Porin Karhut nousi lauantaina miesten Salibandyliigaan voitoin 3-1 Loviisan Torista. Pääkallo jututti nousijoiden päävalmentaja Pekka Nylundia ottelun jälkeen puhelimessa.

Helpolla ei liiganousun oikeuttanut 6-5 jatkoaikavoitto Porin Urheilutalolla irronnut. Loviisa oli avauserässä tehokas ja Karhut puolestaan pelokas. Taukolukemien 4-1 jälkeen porilaiset ryhdistäytyivät toiseen erään, joka päättyi kuitenkin 0-0. Tor karkasi kolmannessa neljän maalin päähän ylivoimalla ennen kuin Karhut aloitti kirinsä. Lopulta kotijoukkue nousi tasoihin ja viimeisteli voiton jatkoajalla.

– Täytyy sanoa, että harvoin on nähnyt noiden poikien jännittävän noin paljoa kuin tänään ensimmäiset 20 minuuttia. Kauttaaltaan maila tärisi aika pahasti. Onneksi ekalla erätauolla saatiin pelirohkeutta vähän takaisin ja toinen erä oli, vaikka päättyikin 0-0, jo sellainen, että peli alkoi kääntyä meille.

– Kolmannessa olikin sitten jo uskoa enemmän. Kun kaveri iski ylivoimalla viidennen maalin, niin meidän äijät ymmärsivät viimeistään siinä, että nyt on laitettava kaikki kolikot pöydälle mitä löytyy. Siitä se sitten lähti, kun saatiin se ensimmäinen maali. Tuli itsellekin sellainen olo, että eiköhän tämä tästä hoideta, Nylund analysoi peliä.

Nylundilta irtosi tunnustusta vierasjoukkueelle. Etenkin maalivahti Niko Nordströmin otteet herättivät kunnioitusta, sekä se, miten Tor taisteli, vaikka finaalisarjan aikanakin kokoonpanosta tippui miehiä.

– Päätöserässä alkoi kuitenkin näkyä se, että Loviisalla joutui lopulta vetämään aika kapealla ryhmällä ja me pystyimme rummuttamaan kolmella hyökkäyskentällä.

– Jatkoajalla meiltä nähtiin pientä jäätyilyä ja Loviisa saikin yhden aivan huipputontin, mutta sen (maalivahti Rasmus) Österman nappasi onneksi hienosti. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tuo Rössin Matti oli juuri oikea mies tekemään tuon voittomaalin, Nylund tuumi.

Nylund hyppäsi Karhujen ruoriin kesken kauden. Pitkään porilaisen salibandyn parissa vaikuttanut valmentaja käytännössä joutui ottamaan pestin, kun Jani Kannosto sai potkut.

– Pari kautta sitten, kun tiputtiin Welhoille puolivälierissä, niin ajattelin, että tämä oli viimeinen pelini salibandyvalmentajana. Silloin oli pari-kolme vuotta vedetty niin tiukalla aikataululla, että olin yksinkertaisesti todella väsynyt.

– Tässä tammikuussa, kun minua kysyttiin Karhujen peräsimeen, niin tiesin, että olen ainoa realistinen vaihtoehto. Jos en olisi suostunut, niin olisi menty aika jokerikortilla. Olen 20 vuotta pyörinyt tämän seuran toiminnassa mukana ja siinä heräsi sitten tietynlainen vastuuntunto.

Nylund tarttui ohjaksiin, kun tilanne näytti pahalta. Karhut oli valahtamassa alaspäin karsintaan, kun sen piti taistella aivan eri päässä sarjataulukkoa.

– Ensimmäisenä oli ajatus, että sarjapaikka pitää säilyttää, ettei tarvitse alkaa karsimaan. Tosi pitkäänhän se oli sitä. Vasta aivan viimeisillä kierroksilla näytti tosissaan siltä, että pääsemme playoffeihin. Siinä vaiheessa myös peli alkoi näyttää siltä, että alkoi aika nopeasti uskomaan, että meillä on mahdollisuudet pitkälle.

– Näillä pojillahan on ollut koko ajan valtava ”draivi” päällä. Viime vuodesta jäi niin paljon hampaankoloon, että on ollut upeaa seurata millainen määrä energiaa ryhmässä on. Itse on sitten vain koittanut valjastaa sitä oikeisiin asioihin. Pelatahan tuo porukka osaa, siitä se ei ole ollut missään vaiheessa kiinni, Nylund kertaili kauden tuntemuksiaan.

Nylund uskoo, että tietynlainen turvallisuuden tunne auttoi valmentajanvaihdoksen aikaan pelaajia. Palattiin vanhaan, tuttuun malliin tutun valmentajan kanssa.

– Minun oma historiani valmentajana on pääosin A-junioreiden tai nuorempien puolelta. 90-luvun alkupuolella syntyneitä olen valmentanut aikanaan jo D-junnuista lähtien. 80-luvun lopulla syntyneitä olen luotsannut myös A-junioreissa. Tunnen heidät hyvin.

– Kaudet, jotka olin edustuksen mukana, toimin (Juha-Petri) Kujansuun ollessa päävalmentajana ja meillä oli hyvin samanlainen idea siitä, millaista salibandya haluamme pelata. Teimme vähän paluuta siihen ja saimme luotua turvallisen toimintaympäristön.

– Osasta pelaajista huomasi alkukaudella, että he olivat aika hukassa, mikä oli heille epätyypillistä. Loppukaudesta he olivat taas aivan eri kavereita, kun itseluottamus löytyi.

Porissa on nyt kahtena keväänä nautittu playoff-huumasta pitkään. Viime vuonna kausi päättyi liigakarsintatappioon, mutta tällä kertaa palkinto tuli. Pitkän linjan porilaiskäskijälle viime vuodet ovat olleet hienoa aikaa.

– Viime vuonna elin katsojan roolissa mukana ja kämmenpohjat hikosivat silloinkin katsomossa. Nämä ovat hienoja pelejä. Piti yrittää parhaansa mukaan olla siten, ettei elä liikaa tunteella mukana. Pakotin itseäni analyyttisyyteen, koska piti pystyä tarkkailemaan sitä miten pelaamme.

Tuossa valmennus myös Nylundin mukaan onnistui.

– Uskon, että se erotti meitä playoff-vastustajistamme, että me pystyimme jonkin verran muokkaamaan pelaamistamme vastustajan mukaan, mutta he eivät. Esimerkiksi NST oli mielestäni aivan samalla tasolla kuin me, mutta me pystyimme ehkä sopeutumaan heidän peliinsä hieman enemmän kuin he meidän.

– Loviisa kärsi toki loukkaantumisista. Sarja olisi ollut kovempi, jos heille olisi ollut kaikki mukana. Tänäänkään emme olisi voineet tehdä tuollaista määrää virheitä, mitä teimme, mikäli heillä olisi ollut koko rosteri terveenä.

Tämä kausi on nyt taputeltu hienoissa merkeissä, mutta entäs tulevaisuus?

– Minä rupean pelaamaan golfia, kun kesä tulee. Pystyin lähtemään mukaan tähän tammikuussa, koska pelejä oli jäljellä enää 11 ja niistä viikolla ainoastaan yksi. Totesin jo hyvissä ajoin, kun jatkosta keskusteltiin, ettei minusta ole vetämään mitään koko kauden projektia.

– Toinen syy on se, että liigassa suurella osalla joukkueista on päätoiminen valmentaja. Itse olen yrittäjä ja työt vielä suuntautuvat tuonne Amerikkaan päin, joten ne ovat iltapainotteisia. Porissa annettaisi muille vain tasoitusta, jos minä koittaisin tuossa koheltaa. On paljon järkevämpää ottaa muut miehet, jotka pystyvät keskittyä valmentamiseen minua enemmän.

Nylund toivoo, että ensi kaudellakin Porissa nähtäisiin hyvin paikallinen joukkue.

– Paluumuuttajia olisi tärkeä saada takaisin. Meillä on hyviä porilaisia pelaajia ympäri Suomea ja jopa maailmaa. Jos Matti Vapaniemen, Arvid Vonkin tai Tatu Ruohosen kaltaisia pelaajia pystytään tuomaan Poriin, niin äkkiä kasassa on ihan uskottava liigajoukkue. Nuoriso-osastomme on kuitenkin lupaava ja vanhemmatkin pelimiehet ovat näyttäneet nyt ainakin Divarissa olevansa melko hyviä pelureita.

– Tulevaisuus on siis valoisa, mutta nopeasti pitää kuitenkin pystyä asennoitumaan. Liigassa ei voi tehdä sitä määrää virheitä, mitä Divarissa.

Liian pitkälle ei kuitenkaan Porissa aiota tulevina päivinä miettiä, vaan Satakunnassa nautitaan nyt hetkestä. Lauantai-illan Nylund lupasi vielä nuoren joukkueen mukana jaksaa juhlia, mutta muusta ei ollut rauhallisen porilaisen mukaan takeita.

– Mukava se on päästä vähän saunomaan kauden pölyjä pois. Tiistaina pitää taas töihin, joten se on ehdoton juhlimisen deadline, mutta toki tässä iässä tuo juhlimiskunto on sitä luokkaa, että voi olla, että lauantai on jo sen verran liikaa, että sunnuntaina koitetaan vain parannella olotilaa, Nylund nauroi vielä lopuksi.