Déjà-vu eli entiselämys tarkoittaa hämmentävää ja vahvaa tuttuuden tunnetta jossakin tilanteessa. Henkilö tuntee varmasti kokeneensa nykyisen tilanteen jo aiemminkin, vaikka usein tietääkin sen mahdottomaksi.
”En tiedä sitten osataanko me pelaajat näitä sääntöjä. Mä en ainakaan osannut. Kävin kysymässä, että ”saadaanko me haastaa?”
”Tuomarit teki sen näin, mutta toivottavasti jatkossa ollaan vähän tarkempia suuntaan taikka toiseen ja käydään oikeasti säännöt läpi siitä, että mistä saa haastaa ja mitä katsotaan. Tämä kausi oli sellaista, että katsottiin videoita vain videoiden katsomisen takia.”
Yllä olevat otteet ovat Classic-kapteeni Janne Lammisen kommentteja miesten liigan seitsemännen finaalin jälkeen, jonka Oilers voitti 6-4. Classic haastoi tuolloin voittomaaliksi jääneen Justus Kainulaisen osuman, sillä sen mukaan Aaro Astala rikkoi ennen tilannetta keskialueella. Videotarkistuksen sääntöjen mukaan rike ei kuitenkaan tapahtunut ”välittömästi ennen” maalia ja Classic sai jäähyn hävitystä haastosta. Viimeinenkin kirimahdollisuus typistyi siihen.
Keskiviikkoisessa naisten finaalissa TPS-Classic nähtiin niin kutsuttu sattumusten sarja, jossa suurimman virheen teki erotuomaripari. Peli oli käynnissä ja samaan aikaan pallopojat/-tytöt olivat heittäneet kentälle toisen pallon epähuomiossa. Heihin on turha suunnata katseita. Joka tapauksessa Classic teki maalin, vaikka kentällä oli kaksi palloa pelin käydessä. Jos tuomarit olisivat tilanteen havainneet, olisi peli ollut keskeytettävissä ja maali hylättävissä.
Se mitä seuraavaksi tapahtui, on jäänyt osin epäselväksi, mutta Pääkallon tietojen mukaan TPS ei itse ollut aloitteellinen haaston suhteen, vaan tuomaripari kysyi, että ”haastatteko maalin”. Tähän TPS-valmennus myöntyi. Tilanne katsottiin videolta uusintana ja hylättiin siksi, että kentällä oli kaksi palloa. Tuomaripari olisi oma-aloitteisestikin voinut tarkistaa maalin ilman TPS:n haastoa, joten toiminta vaikuttaa jokseenkin erikoiselta.
Varsinaiseksi ongelmaksi muodostui se, että tällaisia tilanteita ei voi videotarkistussääntöjen mukaan tarkistaa, vaan ainoastaan maalintekoon vaikuttavia vastustajan rikkeitä sekä sitä, että meneekö pallo maaliin. Tuomaripari teki tilanteessa montakin virhettä ja F-liiga riensi ansiokkaasti ottamaan itselleen vastuun sekoilusta.
Naisten liigassa videoita ei katsella kuin finaalivaiheessa, mikä aiheuttaa tuomareille erilaisen haasteen. Naisten liigan puolella kannattaa pohtia, että onko järkeä, että kauden eri vaiheissa on erilaiset säännöt.
Tästä huolimatta on jokseenkin vaikea ymmärtää tapahtumaketjua. Videotarkistusmääräysten asiakirja ei ole erityisen pitkä tai monimutkainen varsinkaan siltä osin, että mitä tilanteita tarkistetaan ja mitä ei. Siinä on kaksi asiaa, jotka on tässä jo mainittu. Vaikka asia olisi kuinka uusi tuomareille, niin silloin pitäisi myöntää, että ei osata, eikä lähteä soveltamaan finaalipeleissä vajavaisin tiedoin. Ei se mikään harjoitustilaisuus ole.
Kun palataan peruskysymykseen, on videotarkistamisen prosesseissa edelleen epäselvyyksiä. Esimerkiksi jos TPS olisi itse ollut aloitteellinen haastossa, niin tuomareiden olisi pitänyt sanoa, että tilannetta ei voi haastaa. Jos taas olisi jostain syystä tarkistettu TPS:n ”virheellistä” haastoa, olisi siitä kuulunut antaa kahden minuutin jäähy.
Ja tässä palataan vuoden takaiseen finaaliin, jossa Lamminen oli kysynyt, että voiko maalin haastaa vai ei? Mitä silloin vastataan tulkinnallisissa tilanteissa? Ja miksi siitä saa jäähyn, että tilanne on tapahtunut ”aikaikkunan ulkopuolella”, jos rike on kuitenkin tapahtunut?
Tämä kohta kun on edelleen tulkinnanvarainen, ja silti sen tulkitsemisen perusteella voi haastava joukkue saada merkittävän jäähyn:
Erotuomari päättää kuinka pitkälle ”välittömästi ennen” ulottuu, mutta tarkistusta ei voida laajentaa pidemmälle kuin maalia edeltäneeseen pallonriistoon tai pallonhallintaan liittyvään kamppailutilanteeseen, eikä tilanteisiin, jotka ovat vain välillisesti tai epäsuorasti vaikuttaneet maalintekoon.
Classicin maalin arvoa on vaikea arvioida, sillä joukkue oli lähes koko kuusikymppisen heikompi osapuoli ja hävisi lopulta selkein luvuin. 2-3-kavennus kolmannen erän alkuun olisi toki saattanut kääntää tilannetta. Maalin hylkäys näytti vaikuttavan joukkueen henkiseen tilaan merkittävästi, ja se on hylättyä maalia isompi ongelma ratkaistavaksi Tampereen päässä, sillä finaalisarja on kesken.
Kahdet finaalit vuoden sisään, kaksi hiukan erilaista tilannetta, mutta edelleen pelin ulkopuolisena on paikoin äärimmäisen vaikeaa saada kiinni, että mitä tarkistetaan, miksi, kuka haastoi ja mihin päätös perustuu. Tämä on lajin seuraamisen kannalta iso ongelma. Sekä se, että videotarkistuksissa on mahdollisuus tulkinnanvaraisuuteen aikaikkunan suhteen.
Olen nähnyt vuosien saatossa tilanteita, joita on tarkistettu, joissa on esimerkiksi katsottu oliko pallo paikoillaan sisäänlyöntiä annettaessa ja sellaisia tapauksia, joissa ”välittömästi ennen” ei ihan vastaa yleistä oikeustajua ”välittömästi ennen”-sanaparista. Täten ihmettelen, miten joukkueet uskaltavat haastaa mitään tilanteita, kun palkintona voi olla ikävä kaksiminuuttinen tulkintaeron vuoksi.
Olisiko eilinen viimeinen finaalipeli, jossa ihmetellään ”miten se videotarkistussääntö nyt taas menikään?”. En jaksa kirjoittaa kolmatta pääkirjoitusta aiheesta.