Pääkallo.fi

Juniorivalmennuksen kommunikointi

Viestejä
498
Se mitä tulee useamman lajin harrastamiseen.. toivottavasti ne pelaajat joita vaaditaan valitsemaan lajinsa jo c, b ikäluokissa ymmärtäisivät vaihtaa seuraa.
Pystyy pelaamaan kahta lajia sm tasolla vaikka läpi koko junioriputken jos haluaa. Vaatii aikatauluttamista ja valmentajien kanssa selkeät pelisäännöt harjoittelemisista ja otteluista.

Noin periaatteessa olen samaa mieltä, että olisihan se hienoa että lajivalintoja ei joudu tekemään liian varhaisesessa vaiheessa. Yleensä ongelma kahden lajin välillä vaan syntyy jo siinä, että ei yksinkertaisesti aikataulullisesti ehdi osallistumaan kahden lajin harjoituksiin, peleihin ja turnauksiin. Koska viikossa ei ole tarpeeksi päiviä tai tunteja ja lisäksi koulukin pitäisi saada hoidettua. Ainakin jos siis puhutaan sellaisesta tilanteesta, että pelaa kahta lajia ylimmällä mahdollisella tasolla. Ja jos ehtii osallistua vaikkapa n. 70-80 prosenttiin joukkuelajin yhteisistä tapahtumista, niin miten se vaikuttaa joukkueen tilanteeseen tai sitten nuoren omaan kehittymiseen ko. lajeissa?

Futiksen puolella ainakin isommissa seuroissa valintoja pitää tehdä suht nuorena. Siis siltä osin että pitää priorisoida yksi laji muiden edelle. Toki haaste tai harrasteryhmät ovat asia erikseen, mutta joka tapauksessa 10- vuotiaat nappulat treenaa futiksessa jo minimissään 3-4 krt viikossa, pelit ja turnaukset siihen päälle ja käytännössä läpi vuoden. Säbässä yhteiset treenimäärät ovat käsittääkseni pykälää pienempiä ainakin noin pienillä, mutta tuosta voi jo miettiä miten aika riittää, kun riittävä lepokin olisi nuorelle myös tärkeä huomioida.
 
Viestejä
19
Monipuolisia ja hyviä näkökulmia sekä jatkokeskustelua tullut paljon. Selvästi salibandyssa kannattaisi huolehtia, että 'kustannukset eivät lähtisi enempää ainakaan lapasesta' ja katsoa joissakin seuroissa kriittisesti 'ollaanko vedetty vähän överiksi'.
Palaan vielä kuitenkin tuohon valmennuksen kommunikaatioon myös, jos saisi kokemuksia ja näkemyksiä lisää tämänkin ympäriltä.
Onkohan tilanteessa, jossa päävalmentaja (kommunikointi ei ole ollut missään vaiheessa hänen vahvuutensa) on selkeästi ja näkyvästi alkanut kohdella epäoikeudenmukaisesti osaa pelaajista, muuta tietä eteenpäin kuin joukkueen= seuran vaihto?
Tilanne on ikäänkuin syöksykierteessä, urheilullisesti ja pelillisesti taitavia ja yrittäviä pelaajia penkitetään/ jätetään pois kokoonpanoista, käyttäen syynä 'asennetta tms.' Eihän tässäkään mitään, mutta jos tilanne jatkuu kuukausia ja yrityksistä huolimatta ei suinkaan palkita vaan pikemminkin toiseen suuntaan ... valmennustiimin sisällä näkemys tästä toimintamallista tuntuu eroavan myöskin. Nuoret pojat saattavat todeta, että päävalmentaja on 'ihan niin kuin ei näkisi häntä/ heitä'. Seurasta on kokemusta pitkään, joukkuetta/ seuraa ei ole koskaan vaihdettu, tilanteet ovat olleet kunnossa tähän saakka.
Olemme yrittäneet keskustella päävalmentajan kanssa aiheesta. Ihan sinänsä ok keskustelu, mutta aika liirum-laarum-tasolle jäi, ainakaan mitään konkreettista parannusta mihinkään ei ole tullut.
Tässä yksi pointti, miksi oman näkemyksen mukaan suhtaudun epäilevästi kolmen valmentajan tarpeellisuuteen. Ainakin yhden heistä tulisi kyetä auttamaan pelaajia=joukkuetta tällaisistakin tilanteista eteenpäin ...
 
Viestejä
161
Kaikissa joukkueissa on olemassa tietty päävalmentajan asettama nokkimisjärjestys ja jonkun osa on aina olla siellä jonon viimeisenä. Penkityksen syyt on todennäköisesti kommunikoitu hyvin joukkueen valmentajien kesken, mutta apuvalmentajat väistävät vastuun koska päätös on kuitenkin viimekädessä päävalmentajan eivätkä he halua puhua päävalmentajaa pussiin.

Valmentajatkin ovat vain ihmisiä ja saattaa olla, että sinne viimeiseksi on juuttunut vaikka olisi suoriutunut viimeaikoina paremmin kuin jonossa edellä olevat. Koirankoppiin juuttumisen syyt eivät vain ole päässeet vielä unohtumaan valmentajalta. Pelaaja voi olla taitava ja vaikka tehdä säännöllisesti maaleja kentälle päästyään, mutta esimerkiksi aiheuttaa jatkuvasti ylimääräisiä sydämen tykytyksiä huonolla pelinluvullaan.

Tällainen pelaaja voi olla valmentajan silmissä käyttökelpoinen, jos jonossa on paikkoja vapaana. Tässä tilanteessa asioiden suoraan sanominen pelaajalle tai vanhemmalle saattaisi aiheuttaa pelaajan poistumisen vahvuudesta, mikä taas ei olis valmentajan näkökulmasta optimaalinen ratkaisu. Myöskään lupausta jonkun yksittäisen osa-alueen korjaantumisen vaikutuksesta peliaikaan ei osata/haluta antaa, koska valmentaja ei pidä sen toteutumista realistisena eikä näin halua joutua alttiiksi lupaustensa lunastamiselle.

Rehellisyyden nimissä nämä penkitetyt pelaajat harvoin myöskään ovat niitä aktiivisimpia harjoittelijoita, koska täysillä vetämällä yleensä vääjäämättä kehittyy enemmän kuin löysemmin harjoittelevat. Pelkkä läsnäolo harjoituksissa ei vielä korvaa harjoittelun laatua.

Mielestäni hyvä indikaattori joukkueen vaihtamiseen on, jos joukkueeseen otetaan ulkopuolisia apuja seuran muista joukkueista ohi penkitetyn pelaajan.

Edit. Niissä seuroissa, joissa on useampi joukkue per ikäluokka ja ns. edustusjoukkue, pelaajille / vanhemmille ei pitäisi tulla yllätyksenä, että peliaika ei jakaudu tasan vaikka laskutus onkin yhtenäistä.
 
Viestejä
46
Mutta jos jo jossain aluesarja jengissä kuukausimaksu 300€, ei hyvää päivää.
Kyllä näinkin on käynyt. Juttu meni vaan niin että joukkueen tarkoitus oli pelata valtakunnallista jolloin kk maksu olisi ollut 300e. No....karsinnat meni penkin alle ja aluesarja kutsui. Tätä budjetin tekijät eivät huomioineet vaan jatkettiin härskisti tuon 300euron keräämistä. Taisi mennä seuran kassaan ylimääräiset roposet.
 
Viestejä
780
Rehellisyyden nimissä nämä penkitetyt pelaajat harvoin myöskään ovat niitä aktiivisimpia harjoittelijoita, koska täysillä vetämällä yleensä vääjäämättä kehittyy enemmän kuin löysemmin harjoittelevat. Pelkkä läsnäolo harjoituksissa ei vielä korvaa harjoittelun laatua.

Mielestäni hyvä indikaattori joukkueen vaihtamiseen on, jos joukkueeseen otetaan ulkopuolisia apuja seuran muista joukkueista ohi penkitetyn pelaajan.

"Rehellisyyden nimissä" - tuo on jo aika huvittavaa. Mihinkähän statistiikkaan näkemyksesi perustuu, että penkitetyt olisivat laiskempia harjoittelijoita? Jos osalle pelaajista annetaan enemmän: usean joukkueen pelit, mahdollisesti harjoitukset, leirityksiä, peliaikaa 3 kertaa enemmän kuin muilla, niin se autta heitä kehittymään nopeammin. Penkillä ei näet kehity. Myös harjoituksissa ryhmä jaetaan hyvioin ja huonoihin ja huonot saavat vähemmän huomiota.

Ja toki penkitetyillä voi olla motivaatio-ongelmia, johtuen siitä että heihin ei luoteta eikä anneta mahdollisuuksia kokeilla, oppia ja kehittyä yhtä paljon kuin toisille. Kannattaisi miettiä hiukan syy- seuraussuhteita, mikä johtaa mihinkin ja aiheuttaa huonon tai hyvä kierteen. Harva kilpatason juniori on kauteen lähtiessään demotivoitunut, kauden päättyessä jo useampi. Tämä onkin se ongelman ydin.

Tuosta olen samaa mieltä, että jos joukkueeseen otetaan pelaajia muualta ohi joukkueen oman ringin, on silloin hyvä syy vaihtaa maisemaa. Se lainaaminen kun ei pysähdy edes oman seuran pelaajiin, vaan "parempia" pelaajia haetaan jopa maakunnan kyläseuroista epätoivoisesti pitkin kautta, esim. rinnakkaisedustusten kautta. Missä on valmennuksen lojaliteetti pelaajiaan kohtaan - niihin, jotka ovat sitoutuneet joukkueeseen ja seuraan kauden alussa, muodostaneet ryhmän. Siis junioritoiminnassa kun ollaan, ei missään aikuisten ammattilaissarjassa. Maksajaksi kyllä halutaan (ja seuran puolesta säännöillä sidotaan) ja talkoohommiin kyllä tarvii tulla, mutta pelaamaan ei tarvita - ei pääse edes pelikokoonpanoon. Tosin penkityksen kidutus maksimoidaan valmentajan asettamalla läsnäolopakolla poppariosastolle. Valmentajaa ei kiinnosta mikään muu kuin menestys ja sulka omaan hattuun. Ja seuraa myös jos se tällaisen sallii.

Ja se aasinsilta ketjun otsikkoon: kommunikointiin. Sitä ei ole, päivää ennen pelejä saat tietää jossain viestissä oletko mukana vai et, ja kuka uusi pelaaja on löydetty sinun pelipaikallesi tällä kertaa.
 
Viestejä
19
Motivointi ja kommunikointi ... yhdet valmentajan ja lopulta joukkueen kulmakivistä. Meillä ei muualta pelaajia ole otettu ja hyvin ainakin osa penkitetyistä pärjää kun heitä "asennevammaisia" otetaan tosi paikan tullen myös sitä peliä tekemään.
Osa penkillä olioista toki siellä ylempänä ketjussa mainituista syistä. Siinä minusta yksi pohdinnan paikka näille perheille: lähdetkö häntäpään maksajaksi, jos valmennuskaan ei näe pystyvänsä sinua auttamaan vai menetkö parempaan rooliin ns alempaan joukkueeseen, jossa myös kehityt.
Meillä tämä tilanne ja päätös nyt oikeasti kinkkisempi. Toiseen seuraan sitten samalle tasolle, jos asennekasvatus penkittämällä ei nyt tuota tässä hyvin pian tulosta (sarkasmia).
 
Viestejä
161
"Rehellisyyden nimissä" - tuo on jo aika huvittavaa. Mihinkähän statistiikkaan näkemyksesi perustuu, että penkitetyt olisivat laiskempia harjoittelijoita?

Mitä nuoremmat junnut kyseessä, sitä vähemmän on merkitystä ulkoa annetuilla mahdollisuuksilla. Pelaajat loppukädessä jakautuvat jyviin ja akanoihin henkilökohtaisten pelitaitojensa mukaan ja niitä ei valmentaja juurikaan pysty antamaan vaan ne on pääosin hankittava ihan itse joko omalla ajalla pihapeleissä tai sitten vetämällä joukkueen treeneissä kovempaa kuin muut. Käytännössä tarvitaan molempia. Vanhemmat usein luulevat, että valmennuksen laatu olisi ratkaiseva tekijä oman jälkikasvunsa mahdollisuuksiin kehittyä sinne maajoukkuetasolle asti.
 
Viestejä
19
Mitä nuoremmat junnut kyseessä, sitä vähemmän on merkitystä ulkoa annetuilla mahdollisuuksilla. Pelaajat loppukädessä jakautuvat jyviin ja akanoihin henkilökohtaisten pelitaitojensa mukaan ja niitä ei valmentaja juurikaan pysty antamaan vaan ne on pääosin hankittava ihan itse joko omalla ajalla pihapeleissä tai sitten vetämällä joukkueen treeneissä kovempaa kuin muut. Käytännössä tarvitaan molempia. Vanhemmat usein luulevat, että valmennuksen laatu olisi ratkaiseva tekijä oman jälkikasvunsa mahdollisuuksiin kehittyä sinne maajoukkuetasolle asti.
Omalla tekemisellä, omaehtoisella harjoittelulla ja omalla halulla lajin pariin on valtava merkitys. Olen samaa mieltä :)
 

Salibandyn pelikohteet

F-liiga M
1X2
1X2
Oilers - Indians
18.30
1.624.803.80
Classic - Nokian KrP
30.3 17.30
1.764.703.30
F-liigakarsinta M
1X2
1X2
EräViikingit - Tiikerit
18.30
1.535.204.00
M-Team - FBC Turku
30.3 15.30
2.164.552.42
Näytä kaikki
>
Viestejä
780
Tottakai omalla aktiivisuudella kehitytään, ei taitoja saa lukemalla, videoita katsomalla saatikka ostamalla huippuvalmennus. Oppimiseen kuuluu kuitenkin paitsi suuret toistomäärät, myös taitojen testaus, ja mitä suurimmassa määrin henkinen kehittyminen. Kyky kestää kovaa harjoittelua, painetta, olla joukkuepelaaja jne. Näihin joukkueella ja valmennuksella on suuri merkitys. Ja siinä valmentajat useimmin epäonnistuvat, jos epäonnistuvat. Harva lajitaitojen puolesta kyvytön lajivalmentaja on valmentamassa, eikö vaan?

Nuorissa junnuissa (lukisin tähän E- ja nuoremmat, D on jo lähempänä kilpailevaa) tosiaan taitojen opettelu itsekseen on avainasemassa, ja yleisliikunnallisuus. Nyt onkin ehkä keskusteltu enemmän C-junioreista alkavasta kilpaurheilusta. Yleisesti kilpailullisuus kasvaa merkittävästi kun aletaan SM-mitaleista pelaamaan.

Menestymisen halu näkyy tietysti katsomoissakin. Etenkin nk. parempien pelaajien vanhemmissa on hanakkuutta antaa kenkää heikommille pelaajille: "miksi tuo ville on kentällä, ei se osaa ylivoimaa", mutistaan katsomossa. Toki innokkaita on myös heissä, jotka luulevat oman lapsensa olevan niitä parempia tai lahjakkaampia.... Tuo paine tulee myös valmentajille. Siinä käy helposti niin, että joukkue jakaantuu kahtia: Menestyshakuinen valmennus ja vanhemmat toiseen leiriin, ja harrastuspohjaiset tai penkille jääneet sitoutuneet toiseen.

Valmennuksen tehtävä on kannsutaa ja motivoida harjoittelemaan: valmentaa oppimaan työnteon kautta. On tutkittu, että merkittävin lahjakkuus olisi kyky harjoitella sinnikkäästi ja oppia. Tätä valmentajat harvoin mittaavat. Pääasiassa katsotaan juuri sen hetkisiä taito- ja fyysisiä ominaisuuksia, ja kuinka ne tukevat kuluvan kauden joukkueen menestystä. Ei pelaajan kehittymistä urallaan myöhemmäksi huipuksi.
 

Mahoney

Mun selkeä mielipide, junnuissa ei pidä penkittää ketään ja mitä ihmeen treenipenkityksiä?. Jos aloittaisin uudestaan, ikinä en tiivistäisi enkä tekisi mitään yv/av ketjuja(ajatusmaailma muuttunut siitä kun olin mukana). Ehkä junnusm sarjoissa voisi jotain poikkeuksia tehdä, mutta lähtökohtaisesti en sielläkään tohon lähtisi. Eikös noissa joukkueissa valmentaja pysty vaikuttamaan ketä otetaan mukaan?
 

Mahoney

Näin normaalisti. Kuulemma monessa asiassa menty "harmaalla alueella". Ei kait kirjanpito suurennuslasilla tutkimista kestäisi. Mutta tämä onkin jo toisen keskustelun paikka.
Nämä. Espoossa se joku vei seuralta 200k ja koko seura nurin ja tuhkasta nousi Esport :). Ei voi tommosta ymmärtää, mutta tilaisuus se vaan tekee varkaan. No olen itsekin tapellut sählyssä rahojen perään, tuli takaisin, mutta enempää en avaa tätä. Kehotan olemaan tarkkanaheillä ja pitämään puolensa, niin ja aina voi sanoa että vie poliisille jutun jos ei muuten hoidu :)
 
Viestejä
19
Mun selkeä mielipide, junnuissa ei pidä penkittää ketään ja mitä ihmeen treenipenkityksiä?. Jos aloittaisin uudestaan, ikinä en tiivistäisi enkä tekisi mitään yv/av ketjuja(ajatusmaailma muuttunut siitä kun olin mukana). Ehkä junnusm sarjoissa voisi jotain poikkeuksia tehdä, mutta lähtökohtaisesti en sielläkään tohon lähtisi. Eikös noissa joukkueissa valmentaja pysty vaikuttamaan ketä otetaan mukaan?
En tiedä muiden joukkueiden treenipenkityksistä ... älytön konsepti joka tapauksessa. Tässä kuitenkin jotakin esimerkkiä:
Jos treeneissä treenataan pitkäksi aikaa päätetyillä ketjuilla niin "hyppyrit" ja asennepenkillä motivaatiota hakevat pelaavat vähemmän. Motivoivaa ja kehittävää eikö?
En tiedä mistä valmennuksen ammattitutkinnosta opittua, mutta kokonaisvaltaisen pelaajakehityksen, mentaalivalmennuksen ym ym kursseilla on kyllä nukuttu tai niitä sovelletaan erikoisesti. Vanhemmat on myös kerran kutsuttu asennekasvatukseen, mutta ei siitä sen enempää. Kertonee kuitenkin kyseisen valmentajan sosiaalisista taidoista ja omasta varmuudesta jotakin. Sekä lopulta aidoista menestymisen mahdollisuuksista... isossa kuvassa.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
46
Nämä. Espoossa se joku vei seuralta 200k ja koko seura nurin ja tuhkasta nousi Esport :). Ei voi tommosta ymmärtää, mutta tilaisuus se vaan tekee varkaan. No olen itsekin tapellut sählyssä rahojen perään, tuli takaisin, mutta enempää en avaa tätä. Kehotan olemaan tarkkanaheillä ja pitämään puolensa, niin ja aina voi sanoa että vie poliisille jutun jos ei muuten hoidu :)
Oilersin tapauksessa oli yhden epärehellisen ihmisen taitavasti tehty kavallus. En tarkoittanut "harmaalla alueella" liikkuvalla seuralla Oilerssia. Samaa mieltä että tarkkana kannattaa olla ja kysellä mihin lapsen harrastukseen laitetut rahat menevät. Aika hurjia juttuja kuullut.
 

Mahoney

Oilersin tapauksessa oli yhden epärehellisen ihmisen taitavasti tehty kavallus. En tarkoittanut "harmaalla alueella" liikkuvalla seuralla Oilerssia. Samaa mieltä että tarkkana kannattaa olla ja kysellä mihin lapsen harrastukseen laitetut rahat menevät. Aika hurjia juttuja kuullut.
Joo en ajatellutkaan mitään seuraa, ja ihan hyvä ettei täällä yksilöidä seuroja. Lähinnä muistutus, mihin ihminen pystyy kun pääsee rahoihin käsiksi! Oli ne sitten kuinka yhdessä yhteiseen hyvään kerättyjä! Se hienoa, että Espoossa tuosta noustiin, helposti olisi koko seura hajonnut.

Omassa tapauksessa hävisi merkittävä summa ja tekijä oli tiedossa, mutta ei rahoja palauttanut suosiolla. Ja lopuksi uhriutui ja minä olin se paska jätkä :). Liputan myös tarkkaavaisuuden perään!
 
Viestejä
19
Tottakai omalla aktiivisuudella kehitytään, ei taitoja saa lukemalla, videoita katsomalla saatikka ostamalla huippuvalmennus. Oppimiseen kuuluu kuitenkin paitsi suuret toistomäärät, myös taitojen testaus, ja mitä suurimmassa määrin henkinen kehittyminen. Kyky kestää kovaa harjoittelua, painetta, olla joukkuepelaaja jne. Näihin joukkueella ja valmennuksella on suuri merkitys. Ja siinä valmentajat useimmin epäonnistuvat, jos epäonnistuvat. Harva lajitaitojen puolesta kyvytön lajivalmentaja on valmentamassa, eikö vaan?


Valmennuksen tehtävä on kannsutaa ja motivoida harjoittelemaan: valmentaa oppimaan työnteon kautta. On tutkittu, että merkittävin lahjakkuus olisi kyky harjoitella sinnikkäästi ja oppia. Tätä valmentajat harvoin mittaavat. Pääasiassa katsotaan juuri sen hetkisiä taito- ja fyysisiä ominaisuuksia, ja kuinka ne tukevat kuluvan kauden joukkueen menestystä. Ei pelaajan kehittymistä urallaan myöhemmäksi huipuksi.
Leikkasin tähän osan viestiä vaikka koko kirjoitus oli erittäin hyvä. Valmentajalle olisi kyllä oikein hyödyllinen taito kyky ja HALU ymmärtää yksilöitä ja KOMMUNIKOIDA. Harmi, että tätä ei erityisesti junioreissa korosteta valmentajien valinnassa sen enempää. On nimittäin juuri niin kuin tässä kirjoitat, lisään tähän vain, että yksilöt eli pelaajat, reagoivat ja tulevat aina reagoimaan mainitsemiisi asioihin eri tavoin (paineet, ns negailut, onnistumiset, roolit, onko asenne kunnossa myös, kun valmentaja ei näe, oppiikoo kuuntelemalla vai näkemällä vai kokeilemalla ...)
Jos sinulla on taskussasi vain yksi keino, penkki tai kokoonpanoista poistaminen, tapaukseen kuin tapaukseen (asenne, taidot...), etkä ole halukas keskustelemaan asian kehittyiseksi, niin oletko todella "ammattivalmentaja" ja sopiva päävalmentajan rooliin vai pitäisikö sinun olla lajivalmentaja ja seuran hyötyä vahvasta lajiosaamisestasi.

Tuo mittaaminen on hyvä pointti myös. Lisäisin tähän erityisesti junioreilla myös biologisen ja fyysisen kehitysvaiheen suuren merkityksen. Kiekossa käytetään ilmaisua "koko luo illuusion lahjakkuudesta". Siellä yritetäänkin olla kokemuksista oppineina tarkkana, että myöhemmin kehittyviä ei hukattaisi penkille tai pelien ulkopuolelle. Salibandyssa tämä ei ehkä tule aivan samalla tavalla esiin, mutta tulee kuitenkin ainakin joissakin rooleissa. FBA:n mittausten kehitysaskel esimerkiksi voisi olla käyttää "oikeita" verrokkiryhmiä taustalla eikä koko ikäluokkia. Ja valmentajien myös ...
 
Viestejä
582
OP näyttää keskuteluketjun perusteella olevan lapsensa parasta haluava, valmentajaan pettynyt vanhempi. Näissä tilanteissa on aina hyvin värittynyt kokemus. Se ei toki tämän keskustelun arvoa vähennä, mutta kysymys kuuluu: etsitkö nyt tukea ja vahvistusta kokemuksellesi, kanavaa purkaa pettymyksesi vai mitä?
Noissa asioissa eteenpäin pääsee vain keskustelemalla asiallisesti päävalmentajan kanssa, tai jos se ei onnistu, hänen esimiehensä (valmennuspäällikkö, junioripäällikkö, mikä ikinä missä seurassa nyt onkin).
Asiahan voi aidosti olla niin, että nykyinen rooli on se, mikä nykyisessä joukkueessa tarjolla on ellei tule jonkinlaista kehitysloikkaa esim. kesällä. Aina kun se oma ja omien vanhempien kuva ei ole kovin realistinen.
Ja SM-sarjajoukkueissa kyllä mennään myös tulos edellä, ei pelkästään junnujen henkilökohtainen kehittäminen (niin kuin pitäisi).
 

Salibandyn pelikohteet

F-liiga M
1X2
1X2
Oilers - Indians
18.30
1.624.803.80
Classic - Nokian KrP
30.3 17.30
1.764.703.30
F-liigakarsinta M
1X2
1X2
EräViikingit - Tiikerit
18.30
1.535.204.00
M-Team - FBC Turku
30.3 15.30
2.164.552.42
Näytä kaikki
>
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös