U19-naisten MM-kisat ja historian ensimmäiset 3v3-pelimuodon MM-kisat pidettiin kaksi viikkoa sitten Lahdessa. Jututimme Suomen Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivaltaa siitä, miten kisat sujuivat hänen mielestään.
Kisoista on nyt kaksi viikkoa. Minkälaisia ajatuksia sinulle jäi kisoista kokonaisuutena?
– Päällimmäisenä kisoista jäi todella positiiviset fiilikset. Tapahtumana ne olivat isossa kuvassa onnistuneet. Myös palaute kisoissa eri rooleissa käyneiltä on ollut lähes yksinomaan positiivista. Aika kiireellä otettiin 3v3-kisat tuohon kylkeen, ja se oli kyllä kirsikka kakun päälle nähdä se meno siellä ja katsoa, minkälaisella ilmeellä eri joukkueet siellä oli aika eksoottisistakin salibandymaista. Olen varma, että 3v3 otti vahvoja ensiaskelia.
Lehtereillä ja käytävillä tunnelma vaikutti erinomaiselta. Miten itse kuvailisit tuota tunnelmaa kisajärjestäjän puolelta?
– Kyllä siellä oli mielestäni hyvä tunnelma. Rento meno ja ihmisillä oli hyvä mieli. Puitteet ja palvelut toimivat, ja oli vähän muutakin ohjelmaa kuin pelit. Lahden Urheilu- ja messukeskus oli kokonaisuutena tällaisille kisoille erinomainen ja oikean kokoinen. Kaikki löytyi saman katon alta. Finaalissa oli tupa täynnä, vähän vajaa 2000 katsojaa, ja en usko, että sinne paljoa enempää olisi tullut, vaikka olisikin ollut enemmän tilaa katsomoissa. Myös tunnelman puolesta halli oli siis oikean kokoinen.
Katsojat löysivät itsensä hyvin paikalle, ja kisat rikkoivatkin katsojaennätyksiä. Mitä mietteitä huimat katsojaluvut tuo?
– Katsojalukuihin tulee olla tyytyväinen. Toki meillä oli lipunmyynnin suhteen isot odotukset. Olimme etukäteen ajatelleet, että tavoitteet ovat kovat, mutta ne saavutettiin. Kaiken kukkuraksi tehtiin kisaennätyksiä niin finaalin kuin koko kisojen osalta. Se oli pelkästään positiivista. Oli myös kiva nähdä, että jonkin verran ulkomaalaisia oli löytänyt itsensä Lahteen.
Mitä katsojaluvut kertovat mielestäsi salibandyn ja erityisesti tyttösäbän asemasta Suomessa?
– Kyllä ne kertovat siitä potentiaalista, mitä meillä on. U19-finaalissa jos on 2000 katsojaa, niin on aiheestakin tullut viestejä, että ”wau”. Tietysti toivotaan, että jatkossa F-Liigan Naisten sarjan otteluihin ja tyttöjen otteluihin saataisiin enemmän yleisöä.
Suomen peleissä oli odotettavasti katsojia, mutta miten muiden otteluiden katsojamäärät vertautuvat odotuksiin?
– Muutamassa muussakin kuin Suomen peleissä oli aika hyvin katsojia. Ehkä osasimme ennakoida sitä sen perusteella, että koko turnauksen voimassa olevat liput myytiin loppuun, ja kun laitoimme sata lisää myyntiin, nekin menivät. Oletimme, että ainakin osa heistä on sellaisia ihmisiä, jotka tulevat ulkomailta. Erittäin positiivinen juttu. Muistan itse 2021 korona-ajan miesten MM-kisat, jolloin ulkomailta oli katsojia todella vähän. Uskoisin, että nyt meillä oli jopa enemmän katsojia ulkomailta kuin silloin Helsingissä.
Oliko turnauksen järjestäminen liitolle taloudellisesti voitollista vai tappiollista toimintaa?
– Se on selvää, että voitolle ei päästä. Olimme budjetoineet kisoille 100 000 euroa tappiota. Tietysti vielä on aika paljon avoimia tuloja ja menoja, joten en uskalla sen tarkemmin ottaa kantaa, mutta uskoisin sen olevan lähellä tuota budjetoitua.
– Tyttöjen kisoja ei oltu 20 vuoteen järjestetty Suomessa, ja 2020-21 aloimme pohtia, olisiko nyt sen aika. Alusta asti oli selvää, että näitä kisoja ei kannattavaksi saa. Siksi onkin parempi suhteuttaa lopputulos tuohon budjettiin. Jos siihen päästään, pitää olla tyytyväinen. Tietysti jos me järjestämme hienot kisat, saamme ennätysyleisöt ja silti jäämme tuon verran tappiolle, niin jokuhan siinä yhtälössä ei toimi. Tai sitten kisat nähdään puhtaasti investointina tyttö- ja naissalibandyyn.
– Budjettiin oli myös laskettu, että saisimme Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tälle vuodelle 100 000 euroa, mutta saimme vain puolet siitä. Lähdimme sellaiselta takamatkalta, mutta tähtäin on silti päästä tuohon budjettitavoitteeseen.
3v3 MM-kisat käytiin samaan aikaan Lahdessa ensimmäistä kertaa, minkälaisia kokemuksia se jätti niin pelimuotona kuin turnauksena?
– Me järjestimme viime kesänä Lahdessa ensimmäisen SM-turnauksen, ja sinne saatiin juuri riittävästi joukkueita, jotta turnaukset voitiin pelata. Siellä saimme hyviä kokemuksia ja palautetta paikalla olleilta. Singaporessa IFF:n kokouksessa tuli lopullinen päätös, että tällaiset MM-kisat pelataan. Senkin jälkeen meille tuli paljon epäilyjä kansainvälisesti, että onko mitään 3v3 MM-kisoja järkevää ruveta pelaamaan näin nopealla aikataululla.
– Me halusimme ne järjestää, koska uskoimme 3v3-formaatin potentiaaliin. Näiden kisojen kokemuksen perusteella se vain vahvistui. Se oli hieno tapahtuma, siellä oli paljon iloisia ilmeitä, kunnon peliä ja kovaa vääntöä, ja oli myös hieno nähdä sellaisia maita mukana, joita ei MM-kisoissa koskaan nähdä, ja nähdä heidät pelaamassa kovia joukkueita vastaan, eikä lukematkaan pääosin olleet mitenkään törkeän isoja.
– Näen paljon tulevaisuutta tuossa pelimuodossa. Oli myös kiva kuulla kisojen jälkeen monelta epäilijältä positiivista ja kannustavaa kommenttia, että tätä kannattaa jatkaa. Se on selvä, että 3v3 on kehityksensä alkuvaiheessa, ja sääntöjä ja esimerkiksi pelikentän kokoa voidaan vielä muuttaa. Jostain pitää kuitenkin aloittaa, ja mielestäni me saimme Lahdessa erinomainen startin sille kulttuurille, joka kehittyy 3v3:ssa.
Saatetaanko pitkällä tähtäimellä nähdä 3v3:lle omat sarjansa?
– Kyllä mä uskon niin. Se voi olla, että se on kesäsarja tai jotenkin muutoin erilainen sesonki, mutta kyllä siihen uskon.