– Jokaisella keissillä on oma tarinansa. En kuitenkaan näkisi, että kustannuksissa on merkittäviä eroavaisuuksia, Peltola toteaa. EräViikinkien urheilutoimenjohtaja Joonas Naava on samoilla linjoilla. – Se riippuu pelaajasta, mutta kustannusero ei välttämättä ole niin iso.
Sinänsä hassua puhetta Passolta ja Naavalta, kun kustannuksiin pitää huomioida se kokonaisuus eikä pelkästään palkka / pelaajapalkkio. Kuten jatkossa todetaan, niin:
– Ennen vanhaan tilanne oli se, että Sveitsiin lähti kaksi poikamiestä samaan kämppään minimikuluilla. Siirto oli kaikin puolin seuralle kepeämpi. Nyt alkaa olla jo perhettä ja tyttöystävää mukana, joten se vaatii seuraltakin selkeän paketin, Eronen kertoo.
– Sveitsissä on joukkueita, joissa ulkomaalaisia on ollut ja siellä on totuttu pyörittämään palettia. Seuroissa on nimetyt henkilöt, jotka hoitavat käytännön järjestelyjä. Suomalaisissa seuroissa tällaisia ei juurikaan ole.
Suomalaisten seurojen toiminta on edelleen amatööripohjalla olevaa harrastamista - kaukana ammattimaisesta bisnestoiminnasta - josta hyvin pieni piiri saa elantonsa, niin ei ole ihme ettei sitten pystytä hankkimaan / haluta ulkomaalaisia pelaajia seuraan "kuormittamaan" seuraa niin taloudellisesti kuin myös ennestään vähäisiä muita resursseja...
– Se riippuu pelaajasta, mutta kustannusero ei välttämättä ole niin iso. Enemmän siinä on kyse vaivannäöstä, kun täytyy järjestää lennot, asunnot ja työ- tai opiskelukuviot. Vielä ennen näitä juttuja täytyy tehdä paljon taustatyötä, että tietää mitä saa, Naava sanoo.
Eli kyllä tässä on viimekädessä puhtaasti €:sta ja on itsepetosta väittää muuta.
paakallo.fi
Vai onko loukkia tjsp?
