Maajoukkueet

Perttu Kytöhongan työ länsinaapurissa jäi kesken: ”Suomen tapa pelata on onnistunut myrkyttämään Ruotsin peliajatuksen”

04.12.
2020
Maajoukkueet

Perttu Kytöhonka ehti toimia Ruotsin valmennustiimissä vajaat pari vuotta. Kuva: perwiklund.se

Ruotsin salibandyliitto päätti olla jatkamatta päävalmentaja Mikael Hillin sopimusta, mikä tarkoitti samalla, että Hillin tiimiin kuuluneen Perttu Kytöhongan pesti länsinaapurin miesten maajoukkueessa päättyi.

Kytöhonka valottaa, että Ruotsissa päävalmentaja saa valita urheilutiiminsä. Näin ollen, kun päävalmentaja lähtee, niin samalla lähtee muukin tiimi.

Kytöhonka sanoo Pääkallolle olevansa tietenkin pettynyt, mutta korostaa, ettei minkäänlaista katkeruutta jäänyt. Ennemminkin hän sanoo olevansa kiitollinen mahdollisuudesta nähdä ruotsalaista huippusalibandya aitiopaikalta.

– Olen osannut aidosti nauttia tekemisestä valmennuksen ja johtoryhmän kanssa. Hyvin pääsin sisälle. Sain äänen kuuluviin ja rooli oli isompi, mitä itsekin odotin. Pelaajista ja ympäristöstä ei ole kuin hyvää sanottavaa. Ammattimaista ja avointa tekemistä, Kytöhonka toteaa.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun en itse valitse, koska joku homma loppuu. Siinä mielessä uusi tilanne käsiteltävänä. En kuitenkaan osaa ottaa tätä henkilökohtaisesti. Muut ihmiset johtavat ja tekevät omasta kulmastaan parhaat mahdolliset ratkaisut, hän jatkaa.

Erikoinen ajoitus

Ruotsin liiton ratkaisu oli yllättävä, sillä Helsingin kisoihin on aikaa tasan vuosi. Liiton tiedotteessa ei varsinaisesti kerrottu, miksi ratkaisuun päädyttiin. Tarjolla oli lähinnä epämääräistä muminaa pitkän tähtäimen suunnitelmista ja lajin kehittämisestä.

– Ei minullakaan ole sen enempää tietoa kuin, mitä tiedotteessa sanottiin. En ole mitenkään (ruotsalaisessa salibandy-) politiikassa mukana. Olen toiminut valmennustiimissä, enkä ole ollut liiton kanssa tekemisissä juuri muissa kuin palkka- ja matkustusasioissa.

– Toki teknisesti kukaan ei saanut kenkää, mutta käytännössä sitä se tarkoittaa.

Vaikka ratkaisu oli yllättävä, Kytöhonka lisää, että valmennustiimin sisällä on käyty keskusteluja tulevasta, kun varmistus pestin jatkumisesta venyi.

Maajoukkueen valmennuksen vaihtaminen tässä vaiheessa on erikoinen veto etenkin urheilullisesta näkökulmasta. Kytöhongan mielestä Ruotsin maajoukkueen peli oli etenemässä hyvään suuntaan.

– Pelaamista jos miettii, niin ei ole ollut paikkaa näyttää onko peli menossa hyvään vai huonoon suuntaan. Kun katsoo tästä roolista käsin, ratkaisu tuntuu hätiköidyltä.

– On nähdäkseni ihan päivän selvää, että tällä tavalla ei ainakaan rakenneta kilpailuetua Helsinkiin. Kevääseen on muutenkin paljon epävarmuustekijöitä, esimerkiksi koska maajoukkue pystyy kokoontumaan? Hirveän montaa tapahtumaa ei uudelle valmentajalle ehdi tulla ennen kisoja.

Valmentajavaihdoksen ajoitus huomioiden herää väistämättä kysymys, onko joukkueen sisällä ollut jonkinlaista juovaa tai säröjä valmennuksen ja liiton johdon välillä.

– Normaalikäytäntö on ollut kerätä palaute nimettömänä leirien jälkeen. Niissä ei ole ollut mitään dramaattista.

– Ymmärrän, että valmentajat valmentaa ja sitten on joku johto, joka määrää ja sekin vastaa johonkin suuntaan. Jos on ollut tyytymättömyyttä niin jonkinlainen palaute olisi ollut paikallaan. Mitä me ollaan saatu, on ollut hyvää.

Viime vuosina muun muassa NST:tä ja FBC Turkua valmentanut Kytöhonka kertoo toimineensa päävalmentajan johdolla ja pyrkineensä toimittamaan sen, mitä on pyydetty. Tiimin ulkopuolella hän ei ole ollut aktiivinen, eikä osaa arvioida, minkälainen Hillin suhde on muun muassa SSL-seuroihin.

– Olen vain sen varassa, mitä valmennustiimin sisällä on keskusteltu. Hill on ollut aika aktiivinen seurojen ja pelaajien suuntaan. Hänen työhön on kuulunut Guldstegetin (U23-tyylinen B-maajoukkue) vetäminen ja liidaaminen. Hän kiertää paljon peleissä. Tuntuisi oudolta, jos hän ei olisi helppo lähestyttävä.

Kytöhongalla oli alkuviikosta Teams-palaveri maajoukkueenjohdon kanssa. Hän sanoo käyttäneensä palautteessaan termiä inconsistent, joka suomentuu vapaasti epäjohdonmukaisuudeksi. Suomalaisluotsi tuli valmennustiimiin keväällä 2019 scoutin nimikkeellä, mutta huhtikuussa päivitetty sopimus muutti Kytöhongan tittelin valmentajaksi.

Hän kuitenkin tiedostaa myös isomman kuvan. Vuodet 2021 ja 2022 ovat hektisiä kansainvälisissä kisakalentereissa, kun vuoden sisään pelataan kahdet MM-kisat ja välissä World Games -turnaus Yhdysvalloissa.

– Jos olisi vedetty Helsingin kisat, niin siinä olisi tullut kiire vaihtaa valmennusta. Varsinkin kun päävalmentaja on päätoiminen ja sopimus menee huhtikuulle. Ymmärrän sen, että oli valittavissa vaihtaa nyt tai mennä kaksi vuotta samalla.

Muutosprosessi jäi kesken

Kaksi edellistä MM-finaalia Suomelle hävinnyt Ruotsin maajoukkue on ollut tietynlaisessa myllerryksissä viime vuosina. Jan-Erik Vaaran johdolla Riiassa materiaalietu Suomeen verrattuna oli jopa selkeä. Hillin johdolla Prahassakin länsinaapurin materiaali oli ehkä rahtusen kovempi. Silti se jäi pahasti jyrän alle finaalissa.

– Missä Suomi on edellä, jos on ongelmia tai haasteita, niin ne asiat nostetaan pöydälle. Voisin kuvitella että keskustelu- ja toimintakulttuuri on avoimempi ja pelaajat ovat kovia ottamaan vastuuta.

– Oma fiilis on, että (Ruotsissa) kulttuuri on ollut enemmän sellainen, että valmentaja antaa paljon valmiita ohjeita. Ikään kuin seurajoukkuemalli. Siihen on ehkä totuttu ja sitä haluttiin lähteä purkamaan. Hill ja Lundmark tekivät sitä jo ennen 18 kisoja.

Kytöhonka arvelee, että keskeinen ero Suomen ja Ruotsin välillä tulee juuri siinä, miten vaikeudet kohdataan. Siinä Suomi on ollut selkeästi edellä. Hän ottaa esimerkiksi syksyllä 2019 Suomessa pelatun EFT-turnauksen päätösottelun.

Suomi johti Ruotsia ensimmäisen erän jälkeen 2–0, mutta ruotsalaiset karkasivat toisessa erässä 2–4-johtoon. Viimeisellä kaksikymppisellä Suomi kuitenkin punnersi 6–5-voittoon.

– Vedettiin hieno toinen erä. Hienoimpia sählyeriä, missä olen ollut mukana. Suomella ei kuitenkaan tapahtunut minkäänlaista herpaantumista. (Petteri) Nykky taisi uudessa kirjassaankin mainita, että he eivät lähteneet antamaan pelaajille uusia juttuja, vaan ryhtiliike lähti pelaajistosta.

– En sano, että ruotsalaiset eivät pystyisi siihen, mutta se ei ole ehkä ollut kulttuurissa.

Toimintakulttuurin muutoksen ohella Hillin tiimi pyrki muokkaamaan Ruotsin pelitapaa. Kytöhongan mielestä Suomen pelitapa on joustavampi ja sopeutuu sitä kautta paremmin erilaisiin tilanteisiin.

– SSL:ssä 12 tai 13 joukkuetta puolustaa alueellisella tavalla. Siihen voit tehdä valmiita pelejä ja malleja, koska tilanteet syntyvät samantyyppisesti. Suomea vastaan jos jäät laitaan seisomaan tai pelaat kulmiin 2v1-tilanteita – mikä voi SSL:ssä toimia – niin Suomea vastaan on aina mies iholla.

– Suomen tapa pelata on sitä kautta onnistunut myrkyttämään Ruotsin peliajatuksen.

Ruotsin pelitapaan pyrittiinkin juurruttamaan valmiiden mallien sijaan tiettyjä periaatteita, joiden kautta peli rullaisi, Kytöhonka valottaa. Hän arvelee, että kisojen siirtäminen olisi palvellut ruotsalaisia.

– Tuntuu, että homma jäi kesken. Nämä asiat, joiden perässä oltiin toivat epävarmuutta pelaajistoon. Oma spekulaatio on, että siellä palataan vanhaan sapluunaan.

Jaakko Tiira
Jaakko Tiira
Pääkallo.fin toimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @jaakkotiira