Nokian KrP-EräViikingit -ottelun lopputulos saatiin ainakin tällä tietoa selville 11 päivää myöhemmin, kun tiistaina liitto tiedotti lausunnossaan, että KrP saa pitää kolme sarjapistettä ja 12-3-voiton.
Tapauksen selkein seikka oli se, että KrP peluutti EräViikinkejä vastaan rinnakkaisedustus- eli R-pelaajaa, jolla ei ollut edustusoikeutta F-liigaan enää 17.2, sillä hän oli pelannut Suomisarjassa aikarajan 1.2. jälkeen. Edustusoikeusrikkomuksista tuomitaan yleensä häviämään peli 5-0, jos prosessi etenee muuten normaalisti.
Jos asian haluaa yksinkertaistaa niin liiton tulkinnan mukaan se katsoi (kuten ennenkin) sarjamääräysten ajavan pääsarjoissa kilpailusääntöjen ohi. Lausunnossaan se vetosi eritoten sarjamääräysten aikamääreisiin koskien edustusoikeuksia ja niiden vastalauseita.
SarjaM 43§ mukaan edustusoikeutta koskeva vastalause tulee merkitä ottelupöytäkirjaan 15 minuutin kuluessa ottelun päättymisestä. SarjaM 47§ mukaan kurinpitoasia voi tulla vireille ottelun osapuolen toimesta jälkikäteen ja runkosarjassa yksilöity ilmoitus tulee tehdä sarjajärjestäjälle kirjallisesti ottelun jälkeisenä päivänä viimeistään klo 16.00. Tämän jälkeen 24 tunnin sisällä on SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtajalla ja Salibandyliiton pääsarjapäälliköllä mahdollisuus on yhdessä saattaa asia vireille.
EräViikingit oli tässä mielessä myöhässä omassa yhteydenotossaan. Ottelu pelattiin 17.2. ja EräViikinkien selkeät yhteydenotot tulivat tiedotteen perusteella liittoon vasta 20.2.
EräViikingit julkaisi tiistaina myös oman vastineensa liiton lausuntoon. Sen punaisena lankana vaikutti olevan, että asiassa tulisi tulkita kilpailusääntöjä, joiden puitteissa asia olisi edelleen mahdollista ottaa käsittelyyn (45 päivän aikaikkuna). ErVi antoi lausunnossaan ymmärtää, että oli liitosta saanut sellaisen kuvan, että näin myös toimitaan. Tähän on vaikea ottaa kantaa, mutta ErVin päätelmä pääsarjapäällikkö Joni Toivolan vastauksesta ei todista asiaa suuntaan tai toiseen.
Vaikka ErVi tulkitsee asiaa omalta kannaltaan ja omaksi edukseen, niin kilpailusääntöjen soveltaminen tapaukseen ei kuulosta hölmöltä. Pääsarjamääräyksissäkin lukee, että kilpailusääntöjen ollessa niiden kanssa ristiriidassa, tulkitaan ensisijaisesti sarjamääräyksiä. R-pelaajista on hyvin vähän infoa sarjamääräyksissä, mikä taasen aiheuttaa tulkinnanvaraa.
En ota tässä kantaa onko liiton tulkinta omien sääntöjensä tulkinnasta oikea, vai ovatko ErVi ja monet muut salibandyihmiset enemmän jäljillä asiassa. En osaa sanoa mitä jossain aiemmissa liiton päätöksissä on sovellettu tai päätetty, sillä vanhoista päätöksistä ei näe enää kokonaiskuvaa, ja jokin on voinut myös muuttua sääntötasolla sittemmin, ja taustalla voi olla erilaiset asiat kuin tässä. ErVi voi mahdollisesti viedä asiaa vielä eteenpäin, jos se löytää vedenpitäviä ennakkotapauksia. Ehkä säännöstön testaus olisi näin monisyisessä asiassa ihan paikallaankin. Päätöstä toki saisi tosin odotella melko pitkään.
Yksinkertainen liiton tulkinta joka tapauksessa antaa erikoisen kuvan edustusoikeusasioiden valvonnasta. Sen mukaan pääsarjoissa odotetaan, että joukkueet vahtivat toistensa pelaajia ja kokoonpanoja silmä kovana. Pitkälti vasikointiin perustuva vertaisvalvonta on aika erikoinen ”oikeussysteemi”. Sellaisen kuvan saa ainakin tuosta sarjamääräysten pätkästä, johon liitto päätöksessään vetoaa. Tuskin pääsarjapäällikkö tai SSBL:n toimitusjohtaja näitä ehtivät oikeasti valvoa.
Jos ammattiorganisaationa tiedetyllä liitolla meni kahdeksan päivää päätyä asiassa jonkinlaiseen ratkaisuun, on mielestäni kohtuutonta odottaa muutaman palkallisen liigaseuroilta rahkeita muiden joukkueiden edustusoikeuksien valvontaan. Liitolla on käsissään toimeenpano- ja rangaistusvalta/vastuu joten asia pitäisi ratkaista jollain toisella tavalla. Nyt selkeästä sääntörikkeestä ei rangaistu millään tavalla, koska sitä ei huomattu ajoissa.
Nämä R- ja farmiasiat koskevat lopulta kapeaa aikaikkunaa kaudesta ja runkosarjassa puhutaan esimerkiksi hieman yli kuukauden aikaikkunasta. Voinee rehdisti sanoa, että liigajoukkue ei juurikaan hyödy näistä pelaajista tuloksellisesti, mutta säännöstely lienee paikallaan nimenomaan sen toisen rinnakkaisedustusjoukkueen sarjan kannalta. Yleensä näissä edustusoikeusselkkauksissa on kyse vahingoista ja hölmöilyistä.
Voisiko edustusoikeuksista kirjata linjauksen, että aikaa vastalauseen jättämiseen on 15 vuorokautta pääsarjoissa? 45 päivää on liiankin pitkä aikaväli, ja esimerkiksi runkosarja saattaa ehtiä loppua kesken, eikä päätöksellä silloin ole todennäköisesti enää merkitystä. Nyt ollaan aika hassussa tilanteessa, jossa vastalauseita käytännössä samasta asiasta voidaan jättää haitarilla 15 minuuttia-45 vuorokautta.
Edustusoikeuksiin liittyviä epäselvyyksiä tuntuu tulevan aika usein pääsarjatasolla. Kaikista selkeintä olisi, että järjestelmä hylkisi automaattisesti pelaajia, joilla ei ole sarjaan pelioikeutta. Asia nyt ei tietenkään ole aivan yksioikoinen ja jokainen edustusoikeuskysymys ei kosketa pelkästään farmipelaajia ja rinnakkaisedustuspelaajia. Jos tällainen systeemi saadaan joskus, on se ehdottomasti hieno juttu.
Ihan viimeiseksi ja kaikkein tärkeimpänä seikkana haluan nostaa sen, että säännöt voisivat olla ainakin tässä asiassa helpommin tulkittavat. Liittohan myönsi tapauksen monitulkintaisuuden, sillä se kertoi päätöksessään käyttäneensä tulkinta-apuna urheiluoikeuden ammattilaisia. Se, että säännöistä tai niiden soveltamisesta ei tuntunut saavan oikein kukaan kiinni, on huono asia. Monitulkintaisuus heikentää joukkueiden ja pelaajien oikeusturvaa.
Se on asia jota sietää miettiä.