F-liigakausi 2023-24

[Free Agent]

Katsojana 33 ottelua on mukava määrä, mutta ymmärrän hyvin pelaajien, valmentajien ja taustahenkilöiden haasteita tasapainottaa työ- ja perhe-elämää. Kyllähän vastauksissa paistaa läpi, että seurat joilla on talous hyvällä mallilla (+ happee ) voivat tukea pelaajia arjessa. Samoin jos päämaja sijaitsee Tampereen tietämillä, niin onhan pelimatkojen kuormitus jotain ihan muuta kuin esim OLSilla. Tietysti voidaan viisastella oululaisten kuormaa tasoittavan keväällä aikaisemmin loppuva pelikausi

Saatan olla vähän tyly, mutta lajia ei kannata tässäkään asiassa kehittää heikoimpien mukaan.
Se olisi vain tasapäistämistä. Kuten useampi vastaus oli, kautta vähän pidemmäksi ja tarkkuutta sarjaohjelman laatimiseen ja sitten ainakin viisi kautta, mieluummin kymmenen samalla sabluunalla. Siinä ne jatkon avaimet on.

Ei kai tarkoitus ole että tasoeroja kasvatetaan tarkoituksella? Puoliammattilaisuus on vielä epärealistinen haave useimmille joukkueille, toki se on erinomainen tavoite. Jos oikeasti ei ole mahdollisuutta kuormituksen takia treenata riittävästi, niin eihän silloin pelaajat tai peli kehity. Erot ainostaan kasvavat kärjen ja peräpään välillä. Olen samaa mieltä, että jotain säätöä sarjaohjelmaan tarvitaan, jotta peliurat jatkuisivat pidempään.

 

[Jönssi]

Katsojana 33 ottelua on mukava määrä, mutta ymmärrän hyvin pelaajien, valmentajien ja taustahenkilöiden haasteita tasapainottaa työ- ja perhe-elämää. Kyllähän vastauksissa paistaa läpi, että seurat joilla on talous hyvällä mallilla (+ happee ) voivat tukea pelaajia arjessa. Samoin jos päämaja sijaitsee Tampereen tietämillä, niin onhan pelimatkojen kuormitus jotain ihan muuta kuin esim OLSilla. Tietysti voidaan viisastella oululaisten kuormaa tasoittavan keväällä aikaisemmin loppuva pelikausi


Ei kai tarkoitus ole että tasoeroja kasvatetaan tarkoituksella? Puoliammattilaisuus on vielä epärealistinen haave useimmille joukkueille, toki se on erinomainen tavoite. Jos oikeasti ei ole mahdollisuutta kuormituksen takia treenata riittävästi, niin eihän silloin pelaajat tai peli kehity. Erot ainostaan kasvavat kärjen ja peräpään välillä. Olen samaa mieltä, että jotain säätöä sarjaohjelmaan tarvitaan, jotta peliurat jatkuisivat pidempään.

Kun harjoittelumäärä tulee vastaan, pitää harjoittelun laadun olla vastaavasti sitten korkeampi. Yksilölajeissa tämä on aivan itsestään selvä asia. Pitäisi olla meilläkin.

Mutta siitä olemme samaa meiltä, että otteluohjelmaa on syytä säätää väljemmäksi eli kautta pidennettävä.
Ja ehkäpä valmennuksetkin ajan myötä oppii säätämään harjoittelua ja sen rytmitystä eli otteluiden, harjoitusten, lihashuollon ja levon suhdetta pikkuisen optimaalisemmaksi.
Sen lisäksi, että häntäpään seuroilla on resurssien puolesta haastavaa, näyttää vähän siltä, että niiden on vaikeampaa saada myös yhtä osaavia valmentajia joukkueilleen kuin kärkiseurojen. Mikä on tietysti ihan luonnollista.

Katsojana asia on minulle henkilökohtaisesti oikeastaan triviaali. Pelejä liigassa on niin 27-28:lla kuin 33:llakin enemmän, mitä kuitenkaan ehdin katsomaan.
Sen sijaan liigalle ja lajille kokonaisuutena sillä lienee merkitystä, koska kokonaiskatsojamäärä varmasti kasvaa sitä enemmän, mitä enemmän ja useammin pelejä on tarjolla, myös mitä useimmin sellaisena aikana, jolloin muiden lajien kilpailua on vähemmän.

 

[Free Agent]

Kun harjoittelumäärä tulee vastaan, pitää harjoittelun laadun olla vastaavasti sitten korkeampi. Yksilölajeissa tämä on aivan itsestään selvä asia. Pitäisi olla meilläkin.

Mutta siitä olemme samaa meiltä, että otteluohjelmaa on syytä säätää väljemmäksi eli kautta pidennettävä.
Ja ehkäpä valmennuksetkin ajan myötä oppii säätämään harjoittelua ja sen rytmitystä eli otteluiden, harjoitusten, lihashuollon ja levon suhdetta pikkuisen optimaalisemmaksi.
Sen lisäksi, että häntäpään seuroilla on resurssien puolesta haastavaa, näyttää vähän siltä, että niiden on vaikeampaa saada myös yhtä osaavia valmentajia joukkueilleen kuin kärkiseurojen. Mikä on tietysti ihan luonnollista.

Katsojana asia on minulle henkilökohtaisesti oikeastaan triviaali. Pelejä liigassa on niin 27-28:lla kuin 33:llakin enemmän, mitä kuitenkaan ehdin katsomaan.
Sen sijaan liigalle ja lajille kokonaisuutena sillä lienee merkitystä, koska kokonaiskatsojamäärä varmasti kasvaa sitä enemmän, mitä enemmän ja useammin pelejä on tarjolla, myös mitä useimmin sellaisena aikana, jolloin muiden lajien kilpailua on vähemmän.

Yksilöurheilussa pätee ihan samat periaatteet kilpailukaudella. Jos olet rasittunut, et voi treenata kovaa. Kun Iivo Niskanen kokee ettei ole kunnossa, tai ettei ole palautunut kunnolla, hän jättää kisoja väliin ja palaa radalle kun tuntee olevansa taas iskussa. Joukkuelajeissa pitää hypätä bussiin otteluohjelman mukaisesti

Veikkaan että kaikki liigaseurat seuraavat pelaajien rasitusta ja pyrkivät myös säätämään harjoittelua sen mukaan yksilöllisesti. Paljon voi myös vaikuttaa riittävällä levolla sekä laadukkaalla ruokavaliolla palautumiseen, muttei mahdottomasti. Vapaita viikonloppuja tarvittaisiin kauden aikana enemmän. Kuten Lämsä haastattelussa mainitsi, "Vierasreissuilta pikkutunneilla paluun jälkeen meidän pelaajat painavat aamulla kouluun tai hihnalle, ja ensimmäisistä kehittävistä harjoituksista voi haaveilla aikaisintaan keskiviikkona". Näillä ottelumäärillä ja -tahdilla seurojen taloudelliset realiteetit ja maantiede vaikuttaa todella paljon menestysmahdollisuuksiin.

 

[Arto Kilponen]

Yksilöurheilussa pätee ihan samat periaatteet kilpailukaudella. Jos olet rasittunut, et voi treenata kovaa. Kun Iivo Niskanen kokee ettei ole kunnossa, tai ettei ole palautunut kunnolla, hän jättää kisoja väliin ja palaa radalle kun tuntee olevansa taas iskussa. Joukkuelajeissa pitää hypätä bussiin otteluohjelman mukaisesti

Veikkaan että kaikki liigaseurat seuraavat pelaajien rasitusta ja pyrkivät myös säätämään harjoittelua sen mukaan yksilöllisesti. Paljon voi myös vaikuttaa riittävällä levolla sekä laadukkaalla ruokavaliolla palautumiseen, muttei mahdottomasti. Vapaita viikonloppuja tarvittaisiin kauden aikana enemmän. Kuten Lämsä haastattelussa mainitsi, "Vierasreissuilta pikkutunneilla paluun jälkeen meidän pelaajat painavat aamulla kouluun tai hihnalle, ja ensimmäisistä kehittävistä harjoituksista voi haaveilla aikaisintaan keskiviikkona". Näillä ottelumäärillä ja -tahdilla seurojen taloudelliset realiteetit ja maantiede vaikuttaa todella paljon menestysmahdollisuuksiin.

Paljonko OLSilla niitä vierasreissuja on? Yksi kuussa runkosarjan aikana?

 

[Palloreikä]

Voihan noita pyöritellä miten päin vaan, mutta joku joukkue on paikasta a ja toinen paikasta b, sellaista se on. Kaikki haluaa nähdä hyvää sählyä niin liigassa kuin maajoukkueessakin, mutta vieläkään +- 0,5 vierasreissua kuussa ei ole ihmelääke. Sillä on merkitystä moneen asiaan, mutta ei sitä kannata liioitella. Toistan vieläkin, että amatöörisarja Mestiksessä on runkosarjassa yli 10 peliä enemmän.

 

[Holden]

Mestikseen vertaaminen on siinä mielessä ongelmallista, että siellä on iso nippu pelaajia, joille palkan maksaa liigaseura ja pelaajalla itsellään on realistinen mahdollisuus päästä hyville ansioille eurooppalaisissa pääsarjoissa tai NHL:ssä. Samalla se on myös investointi seuran/seurojen talouteen, kun pelaaja myydään eteenpäin Mestiksen ollessa vain yksi välipysäkki uralla.

F-liigasta (ja salibandysta) puuttuu tällainen taloudellinen väylä kokonaan.

 

[yyz]

Paljonko OLSilla niitä vierasreissuja on? Yksi kuussa runkosarjan aikana?

Tällä kaudella marras- ja maaliskuussa yksi kussakin ja syys- ja lokakuussa 1,5/kk ja joulu-, tammi- ja helmikuussa kaksi per kk, eli seitsemän kuukauden aikana yhteensä 11 reissua (yksi peliviikonloppu jakautui syys-lokakuun taitteeseen).

Edit: laskuvirhe

 

[Palloreikä]

Amatöörisarja Mestis silti on vaikka osa saa palkkaa kuten F-liigassa. Edelleen sitä peräänkuulutan ettei yksi peli vähemmän kuusa voi muuttaa kaikkea vaikka välillä ottelumääräkeskustelussa vähän kärjistäen sellainen viba tulee. Paljon on haasteita kun amatöörisarjaa pelataan oli sitten laji mikä vaan.

 

[Holden]

Amatöörisarja Mestis silti on vaikka osa saa palkkaa kuten F-liigassa. Edelleen sitä peräänkuulutan ettei yksi peli vähemmän kuusa voi muuttaa kaikkea vaikka välillä ottelumääräkeskustelussa vähän kärjistäen sellainen viba tulee. Paljon on haasteita kun amatöörisarjaa pelataan oli sitten laji mikä vaan.

Toki. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että Mestis on usein vain välivaihe matkalla hyvään ansiotasoon. F-liiga ei sellainen ole eikä sellaiseksi myöskään tule, mikäli lajiin ei ala siirtyä rahaa todella radikaalisti enemmän.

 

[Palloreikä]

Onhan se välivaihe monelle, mutta moni ei tietty pääse sieltä eteenpäin. Onhan ne kovia sällejä, jotka sieltä ponnistaa vaikka kehittymisen isojen pelimäärien ja koulun/työn/perheen keskellä pitäisi olla mahdotonta 😇

Koko sählyn vetovoimaa pitää tietenkin miettiä ja pyrkiä parantamaan eri kanteilta.

Mutta sivu mennen sanoen en tiedä kuinka moni vapaaehtoimen toimitsija tms pitää ottelumäärää liian suurena. Missä vapaaehtoisten jaksamiskysely 👏😇?

 

[Hannez]

Kokemusta yksilöurheilusta nuorten maajoukkuetasolta ja sählystä liigatasolta. En tiedä mikä nykypäivän tilanne on, mutta silloin ei näitä kahta voinut edes verrata. Yksilöurheilussa treenasin huomattavasti kovempaa kuin mikä oli joukkueen vaatimustaso. Sitten siihen ongelmaan eli pelimäärään. Totta on se mitä Lämsä kirjoittaa ja valitettavasti OLS kärsii pitkien etäisyyksien takia muihin verrattuna. Ihan samalla tavalla se yksilöurheilija ajaa vaikka Vantaalta Rovaniemelle tai Kuusamoon kisoihin autolla. Erittäin harvassa ovat ne tyypit jotka voivat toimia yksilölajeissa kuten Iivo Niskanen, joten vertaus on sinänsä ontuva. Suurempi pelimäärä myös tarkoittaa sitä, että joukkueen rosterissa on oltava enemmän pelaajia, jotta tarvittaessa pelaajia kyetään lepuuttamaan.

Vanha sanonta sanoo, että talvilajien urheilijat tehdään kesällä ja näin se on myös sählyssä. Kesällä pitää rakentaa riittävän hyvä peruskuntopohja, joka takaa sen että jaksaa koko liigakauden pelata sekä sen lisäksi harjoitella laadukkaasti. Riittävä PK taso antaa liikkumavaraa harjoituksen ohjelmoinnissa kauden aikana.

Veikkaan että kaikki liigaseurat seuraavat pelaajien rasitusta ja pyrkivät myös säätämään harjoittelua sen mukaan yksilöllisesti. Paljon voi myös vaikuttaa riittävällä levolla sekä laadukkaalla ruokavaliolla palautumiseen, muttei mahdottomasti. Vapaita viikonloppuja tarvittaisiin kauden aikana enemmän. Kuten Lämsä haastattelussa mainitsi, "Vierasreissuilta pikkutunneilla paluun jälkeen meidän pelaajat painavat aamulla kouluun tai hihnalle, ja ensimmäisistä kehittävistä harjoituksista voi haaveilla aikaisintaan keskiviikkona". Näillä ottelumäärillä ja -tahdilla seurojen taloudelliset realiteetit ja maantiede vaikuttaa todella paljon menestysmahdollisuuksiin.

 

[Arto Kilponen]

Edit. Vahinkolähetys.

 

[Palloreikä]

Niin taitaa olla Oilersillakin kun ei selostajaa kuulu.

 

[Arto Kilponen]

Niin taitaa olla Oilersillakin kun ei selostajaa kuulu.

Ylivoimaisesti paras selostus näistä playoffeista tähän mennessä.

 

[#68]

Ylivoimaisesti paras selostus näistä playoffeista tähän mennessä.

Tästähän me maksetaan…

 

[Matheus1994]

Tapiolasta välittyy huikea pudotuspelitunnelma kotikatsomoihin 😉

 

[Arto Kilponen]

Ensimmäinen peli Oilersille 3 - 2.

 

[Matheus1994]

Ensimmäinen peli Oilersille 3 - 2.

Mihin Oilersilta hävisi 10 maalia?

 

[Arto Kilponen]

Mihin Oilersilta hävisi 10 maalia?

Kirjoitusvirheeseen.

 

[Kossi Agassa]

Ei kai tarkoitus ole että tasoeroja kasvatetaan tarkoituksella? Puoliammattilaisuus on vielä epärealistinen haave useimmille joukkueille, toki se on erinomainen tavoite. Jos oikeasti ei ole mahdollisuutta kuormituksen takia treenata riittävästi, niin eihän silloin pelaajat tai peli kehity. Erot ainostaan kasvavat kärjen ja peräpään välillä. Olen samaa mieltä, että jotain säätöä sarjaohjelmaan tarvitaan, jotta peliurat jatkuisivat pidempään.

Ei tuo puoliammattilaisuuskaan mikään autuaaksi tekevä asia ole. Esim. Classicissa useampi uupumus/masennus pelaajilla.

Salibandyssa halutaan aina vain ammattimaisempaan suuntaa ja haaveillaan puoliammattilaisuudesta tai jopa ammattilaisuudesta. Perttu Kytöhonka sanoi hyvin tuossa Pääkallon jutussa:

2.-3. Olen ollut ehkä riittävästi äänessä tämän osalta. Meillä lajissa tilanne, jossa toistaiseksi salibandyuran rakentaminen – on sitten pelaaja tai valmentaja – ilman sitä varsinaista työuraa siinä ohessa, ei ole kovin pitkäjänteinen sijoitus itseensä. Olen läpi vuosien sanonut vaikkapa lajin aloittavan junnun vanhemmalle, että meillä on hienossa tilanteessa tämä laji. Voi mitata itseään urheilijana, mutta voi samaan aikaan tehdä myös työuraa. Ja näin suuri osa lajin pelaajista tekeekin. Me pistämme ihmiset aika ahtaalle nykyisellä tapahtumamäärällä varsinkin jos katsomme yhtään sitä 1-2 kautta pidemmälle. Toivoisin näkeväni pitkiä pelaaja- ja valmentajauria. Nyt huolettaa, että poltamme ihmisiä loppuun.

Eli tarvitseeko salibandyn edes pyrkiä puoliammattilaisuuteen tai ammattiaisuuteen? Salibandy voisi erottua muista lajeista ihan sillä, että ollaan ihan rehellisesti vaan amatöörilaji, jossa voi myös satsata työuraan siinä sivussa.

Kun menen katsomaan OLS:n salibandyn liigapeliä, niin minun ei tarvitse miettiä, että onkohan pelaajilla intohimoa pelata. Joukkueessa ei varmasti ole ainakaan pelaajia, jotka ovat askissa rahan takia. Sitten jos menee katsomaan jotain jääkiekon runkosarjapeliä, niin siellä on välillä pelaajat vaan tulleet työpaikalle, koska pelaamisesta maksetaan ja vieläpä aika hyvin.