Miltä tuntuu torjua 71 kertaa ja päästää 29 maalia? Eemeli tietää: ”Poikittain sai mennä aika paljon”

Kuvituskuva: Iiro Karesniemi

Kuvituskuva: Iiro Karesniemi

Tiistai oli päivä, joka ei heti lappeenrannalaiselta Eemeli Saukkoselta unohdu.

Saukkonen on salibandyn miesten 2. divisioonan Kaakkois-Suomen lohkossa pelaavan SaiPa akatemian maalivahti ja joukkueenjohtaja, ja sai tehdä molemmissa rooleissaan niin sanotusti täyden työn.

SaiPa akatemialla oli tiistaina ottelu Pelicans SB:n vieraana Lahdessa, mutta lappeenrantalaisjoukkueen kokoonpanon ylle alkoi kertyä viikonloppuna tummia pilviä. Edellisviikon otteluiden jälkeen useampi pelaaja oli sairastunut koronaan, minkä lisäksi pelaajilla oli iltavuoroja ja joukkueeseen kuuluneilla juniori-ikäisillä ylioppilaskirjoituksia.

Tiistaina puolenpäivän aikaan, noin seitsemän tuntia ennen ottelua, joukkueenjohtaja Saukkonen oli ihmeissään. Liitosta tuli viimeinen vahvistus, ettei pelin siirto onnistu, ja papereissa vierasottelun kokoonpanon laajuus oli kolme kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti.

– Onhan tämä sairaan raskasta, että aamulla herää siihen, kun liitosta soitetaan, ja alkaa raapia pelaajia. Tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta. Päivän aikana ei meinannut ehtiä edes syödä ja illalla piti pelata, Saukkonen juttelee.

Entiselle D-pojalle pikasiirto

SaiPa akatemian riveissä on kauden aikana esiintynyt peräti 54 eri pelaajaa. Heistä kymmenen oli Kanadan maajoukkuemiehiä, jotka pelasivat joukkueessa syyskaudella valmistautuessaan Helsingin MM-kisoihin, koska vaahteralehtipaitojen valmentajalla Otto Moilasella on yhteys SaiPan organisaatioon.

Nyt tuo puolen sadan pelaajan rosteri oli sulanut kuitenkin määräksi, joka oli laskettavissa yhden käden sormilla. Lopulta vähäisiä apuja alkoi tippua yksi kerrallaan. Yksi juniori ehti koulun jälkeen vain hakea pelikamat ja lähteä matkaan. Kokoonpanoon otettiin hölkkäilemään myös pelaaja, jolla perjantain ottelussa meni takareisi.

Eräs pelaaja jätti kesken työpäivänsä ja otti vielä mukaansa pojan, jota oli valmentanut ja joka oli edellisen kerran pelannut viime kaudella Imatran Voiman D1-junioreissa.

– Imatran Voimalle kiitos, että siirto saatiin näin nopealla aikataululla. Kun liiton asiakaspalvelu meni kiinni puoli viideltä, asia oli hoidettu vartin yli neljä. Kun rosterit piti laittaa nettiin viideltä, siinä jäi vielä 45 minuuttia aikaa pohtia pelinumeroa. Toisaalta se oli aika helppoa: meillä on vain yksi varapaita, Saukkonen naurahtaa.

– Juniorin 24 euron lisenssi ja 60 euron siirtomaksu on kuitenkin kevyttä 2500 euron sakkoon nähden, hän sanoo viitaten jälkimmäisellä summalla maksuun, joka olisi langennut ottelun luovuttamisesta.

Maalintekijän lupaus tuplasti ”pieleen”

Illan otteluun SaiPa akatemia sai lopulta kokoonpanon, jossa oli kuusi kenttäpelaajaa ja maalivahti Saukkonen. Hän oli myös joukkueenjohtajana ainoa pöytäkirjaan merkitty toimihenkilö.

– Kun peli alkoi seitsemältä, viimeiset kolme tulivat paikalle varttia vaille. Alkulämmöt jäivät suhteellisen lyhyeksi.

Peli alkoi, ja kuinkas sitten kävikään? Verkko heilui ensimmäisen kerran ajassa 0.27 – kotijoukkueen päädyssä, kun Veli-Matti Kivilahti iski SaiPa akatemian johtoon.

– Ennen peliä ”Vellu” sanoi, että 13 sekuntia menee, kun hän tekee maalin. Meni tuplat, Saukkonen velmuilee.

– Kaveri (Pelicans SB) teki hyvän ansan, antoi vähän siimaa ja sitten veti maton jalkojen alta. Meidän tiukka puolustuskamppailu ei kestänyt kuin 26 sekuntia.

Toden totta: ajassa 0.53 peli oli tasan 1-1. Ja sen jälkeen verkko ei enää heilunutkaan kuin toisessa päässä kenttää. Ottelu päättyi lopulta 29-1 Pelicansille. Eränumerot kirjattiin 7-1, 12-0 ja 10-0. Viimeinen osuma syntyi ajassa 59.57.

Maalivahti Saukkoselle kirjattiin 71 torjuntaa. Miltä tuntuu, kun pallo tulee maalia kohti 100 kertaa ottelussa?

– Matsi kestää saman verran 60 minuuttia, oli sitten 30 tai 100 vetoa. En sano, että olisi sen ihmeempää. Tavallisessa pelissäkin vetoja tulee todella paljon, mutta niitä blokataan myös paljon, Saukkonen muotoilee.

Nyt väsyneiltä kenttäpelaajilta ei tullut peittoapua ihan yhtä paljon kuin yleensä.

– Kyllä siinä sai oman osansa tehdä. Toisen erän jälkeen poikittaissyöttöjen katkot olivat suhteellisen heikkoja, poikittain sai mennä aika paljon. Mutta ei hiki ollut sen kummemmin kuin tavallisen pelin jälkeen.

Aiemminkin 29 päästettyä

Saukkosen mukaan tiistain kokemus ei jättänyt kuitenkaan pysyviä traumoja, ja tavoitteena on edelleen säilyttää suoraan sarjapaikka kakkosdivisioonassa.

– Onhan se hanurista ottaa kuokkaan, mutta kyllä minä tykkään pelata. Pelin jälkeen vähän naureskeltiin, että olihan taas kokemus. Ei kukaan pukukopissa kironnut.

Tämä ei ollut kauden ensimmäinen kerta, kun Eemeli Saukkosen takana pölisi 29 kertaa. Joulukuussa SaiPa akatemia hävisi Top Teamille Savonlinnassa 5-29. Silloin Saukkosen torjuntamäärä oli 50.

Pelaajahaasteita on ollut Kaakkois-Suomen lohkon muillakin joukkueilla. Viime viikonloppuna Korian Klubi haki Facebookin Salibandy Suomi -ryhmässä avoimella ilmoituksella maalivahtia vierasotteluunsa Mikkeliin. Palkkioksi luvattiin laatikko keskiolutta. Veskari löytyi ja hän torjui 24 kertaa, kun Klubi hävisi 3-9.