Otsikko oikeastaan kertoo koko pääkirjoituksen pääpointin, mutta kerrataan muutama asia.
Salibandyliitto on saanut alkukaudesta paljon kritiikkiä muun muassa tulospalvelun toimimattomuudesta ja Divarin puolella monestakin seikasta, joihin pääsarjapäällikkö Joni Toivola otti myös kantaa tässä haastattelussa.
Lähes kaikki ainakin sosiaalisessa mediassa nähty kritiikki on ollut asiallista, ei-henkilöön menevää ja aiheellisen kriittistä. Kehittävää jopa, jos siihen suhtaudutaan oikein.
Liiton suunnalta kommentointi somessa lajiväelle on sen sorttista, että tikarit lentää turhan päiten ja lajiväki keskittyy liikaa pelkkään negatiivisuuteen. Tämä on erittäin erikoinen lähtökohta palveluorganisaatiolle.
Näkökulma on myös epälooginen, koska Salibandyliitto on yhtä kuin nämä kaikki ihmiset, jotka sitä kritisoivat. Se, että Salibandyliitolla on jokin johtava elin, jossa on henkilöitä töissä, tekee tästä joukosta ensisijaisesti asiakaspalvelijoita lajille tittelistä tai palkkatasosta riippumatta.
Perustelen asiaa tässä. Salibandyliitto on rekisteröity yhdistys, ei osakeyhtiö. Jos ajatelleen vielä liitettä mitä ”-liitto” tarkoittaa, niin tässä lyhyt lainaus:
”Sopimus kahden tai useamman ihmisen tai muun toimijan välisestä yhteistyöstä tms; yhdistys; järjestö”
Eli on solmittu sopimus useamman eri ihmisen ja toimijan välisestä yhteistyöstä. Keitä liiton jäsenet sitten ovat? Näin sanoo Salibandyliitto itse:
Salibandyliiton varsinaisia jäseniä ovat liiton hallituksen hyväksymät salibandyä ja sählyä harrastavat rekisteröidyt yhdistykset sekä näiden muodostamat rekisteröidyt piiri- ja aluejärjestöt.
Sääntöjen mukaan liiton suurinta valtaa käyttävä elin on tietysti sen hallitus, ja vuosikokous. Käytännössä kuitenkin pitää muistaa, että liiton toimintaa ohjaa pääasiallisesti operatiivinen johto. Johtoporrasta löytyy ihan kiitettävästi, kuten organisaatiokaavio kertoo. Tämä operatiivinen toiminta ansaitsee kritiikkinsä, jos asiat eivät toimi.
Olisi suotavaa ajatella, että Salibandyliiton asiakkaita ovat eritoten pelaajat. Te kaikki siis, jotka muistetaan ainakin aina silloin Salibandyliiton asiakkaiksi, kun lasketaan moniko teistä on rekisteröitynyt pelaajaksi, eli maksanut saadakseen harrastaa lajia liiton alaisuudessa. Teillä on merkitystä esimerkiksi Salibandyliiton saamien valtiontukien muodossa.
Katsojat ovat ensisijaisesti seurojen asiakkaita, joten sitä kautta hekin ovat jollain logiikalla myös sarjojen järjestävän tahon eli liiton asiakkaita. Totta kai monien pelaajien maksujen maksajia ovat vanhemmat, joten asiakkaiden piiriin menevät hekin. Heillä kaikilla lienee siis oikeus palautteen antamiseen maksamastaan tuotteesta.
Koko keskustelua leimaa myös outo sumuverho siitä, että asiat tapahtuvat akselilla positiivinen-negatiivinen. Se on monen monimutkaisen asian yksinkertaistamista ja typistämistä siihen, että asenteesi on joko oikea tai väärä. Salibandyn kontekstissa ei olekaan kyse varsinaisesti siitä asiasta, josta asiakas antaa palautetta, vaan itse asiassa asiakkaan (kriitikon) asenteesta, joka pitäisi nyt korjata positiivisemmaksi.
Tuskin Telian asiakaspalvelussakaan sanotaan, kun liittymä ei toimi, että ”voisitte olla vähemmän negatiivia, niin homma toimii paremmin”.
Ja se Telia ei ole edes samalla tavalla asiakkaidensa muodostama yhteenliittymä, mutta se varmasti ymmärtää jokaisen asiakkaansa arvon.
—
Rekrytoimme uusia tekijöitä! Jos kiinnostuit niin lisätietoja löytyy täältä: Rekry: Haluatko mukaan Pääkallon toimitukseen