä nousi vantaalaisia vastaan lopulta 1-2-otteluvoittojen tilanteesta sillasta viemällä ratkaisevan viidennen ottelun vain maalin erolla.

Toisaalta, kun SB Vantaalle tarjottiin kesällä liigapaikkaa M-Teamin ja Happeen luovuttamisten jälkeen, se kieltäytyi. Ehkä taustalla painoivat muistot kaudelta 2014-15, jolloin SB Vantaa oli liigajumbo vain neljällä pisteellä. Mene ja tiedä, mutta niin vain tällä kaudella vantaalaiset kertovat haluavansa tähdätä terävimpään kärkeen – ja tälle on myös hyvät perusteet. Joko nyt aika olisi kypsä SB Vantaan paluulle naisten liigaan?

Valmentajan kommentti (Anssi Kiviharju):

– Tavoitteena ovat nousukarsinnat. Joukkueessa on 11 uutta pelaajaa, joista tosin osa on vanhoja tuttuja joukkueessa. Vanhaa joukkueessa on valmennus ja useita vuosia joukkueessa jatkanut runko. Meiltä on lupa odottaa monipuolista ja aktiivista salibandya. Tarkoitus on pitää peli tasapainoisena ja olla aloitteellinen, mikäli vastustaja ei siihen pakota.

—

2. Pirkkalan Pirkat

Pirkat aloittaa kolmannen kauden naisten ykkösdivisioonassa. Pirkkalassa pelattiin viime keväänä kahden eri tyttösarjan loppuotteluita: C-tytöissä tuli kultaa, B-tytöissä hopeaa. Sitä edellisenä keväänä Pirkat juhli C-tyttöjen hopeaa. Tyttöjunioreissa on siis vankka pohje, jolle rakentaa.

Pirkat on päässyt hyötymään pelaajamarkkinoilla myös asemastaan Pirkanmaan ainoana divarijoukkueena, sillä kesän aikana Pirkkalaan on löytänyt tiensä myös useampi kokeneempikin pelaaja liigaseuroja myöten. Seurassa ei pidetäkään kynttilää vakan alla, vaan tyttöjunioreiden lisäksi menestystä halutaan myös naisten tasolla.

Valmentajan kommentti (Mikko Kivioja):

– Tulostavoitteena joukkueella on pyrkiä nousemaan naisten salibandyliigaan kuluvan kauden päätteeksi. Tämän lisäksi on myös useita pelillisiä tavoitteita, jotka pyrkivät edesauttamaan tulostavoitteessa. Joukkueena ja niin myös seurana olemme uudistuneet huomattavasti. Seuran imago muuttui kuluvan kauden päätteeksi, ja jo viime kauden jälkeen olemme aktiivisesti tehneet töitä sen eteen, että myös joukkueessa tapahtuu myös hieman kasvojen pesua, jotta tulostavoite olisi realistinen.

– Kokonaisuutena uusia pelaajia joukkueeseen on tullut 10, joten joukkue on kokonaisuutena uudistunut melkoisesti. Pyrimme aktiiviseen pallolliseen ja pallottomaan peliin, joten vauhtia ja taidokkaita suorituksia on syytä odottaa läpi kauden.

—

3. Steelers

Hämeenlinnalaiset ovat juuttuneet hissiin. Kesällä 2014 joukkue pääsi naisten Salibandyliigaan kabinetin kautta, vaikka hävisivät tuolloin karsinnoissa TPS:lle. Keväällä 2015 liigapaikka lähti karsinnoissa, vuotta myöhemmin se tuli samaisissa peleissä takaisin. Viime sesonki liigassa olikin sitten todellinen ulospuhallus: 22 tappiota yhtä monessa ottelussa ja maalisuhteella -112 nollan pisteen matkalippu takaisin divariin.

Nyt on ehkä hivenen aistittavissa, että Steelersissä voisi olla pysähtymisen ja pienen hengähdyksen paikka, vaikka ei joukkue olekaan lähdössä ykkösdivariin pelkästään osallistumaan. Olosuhteet ovat Elenia Areenan myötä kunnossa, mutta asiat kaukalon sisäpuolella pitää saada raiteilleen. Siihen ei välttämättä yksi kausi riitä.

Valmentajan kommentti (Teemu Leppänen):

– Joukkueemme tavoite on pelata taistelevaa ja viihdyttävän vauhdikasta terässalibandya, ja sitä kautta olla kauden lopulla kärkipään kahinoissa mukana. Viime kauteen verrattuna joukkue uusiutui lähes täysin muutamaa pelaajaa lukuunottamatta. Hyvä sekoitus nuoruuden intoa ja kokemusta. Joukkueelta on lupa odottaa yhtenäistä taistelua sekä tehokasta ja iloista hyökkäyspeliä.

—

4. Pelicans SB

Lahdessa tehtiin keväällä rohkea peliliike, kun Päijät-Hämeen Salibandy fuusioitui kaupungin turkoosin jääkiekkoseuran kanssa. Niinpä naisten ykkösdivarin salibandykentilläkin lentää nyt joukkueellinen pelikaaneja. Viime kaudella lahtelaisten sarjapaikka naisten divarissa säilyi ilman karsintoja täpärimmällä mahdollisella tavalla, kun viimeisen kierroksen jatkoaikavoitolla PHSB piti Joutsenon Katajan tasaspisteissä takanaan. Lopulta JoKan kohtaloksi karsinnoissa koitui putoaminen.

Nyt Pelicans tähyää aivan toiseen päähän sarjataulukkoa. Vaikka liigakarsinnat keväällä Lahden Suurhallissa kuulostavatkin tällä hetkellä kovalta tavoitteelta, kuuluu mastokaupungin joukkue ehdottomasti naisten divarin mielenkiintoisiin seurattaviin.

Valmentajan kommentti (Marko Virtanen):

– Tavoite tulevalla kaudella on saavuttaa sijat 1-2 ja päästä sitä kautta liigakarsintoihin. Joukkueen runko on vaihtunut jonkun verran viime kaudesta. Joukkue on saanut uusia vahvistuksia liigasta Minttu ja Roosa Virtasen liityttyä joukkueeseen. Viime kaudella läpimurron aikuisten peleissä tehneet Veera Vilenius ja Sofia Mittentag ovat vakiinnuttaneet paikkansa naisten joukkueen rungossa.

– Tulevaisuuden pelaajien joukossa uusia tuulia tuovat naisten joukkueeseen LASB:n A-tytöistä siirtyneet Iida Juures ja Tiia Lahtinen. Lisäksi valmennus on vahvistunut kovan luokan tekijällä, kun Keijo Matilainen liittyi joukkueen taustoihin. Fysiikkapuolella FC Lahteakin valmentanut Kimmo Vapamaa on tuonut uudenlaista näkökulmaa fysiikkapuolelle. Lisäksi joukkue käyttää paljon videoita tällä kaudella apunaan, kun seuran valmennuspäällikkö Petteri Hirvonen toimii joukkueen videovalmentajana. Tämän kauden tavoite on saada aikaiseksi ehjiä esityksiä läpi kauden.

—

5. HuKu

Huvinsa Kullakin kuului viime kauden yllättäjiin. Salolainen ”elämäntapajoukkue” oli kolmannella divarikaudellaan runkosarjan kolmas ja pääsi maistamaan keväällä jopa liigakarsintoja. Vaikka ottelusarjasta Happeeta vastaan muistetaan varmaan tulosta (voitot puhtaasti 3-0 Happeelle) paremmin HuKun vääntö kotiotteluiden pelipaikasta ja mattoalustasta, silti kyseessä oli salolaiselle naissalibandylle iso juttu, mikä toi seuralle paljon myönteistä julkisuutta ja myös uskottavuutta.

Vaikka liigakarsintapaikan uusiminen taitaa jäädä haaveeksi, se ei Salossa välttämättä aiheuta sen suurempia otsakurttuja. Sarjan piristysruiskeena joukkue jatkaa joka tapauksessa. Ja yksi huomio HuKulle on annettava vuodesta toiseen: Salohalli on edelleen yksi valtakunnan prameimpia kotiareenoita.

Valmentajan kommentti (Sampo Koskela):

– Joukkueen tavoitteena on olla sarjassa kolmen parhaan joukossa, mutta tärkeämpänä tavoitteena on pitää hauskaa ja antaa varsinkin uusille pelaajille mahdollisuus näyttää mihin pystyvät.

– Joukkue on nuorentunut melko paljon monen kokeneen pelaajan lopetettua, mutta olemme saaneet junnupuolelta paljon vauhtia ja taitoa tilalle. Vanhoista asioista on tallella ainakin voitontahto.

– Pelitapaamme on vähän uudistettu ja se tulee olemaan monipuolisempi kuin aikaisemmin. Vahva puolustuspeli ja pelin nopea kääntäminen tulevat kumminkin olemaan edelleen suuressa roolissa meidän pelaamisessa.

—

6. Hatsina

Mikkelin Hatsina ei lähde naisten ykkösdivisioonasta kulumallakaan – ja hyvä niin, sillä muutoin Etelä-Savo olisi turhan synkkä musta aukko suomalaisella salibandykartalla. Mikkelissä on välillä kärsitty vähän samasta murheesta kuin muidenkin samantyyppisten kaupunkien naisjoukkueissa: uusien pelaajien saaminen on ollut ajoittain työn ja tuskan takana.

Niinpä seura on tehnyt oikeita asioita ja pannut omaa tyttöjunioritoimintaansa parempiin uomiin. Se alkaa hiljalleen kantaa hedelmää. Kun vielä vahvaa työtä Hatsinan tytöissä tehnyt Kari Saukkonen vaihtoi valmentamisen vahakabinettikaupungissa liigajoukkue O2-Jyväskylän peräsimeen, Mikkelistä on rakennettu siltaa myös Keski-Suomeen päin. Hatsina onkin tällä kaudella farmiyhteistyössä O2:n kanssa. Sen poikima mahdollinen hyöty selvinnee kauden aikana.

Valmentajan kommentti (Jouni Huotari):

– Joukkueen pelaajat ja valmennus ovat määrittäneet kaudelle selkeän tavoitteen + liigakarsinnat eli sijoitus runkosarjassa tulisi olla sijoilla 1-2.

– Joukkue on kokoonpanoltaan aika samanlainen kuin viime kaudellakin. Meillä on nuori joukkue ja moni pääsee vielä pelaamaan A-tytöjen pelejäkin. Varsinkin meidän nuorilta pelaajilta odotan vahvoja esityksiä kauden aikana. Pari uutta pelaajaa olemme saaneet: hyökkääjä Kaisa Marttila Porista ja maalivahti Anette Pitkänen Forssasta.

– Maalivahtiosastomme on tulevalla kaudella ensi kertaa sellainen, että meillä kolme maalivahtia, joista kenet tahansa voimme avaukseen laittaa. Meillä on farmisopimus liigajoukkue 02-Jkl:n kanssa, ja sieltä saamme täydennystä hieman kapeaan rosteriin. Henkinen valmennus on myös meillä entistä isommassa roolissa.
Hatsina tulee pelaamaan iloista ja aktiivista salibandya.

—

7. FBC Loisto

FBC Turun nais- ja tyttöversion viime vuodet ovat olleet sananmukaisesti Loistokkaita, ja keväisin juniorisarjojen arvometallia on kiikutettu Aurajoen rannoille kaksin käsin. Ei siis olekaan ollut kuin ajan kysymys, että FBC Loisto pulpahtaa valtakunnallisesti esiin myös naisten puolella. Viime keväänä se tapahtui, kun Loisto nappasi paikan divarista.

Kuten olettaa saattaa, tälläkin sarjatasolla turkulaisjoukkueen paidassa nähdään paljon erittäin nuoria pelaajia, ja myös päällekkäisyydet juniorisarjojen kanssa vaikuttavat väistämättä, kuten oheinen valmentajan kommentti kertoo. Loisto ei lienekään tässä sarjassa tällä kaudella se tasaisin suorittaja, mutta parhaimmillaan pistää takuulla tiukille joukkueen kuin joukkueen.

Valmentajan kommentti (Rauli Pätsi):

– Virallinen tavoite sovitaan joukkueen kanssa ennen sarjan alkua. Jokaista ottelussa lähdetään kuitenkin vähintään haastamaan vastustajaa, joten ylempään keskikastiin uskomme joukkueemme yltävän.

– Uusina pelaajina joukkueeseen ovat liittyneet kesällä Mila Manninen (Pirkat) ja viimeisimpänä Petra Mussalo (PSS), molemmat ovat jo nyt osoittaneet olevansa vahvistuksia. Uutena pointtina voi myös pitää sitä, että sarjan nuorin runko on nyt vuoden vanhempi kuin vuosi sitten ( keski-ikä silti vasta non 18 vuotta). Vastaavasti ratkaisijaosastolle odotetaan uusia nimiä. Täksi kaudeksi Sveitsiin siirtyneiden Micaela Sirolan ja Ida Mäkisen sekä ennen kaikkea Sini Niinikosken vakavan loukkaantumisen myötä 120 tehopinnaa ”lähti” hyökkäyspäästä viime kauteen verrattuna.

– Pelimme on kenttätapahtumiin reagoivaa pyrkien hallitsemaan pelirytmiä kentän kummassakin päässä. Pallon kautta varmastikin tavoite viedä peliä eteenpäin, mutta halutaan kuitenkin myös ajoittain pystyä suoraviivaiseen tekemiseen. Jossain kohtaa kautta pelaamisessa saattaa tulla notkahdus, koska iso osa joukkueen pelaajista pelaa myös junioreiden SM-sarjoissa, Tuota pyritään toki myös seuraamaan ja keventämään kuormaa ruuhkaviikoilla.

—

8. Santa’s United

Lapin kunniaa valtakunnallisissa salibandysarjoissa ainoana joukkueena ylläpitävät rovaniemeläiset yllättivät viime kaudella monet säilyttämällä sarjanousijana divaripaikkansa. Se on tonttulakin noston arvoinen juttu. Santa’sissa ei ole kuitenkaan jääty lepäämään laakereilleen tai odottelemaan joulupukilta tupsahtavia lahjoja, vaan Rovaniemellä on selvästi halu säilyttää paikka ykkösdivarin kartalla jatkossakin. Uusia pelaajia onkin joukkueeseen saatu eritoten Kajaanista, jossa osa heistä pelasi muutama vuosi sitten Papasissa liigaakin.

Maantiede sanelee luonnollisesti oman osansa Santa’s Unitedin toiminnassa. Rovaniemen-reissut eivät takuulla ole sarjan muiden joukkueiden papereissa niitä toivotuimpia, joten kotiotteluissa on Santa’sin iskun paikka. Vastaavasti puolestaan vieraspeleissä tossu voi auttamatta hieman painaa varsinkin tuplaviikonloppujen jälkimmäisinä päivinä, vaikka toisaalta näille pelaajille jos jollekin matkustaminen on tuttua puuhaa. Joka tapauksessa arktisen ulottuvuuden mukanaolo on ehdottomasti piristysruiske naisten ykkösdivisioonaan.

Valmentajan kommentti (Roope Salonen):

– Virallinen tavoite on pelaajien päättämä ja se on päätetty pukukopissa, joten mitä kopissa puhutaan, se koppiin jääköön.

– Joukkue on uudistunut reilusti viime kaudesta. Uusia pelaajia on tullut kymmenen ja vanhoja lähtenyt kahdeksan. Joukkueen runko on säilynyt kutakuinkin ennallaan. Tulopuolella on niin kokoa, näköä kuin arveluttavia luonteenpiirteitäkin. Pienestä nuorennusleikkauksestakin voidaan puhua. Tärkein kriteeri uudelle pelaajalle on ollut halu ja taito istua ja nukkua bussissa. Ihan kaikille taiteilijoille tämän tyylinen harrastaminen ei sovi.
Joukkueen pelitavassa ei isoja linjoja ole muutettu. Muutamaa pientä seikkaa on viilattu ja koitettu saada peliä röyhkeämmäksi ja päättäväisemmäksi. Pääpiirteittäin pelitapa on valmentajiensa näköinen – eli yksinkertainen.

—

9. KaPa-65

Tyttöjuniorien sarjoissa menestystä joitakin vuosia sitten vuollut Kalannin Pallo -65 on vakiinnuttamassa paikkansa naisten ykkösdivisioonassa: uusikaupunkilaisille on alkamassa kolmas perättäinen vuosi tällä sarjatasolla. Vaikka näyttääkin siltä, että joukkue on häviämässä Varsinais-Suomessa taistelun parhaista pelaajista muun muassa turkulaisseuroille – mikä on sikäli luonnollista, että liiga imuroi parhaat yksilöt – jotain on tullut myös toiseen suuntaan. Seurassa on vankkaa valmennusosaamista ja -tietoa naissalibandysta. KaPan laariin sataa myös kotietu: Pohitullin koripalloparketti ei ole vieraille helpoimmasta päästä.

Valmentajan kommentti (Sami Virtanen):

– Joukkueen tavoitteena on sarjapaikan säilyttäminen. Runko pysyi samana, mutta uusien pelaajien myötä kokoonpanon koko ja pelaajien kokemus on kasvanut. Uusista pelaajista erityisesti TPS:stä siirtynyt Iitu Vesala tulee olemaan puolustuksen liidereitä.

– Maalintekovoimaa odotetaan Sheriffseistä tulleilta Essi Kutilalta ja Elina Nummilta. Näiden lisäksi naapuriseura Wirmon kanssa alkanut yhteistyö toi joukkueeseen kolme lupaavaa juniori-ikäistä pelaajaa. Maalivahtiosasto on etenkin kunnossa, kun Tiia Mustonen siirtyi KaPaan ja viime kausien sarjan parhaimpiin maalivahteihin lukeutunut Ruska Kerttula jatkaa.

– Joukkue lähtee pelaamaan tuttuun tyyliinsä vauhdikasta salibandya, tavoitteena on kuitenkin päästää vähintään yhtä vähän maaleja kuin viime kaudella.

—

10. Blue Fox

Naiset ponnistivat Uudestakaarlepyystä samalle sarjatasolle, jossa saman seuran miehet ovat olleet ikuisuuden (tai ainakin siltä tuntuu): ykkösdivariin. Sarjanousu oli ”Siniketuille” ansaittu ja tuli sikäli varmasti tarpeeseen, että joukkueen tahti Pohjanmaan kakkosdivarissa oli murhaavaa. Blue Foxin divaripaikkaan ollaan siis varmaan tyytyväisiä myös aiempien vastustajien keskuudessa.

Nyt Tähtihallin naisten on vakiinnutettava paikkansa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Joukkueelle ei ennusteta helppoa taivalta, mutta harvoin nousijalle sellaista povataankaan. Blue Foxin on osoitettava tasonsa talven mittaan. Uudessakaarlepyyssä myönnetään, että SB Vaasan luopuminen sarjapaikastaan kesällä harmittaa: paljon odotetut derbyt jäivät näin pois.

Valmentajan kommentti (Tommi Penttinen):

– Tavoite on, että pysytään sarjassa ilman mitään karsintapelejä. Tämä on meille uusi kova sarja. Kausi olisi erittäin positiivinen, jos olisimme kuuden parhaan mukana.

– Olemme saaneet kahdeksan uutta pelaajaa. Perusrunko, joka nosti joukkueen ykköseen, on hyvin pysynyt kasassa. Tämä kausi tulee olemaan hieno kokemus monille pelaajille, jotka eivät ennen ole pelanneet ykköstä.
Meiltä on lupa odottaa liikkuvaa ja palloista peliä. Pyritään pelaamaan rohkeasti, vaikka on sarja on kovempi.

—

11. West Coast Sheriffs

Turun puolella kotiottelunsa pelaava kaarinalaisseura on kuulunut viime kaudet naisten ykkösdivisioonassa ylempään keskikastiin. Joukkueen potentiaali on ollut tiedossa – piipahtihan Sheriffs kaudella 2013-14 liigassakin kaksi tasapelipistettä tuoneella visiitillä. Aika aikaansa kutakin, voisi joku sanoa: kesällä Kaarinassa puhalsivat muutoksen tuulet. Pelaajia lähti paljon.

Pelastusrenkaana on viritelty farmiyhteistyötä AFC Campuksen puoleen, mutta eri juttu on, miten paljon apua viime kaudella ranskalaisen visiitin divariin tehnyt AFC pystyy tarjoamaan.

Yksi kuitenkin on ja pysyy, nimittäin värikäs valmentaja Toni Järveläinen, johon Sheriffs hyvin pitkälti henkilöityy. Tulevalla kaudella Järveläinen voi joutua kaivamaan työkalupakistaan aivan uudenlaiset välineet, mikäli uudistunut joukkue haluaa menestyä.

Pelaajistossa on siis tapahtunut päivitystä, mutta sama trendi ei ole ulottunut seurassa aivan jokaiselle sektorille. Joskus niin aktiiviset Sheriffsin nettisivut viittaavat tällä hetkellä kauteen 2015-16.

Valmentajan kommentti (Toni Järveläinen):

– Suoraa tulostavoitetta ei ole. Painopiste on yksilöissä ja kehittymisessä. Uskalletaan tehdä kentällä vähän enemmän. Hauskaa pitäisi olla kentällä, niin treeneissä kuin peleissä.

– Tehopisteiden muodossa lähtijät veivät 127 tehopistettä mennessään. Se on aika iso läjä.
Sheriffit ja viime kaudella divarissa vieraillut AFC ovat sopineet yhteistyöstä farmikuvion merkeissä. Sheriffien joukkue on käytännössä tätä kautta uusiutunut täysin.

– Pelissämme pyritään toteuttamaan pallopeleihin hakattujen lainalaisuuksien kumoamista menestyksekkäästi. Pitää uskaltaa tehdä asioita eri tavalla kuin valtavirta. Pallo on edelleen se mikä kehittää pelaamista ja pelaajaa eniten, joten pallo on keskiössä. Menestyksen salaisuus on yksinkertainen, riittävä määrä vääriä valintoja tuottaa kokemukseen perustuvan oikean tekemisen mielikuvan ja mallin. Negatiivisuus estää pääsemästä siihen oikeaan malliin. Treeneistä haetaan oppi ja kentälle peleihin mennään tekemään oikea malli.