Täksi kaudeksi TPS:n päävalmentajaksi palannut Santeri Raatarila on palauttanut joukkueen toden teolla takaisin kärkikahinoihin yhden TPS:n standardeihin verrattuna heikomman kauden jälkeen. Turkulaisjoukkue on 14 pelatun ottelun jälkeen miesten F-liigan neljäntenä.
Raatarila on tyytyväinen TPS:n suorituksiin, ja kehuu erityisesti joukkueen sitoutumista viisikkopelaamiseen.
– Ensimmäinen kolmannes on mennyt ihan hyvin, vaikkakin meidän standardeillamme mitattuna jokunen piste on menetetty liikaa. Olen kuitenkin tyytyväinen joukkueen sitoutumiseen ja siihen, kuinka tiiviisti teemme yhdessä töitä kaukalossa. Meidän kun täytyy pärjätäksemme pelata tiivistä viisikkopeliä ja olla näin yhdessä enemmän kuin osiemme summa.
Joukkue on uudistunut paljon sitten kevään 2023 mestaruuden. Nuorien pelaajien kehittäminen on ollut keskiössä TPS:n kaudessa, tinkimättä pelien voittamisesta. Erityisesti liigauransa alussa olevat pelaajat ovat tehneet vaikutuksen 30-vuotiaaseen päävalmentajaan.
– Tiedostimme jo kesällä, että vaihtuvuus joukkueessa on ollut parin viime vuoden aikana varsin suurta ja erityisesti kokenutta osastoa on poistunut paljon. Niiltä pohjilta puhuimmekin jo hyvissä ajoin, että tämän kauden suurin teemamme on kasvaminen. Meillä on paljon potentiaalisia ensimmäistä tai toista liigakauttaan pelaavia pelaajia, jotka kehittyvät jatkuvasti, Raatarila hehkutti.
– Onkin ollut selvää, että alkukaudesta meidän on pitänyt ensin olla riittävän hyviä, jotta pystymme pelaamaan joka ilta voitosta ja sitten lähdemme kasvamaan pikkuhiljaa kuukausi kuukaudelta kohti kevättä. Sen mukaan olemme myös priorisoineet asioita harjoittelussamme.
”Tylsä” pelitapa voittaa pelejä
TPS:n pelitapa on herättänyt paljon keskustelua ja jonkin verran kritiikkiä, ei niinkään tehokkuutensa, vaan näyttävyytensä vuoksi. Kaikki puheet pelitavan tylsyydestä kaikuvat kuitenkin kuuroille korville Turussa.
– En keskity tällaisiin asioihin ollenkaan. Meille on aivan sama mitä joku ulkopuolinen meidän toiminnastamme ajattelee. Keskitymme pelkästään voittamaan pelejä mahdollisimman paljon. Mikäli siinä ohessa herätämme tunteita suuntaan tai toiseen, niin sehän on vain ihanaa, Raatarila sanoi.
Raatarila muistuttaa, että peliä ei pelata tyhjiössä, vaan kaikki tapahtumat kaukalossa riippuvat vastustajasta.
– Jokainen pyrkii maksimoimaan mahdollisuutensa pärjätä ja yksittäisen joukkueen toimintaa ei ikinä ole järkeä tarkastella erillään vastustajasta. Esimerkiksi edellisessä Oilers-ottelussamme vastustajan karvatessa korkealta, oli intensiteetti koko ottelun varsin korkea ja useampi ihminen on ottelun jälkeen kertonut nauttineensa ottelusta.
Tilastojen valossa TPS:n hyökkäyspelaaminen ei ole ollut hohdokasta. Se on tehnyt 14 otteluun 66 maalia (4,7 per ottelu), joka on top-4 joukkueelle todella matala määrä. Raatarila ei mieti tilastotaulukkoja yhtään. Ainoa asia, mikä häntä kiinnostaa, on vertailu ottelun sisällä vastustajaan.
– Me emme mieti yhtään miltä tehtyjen maalien sarakkeemme näyttää tilastoissa suhteessa kokonaisottelumäärään. Yleisestihän olisi hyvä ymmärtää, että yksittäisten otteluiden voittamisen kannalta tuolla ei juurikaan ole merkitystä, vaan hyökkäyspelin ja maalinteon vertailu tapahtuu yksittäisessä ottelussa aina suhteessa sen iltaiseen vastustajaan.
– Jos mietimme esimerkiksi meidän edellisiä Nokia ja Classic -pelejämme, niin mehän teimme niissä otteluissa enemmän maaleja kuin kyseiset vastustajat. Teimme myös edellisessä ottelussamme enemmän 5vs5 maaleja kuin Oilers. Mielestäni olemme siis oikein hyvällä tiellä.
Raatarila uskoo TPS:n pelitavan olevan heille eduksi kevään pudotuspeleissä.
– Harva joukkue on menestynyt ilman hyvää puolustus- ja maalinestopeliä. Uskomme, että parannamme kauden aikana puolustus- ja hyökkäyspelaamistamme niin, että olemme parhaimmillamme nimenomaan pudotuspeleissä.
Ottelumäärä huonontaa pelin tasoa
Raatarila on ollut yksi äänekkäimmistä ja vahvimmista 33 ottelun sarjan kritisoijista. Raatarila kritisoi ottelumäärää niin paikallisvastustaja FBC Turun verkkosivuilla ennen Turun derbyä, kuin myös Pääkallon Suomen Cup-gallupissa. Hänen mielestään ottelumäärää olisi vähennettävä nopeasti, ettei pelaajia ajeta pois huippusalibandyn parista.
– Nykyinen ottelumäärä ei mahdollista salibandyn ulkopuolisiin asioihin keskittymistä, mikä tulee pudottamaan perheelliset pelaajat pois liigasalibandyn parista. Määrä pakottaa myös työelämään vahvemmin siirtyneet pelaajat ikävään rakoon, jossa työnantajilta vaaditaan suurta venymistä ja pelaajilta jatkuvaa tasapainoilua, jossa oman potentiaalin ulosmittaaminen on vaikeaa ellei mahdotonta.
Myöskään nuoremmille pelaajille, joilla saattaa olla unelmia salibandyn ulkopuolella, nykytahti on liikaa.
– Pidän myös huolestuttavana, että on alkanut kuulumaan merkkejä, että nykykuorma olisi liikaa myös tavoitteellisille opiskelijoille. Itse kun olen pitänyt salibandyn suurena vahvuutena nimenomaan sitä, että se on mahdollistanut peliuran aikana myös urheilun ulkopuolisten asioiden edistämisen, Raatarila kertoi.
Raatarila muistuttaa, että pelaajat eivät ole ainoat, joille ottelumäärä on raskas, vaan myös valmentajat, taustat ja vapaaehtoiset ovat valtavan rasituksen alla. Pitkässä juoksussa Raatarila näkee, ettei liigatahtia jakseta montaa vuotta.
– Tässä ottelumääräkeskustelussa tulee ymmärtää, että yksi kausihan venytään ihan millaisella pelimäärällä tahansa. Myös seuraava menee. Mutta entä kolmas tai neljäs kausi? Todennäköistä on, että näin jatkamalla emme näe enää pitkiä pelaajauria, vaan liigasalibandysta tulee vain lyhyt vaihe, jota jaksetaan pari kautta, hän pohti.
Raatarilan aika TPS:ssa myötäilee tätä trendiä: hän oli päävalmentajana kahden kauden ajan ennen välivuotta apuvalmentajan roolissa. Jo hänen palatessaan päävalmentajaksi täksi kaudeksi uutisoitiin sen olevan viimeinen, ainakin päävalmentajana.
Myös pelin taso kärsii otteluruuhkassa. Salibandyasiantuntija Toni Lötjönen antoi tämän kauden arvosanaksi kutosen, ja pohti ottelumäärän olevan ainakin osatekijä tason laskuun. Raatarila yhtyy tähän näkemykseen.
– Yksittäisen liigaottelun taso on laskenut viime vuosina. Tässä suurta roolia näyttelee kokeneiden pelaajien poistuminen kotimaisesta liigasta sekä se, että joukkueet pelaavat väsyneempinä ja huonommin valmistautuneina arjen kuorman keskellä.
Mikä sitten olisi sinun mielestäsi sopiva määrä?
– Jos joitain määriä tulee heittää, niin 26-28 runkosarjapeliä. Mielestäni vanhassa 26 ottelun runkosarjassa ei ollut mitään vikaa, hän totesi.