Juha ”Juhis” Kivilehdon kaudella 1998-1999 alkanut pääsarjajaura päättyi viime keväänä uran 10. Suomen mestaruuteen Classicin paidassa.

Kivilehto pelasi poikkeuksellisen menestyksekkään salibandyuran joka jatkui huipputasolla ihan loppuun asti. Kivilehto saavutti urallaan 10 Suomen mestaruuden lisäksi neljä MM-kultaa. Peliura loppui, mutta Kivilehto jatkaa salibandyn parissa ja on ensi kaudella Tampereen Classicin päävalmentaja F-liigassa.

Jani Kukkola (s. 1986) voitti Kivilehdon kanssa neljä MM-kultaa, ja pelasi yhdessä niin Suomessa SSV:ssä (2006-2009) kuin Ruotsissa Helsingborgissakin (2011-12 ja 2015-16). Kivilehdon varsinainen urheilutoimenjohtajan pesti alkoi kaudella 2016-17, mutta sitä sivutaan haastattelussa.

Kyllä Juhis menee omaan top-puolustajalistaan helposti. Aina tykännyt pelata hänen kanssaan. Ehkä maailman paras ohjaamaan peliä takalinjoilta pelitaitojen lisäksi.

Rauhallinen kaveri kentällä ja sen ulkopuolella. Hyvin vaatimaton persoona, jos ei lasketa nuoruusvuosia.

Yhteiseltä taipaleelta on nostettava SSV:n vuodet, mutta myös Ruotsin kaudet. Kun menin Ruotsiin niin Juhis oli vähän sellainen oppi-isä siellä, ja opetti talon tavoille. Sen avulla oli helppo mennä ja mukautua joukkueeseen, sillä hän oli ollut siellä ennestään.

Ruotsin vuosina oltiin tiiviisti yhdessä kentällä ja sen ulkopuolella. Ne vuodet ovat olleet itelle Juhiksen kanssa parhaita.

Ei olla hirveästi juteltu siitä Juhiksen kanssa, mutta tiedän, että se urheilutoimenjohtajan paikka oli hänelle hankala, kun joutui jollain tavalla ottamaan etäisyyttä rooliinsa takia joukkueeseen. Se on aika haastava yhtälö.

Yhtäältä pitää käydä sopimusneuvotteluita ja toisaalta pitäisi olla joukkuekaveri. Jollekin pelaajalle joudut olemaan vähän ikävämpi tietyissä asioissa, ja joillekin vähän mukavampi. Se on varmasti ollut hänelle haastavaa aikaa, ja on varmasti jakanut mielipiteitä joukkueessa.

Onhan sillä ainakin hyvä joukkue mitä valmentaa nyt.

Uskoisin, että pärjää siinä roolissa ja tapana on ollut, että se mihin lähtee, tekee sen viimeisen päälle. Tämä on tuskin poikkeus.

Iso muutoshan se on, että hyppää suoraan kaukalosta penkin taakse, eikä sekään varmasti tule olemaan helppoa. Näköjään hän tykkää haasteesta ja lyö itsensä tuollaisiin veemäisiin paikkoihin.

En olisi itse uskonut, että Juhis rupeaa valmentajaksi. Tiesin, että on kiinnostunut tuosta managerin roolista ja joukkueen pyörittämisestä niin sitä roolia olisin enemmänkin odottanut. Kyllä tuli itsellekin vähän puskista, että hyppäsi näin nopeasti penkin taakse.

Juhis on tunnettu siitä, että hän osaa pimittää tietoja aika hyvin, eikä puhu asioista ennen kuin ne ovat julkisia.

Useiden mestaruuksien taustalla vaikuttaa toki se, että hän on osannut valita joukkueensa hyvin. Hän on nähnyt hyvin ne tilaisuudet ja paikat, joissa on mahdollisuus pärjätä.

Totta kai on sekin puoli, että mihin hän meneekin, niin hän tuo aina lisäarvoa joukkueeseen. Ei ole missään jengissä mennyt siipeilemään paikan päälle. Johtajuus kentällä ja sen ulkopuolella sekä pelitaidot ovat vaikuttaneet positiivisesti.

Nostan hattua siitä, että on vanhoilla päivillä treenannut itsensä kuntoon ja pärjäisi edelleen missä vain joukkueessa pelaavassa kokoonpanossa. Olisin mielelläni nähnyt Juhiksen vielä pari vuotta kaukalossa, mutta ehkä hän teki tässä vaiheessa hyvän ratkaisun, ja lopetti kun paikat on vielä ehjänä.

Jos katsoo esityksiä kovissa peleissä niin jokainen on nähnyt, että ne ripulivedotkin uppoaa niissä. Kyllä hän on ehdottomasti parhaimmillaan kovissa matseissa. Osaa latautua, eikä osaa jännittää.

Peliuran loppuvuosia auttoi Suomessa sekin mun mielestä sekin, että managerin rooli katosi ja pääsi keskittymään pelkästään pelaamiseen.

Monia hyviä muistoja tulisi mieleen, mutta ei oikein painokelpoista tavaraa. Viimeisiltä maajoukkuevuosilta muistan eritoten “Ukin kammarin” ja “Mummolan”. Siellä oli aina herkut tarjolla Mihun (Mika Kohonen) ja Juhiksen huoneessa. Itsekin oon ollut Juhiksen kanssa jokusen vuoden kämppiksenä maajoukkueessa, ja niiltä vuosilta on hyvät muistot.

Katselin ensi kerran Juhista pelaamassa Maaniitun koululla joskus 20 vuotta sitten. Mies ei ole juurikaan vanhentunut, vaikka parta onkin vähän harmaantunut.

Muut haastattelut:
Ville Ikonen on tuntenut salibandylegenda Juha Kivilehdon yli 30 vuotta: ”Vedettiin kulmalipulla tuuletuksia Kamerunin paidat päällä”
Juha Kivilehto oli Tommi-veljen esikuva lapsena: ”En sitä hänelle tietenkään silloin myöntänyt”
Petteri Nykky luottomiehestään: ”Juha on hyvä ja analyyttinen jätkä”

—

Juha Kivilehto (s. 1981) pelasi Suomen korkeimmalla sarjatasolla Salibandyliigassa ja F-liigassa VFT:ssä (1998-99), HIFK:ssa (1999-2002), SSV:ssä (2002-03, 2004-2009), Loviisan Torissa (2012-13), SPV:ssä (2013-2015) ja Classicissa (2017-2022, huom siirtyi Classiciin kesken kauden 2017-18 lapsen syntymisen vuoksi) yhteensä 589 ottelua (120+266). Miesten maajoukkueessa Kivilehto esiintyi yhteensä 159 kertaa (18+52) ja pelasi MM-kisoissa kahdeksan kertaa (2006-2021).

Kivilehto pelasi Ruotsissa kolmeen otteeseen. Finspång (2003-04) ja Helsingborg (2009-2012, 2015-2017, huom. siirtyi kesken kauden Classiciin). Ruotsin viimeisinä vuosinaan Kivilehto toimi myös seurassa urheilutoimenjohtajana.