Tämä nyt ainoastaan omaa mutua, mutta omaan silmään pistää se, kuinka suurin osa joukkueista näyttäisi heikkenevän siirtomarkkinoilla, vaikka liigaa on tiivistetty viimevuodesta kahdella joukkueella.
Itsekin olen samanlaisen "yhteenvedon" koonnut viime vuonna Divarista ja siinä on kyllä omat ongelmansa:
1) Nuorten pelaajien kehitystä on ainakin itseni todella vaikea arvioida muutamaa poikkeusta (esim Alpo Laitila) lukuunottamatta. Tietyllä tavalla herkästi arvioi, että toista vuotta peräkkäin samassa sarjassa pelaava pelaaja olisi samalla tasolla vaikka etenkin nuorilla pelaajilla tapahtuu valtavaa kehitystä ei vain lajitaidoissa, mutta myös henkisessä kapasiteetissa ja fyysisissä ominaisuuksissa.
2) Pelaajat liikkuvat ulkomaille ja takaisin, jolloin osaamista siirtyy hetkeksi lainaan esimerkiksi Sveitsiin, mutta on hyvä mahdollisuus saada myöhemmin takaisin paljon laadukkaampi pelaaja. Tietyllä tavalla sama tilanne, jos pelaaja siirtyy Divariin ja kykenee siellä ottamaan sen seuraavan stepin. Tällainen casehan oli Tepsillä kymmenkunta vuotta sitten kun Kailiala, Stenfors, Hautaniemi ym lähtivät muualle, mutta palasivat muutama vuosi takaperin ja toivat roppakaupalla osaamista ja kokemusta, joka olisi silloisessa Tepsissä varmasti jäänyt saamatta.
3) Kehityskäyrällä pysähtyneet pelaajat voivat alkaa jälleen kehittyä uudessa ympäristössä ja valmennuksessa. Samoin kuin pelaajat, jotka eivät esimerkiksi henkilökemioiden takia saa itsestään parasta irti.
4) Hyvä pelaaja voi näyttää tasoaan huonommalta "huonossa" joukkueessa. Samoin myös pelaajia, jotka jäävät huippujoukkueessa vähälle peliajalle tai muuten näyttävät huonommilta kuin Lastikka, Johansson, Rantala jne.
5) Lähtökohtaisesti me kaikkihan varmaan ajattelemme, että samana pysyvä joukkue saisi plusmiinusnolla arvosanan, mutta kyllähän pelaajat kehittyvät jatkuvasti harjoitellessaan. Joukkue ei välttämättä saa vahvistuksia, mutta vahvistuu kauttaaltaan.
6) Joukkuetta tarkemmin tuntematta on vaikea sanoa, että helpottaako esim. Happeeta henkisesti Kotilaisen mahdollinen siirto muualle. Tietyllä tavalla samoin kuin eroaminen parisuhteesta, jossa ei ole onnellinen. Joissain tapauksissa pelaajan siirtyminen pois seurasta voi olla plusmerkkinen.
7) Erilaisten pelaajien vertailu on hyvin vaikeaa. Jos esimerkiksi joukkue menettää laajasta hyökkäyksestä pelaajan, mutta saa kapeaan puolustukseen saman "Overall-tason" pelaajan. Samaa analogiaa voi käyttää pelipaikkojen sisällä. Maalintekijä-pelintekijä jne. Happee taas hyvä esimerkki, kun pakistosta lähtee Storgårds, Ukkonen ja Lahti ja tilalle tulee Koljonen, Sipronen, Kinnunen.
8) Eikö itseasiassa ole jopa luonnollista, että joukkeet saavat keskimäärin negatiivisen arvosanan, kun lähtökohtaisesti Liigassa lopettavat pelaajat ovat maailman huippua? Esim Classicin Kivilehto, Savonen ja Piha ovat kaikki maajoukkuetason pelaajia, joten keskimäärinhän lopettavat pelaajat ovat aina parempia, kuin Liigaan uutena nousevat. Muiden tehtävänä on sitten kehittyä. Ilman tätähän salibandy näyttäisi edelleen samalta kuin 1990- tai 2010-luvuilla.
PS1: Ei ollut missään nimessä tarkoitus kritisoida arviotasi. Olen siitä melko samaa mieltä.
PS2: Tässä ei myöskään ollut tarkoituksena nostaa Peteriä tai ketään muutakaan tikunnokkaan tai muutenkaan arvostella. Tarkoitus oli tuoda esiin, että henkilökohtaiset ongelmat tai jopa pelkät luonteenpiirteet saattavat vaikuttaa negatiivisesti joukkueen ilmapiiriin. Vähän samoin kuin ne kuuluisat pukukoppipelaajat vaikuttavat positiivisesti ja hitsaavat joukkueen yhteen.