Suomalaisen salibandyn kannalta tehdään kolmen vuoden välein merkittäviä päätöksiä. Sellaisia päätöksiä, jotka eivät välttämättä näy juuri sillä hetkellä tavan laji-ihmisen toiminnassa, mutta asettavat raameja tulevalle kolmelle vuodelle.
Marraskuussa järjestettävä liittokokous on lajin ylintä suomalaista valtaa osoittava kokoontuminen. Aina kun puhutaan Salibandyliitosta niin juuri tämä liittokokous on se mikä ilmentää parhaiten ”liitto”-termiä.
Vaikka Salibandyliitolla on paljon vaikutusvaltaa omaava toiminnanjohtaja niin toiminnanjohtajan täytyy nauttia hallituksen luottamusta virassa pysyäkseen. Toiminnanjohtaja voi monesti olla näkyvin hahmo ulospäin, mutta hallitus vahvistaa tai kumoaa kaikki merkittävimmät päätökset joita Salibandyliitossa tehdään.
Paljon esillä ollut F-liiga on Salibandyliiton alaisen SSBL Salibandy Oy:n näkyvin osuus. SSBL Salibandy Oy:llakin on oma nimekäs hallituksensa, mutta jos näitä asioita lähdetään rankkaamaan, niin liiton hallitus on toimivallaltaan aivan eri luokkaa kuin niin sanottu liigan hallitus. Tarkoitus ei ole vähätellä F-liigaa tai sen hallitusta, vaan kertoa lajin voimasuhteista.
Liittokokouksessa seurat ovat vallassa, kun Salibandyliiton hallitus ja puheenjohtaja valitaan. Vaalijärjestelmä selitetään erinomaisesti tässä Salibandyliiton julkaisemassa liittokokouksen tiedonannossa. Lyhyesti sanoen seurat äänestävät ehdolla olevista henkilöistä sekä hallituksen että sen puheenjohtajan. Mikä tahansa liiton jäsenseura voi ehdottaa vaaliin omaa edustajaa.
Liiton hallitusjäsenyys ja puheenjohtajuus ovat luottamustoimia. Luottamusjohtoon kuuluvat näiden lisäksi liittovaltuusto, valituslautakunta ja eri valiokunnat, joissa tehdään merkittävä osuus eri päätösten valmistelutöistä.
Vuoden 2017 kokous oli lajidemokratian kannalta surullinen esimerkki. Hallitukseen pääsivät kaikki paikkaa hakeneet ja puheenjohtajaksi valittiin uusvanha puheenjohtaja Risto Kauppinen ilman vastaehdokasta. Surullisella en tarkoita paikkoihin valittuja, vaan sitä, että näin merkittäviin pesteihin ei ollut jäsenmäärältään isossa lajissa suurempaa tunkua.
Tietysti on hyvä huomioida, että luottamustoimi ei ole työpaikka, mutta kaiken kaikkiaan hallituspestien merkittävyydellä pitäisi olla jotain kaikupohjaa lajikartan osalta. Hallitus ei ole tietenkään jatkuvasti koolla, mutta aina ollessaan, se käsittelee lajin kannalta erittäin merkittäviä asioita.
Tästä hyvä esimerkki nähtiin viime keväänä, kun liiton hallitus käytännössä jyräsi kilpailuvaliokunnan tekemät valmistelut koskien kauden 2020-2021 sarjapaikkoja. Valiokunnat ehdottivat että liigaa pelattaisiin 13 joukkueella, mutta hallitus päätti lopulta toisin, vaikka valmistelutöitä tehtiin viikkoja. Muitakin esimerkkejä on nähty ja esimerkiksi Superfinaalien lopullisen kohtalon osalta viimeinen toimeenpanovalta oli nimenomaan Salibandyliiton hallituksella.
Tämän vuoksi on hyvä herätä jo nyt siihen, että kolmen kuukauden päästä tapahtuu asioita, joilla on merkitystä. Pääkallo.fin tietojen mukaan Kauppinen hakee jatkopaikkaa pestiinsä ja olisi lajin kannalta merkityksellistä, että hänelle löytyisi myös vastaehdokas.
Salibandyliitolla on yli 800 jäsenseuraa joihin kuuluu noin 65 000 pelaajaa, yksi puheenjohtaja ja maksimissaan kahdeksan hallituksen jäsentä. Kyllähän näistä elementeistä saada vaalit aikaiseksi. Eikö vain?