Miesten F-liigan finaalisarja Nokian KrP-TPS

[Random_Topi]

TPS pelasi omaa peliä koko finaalisarjan ja kannu tuli.
Krp pelasi 1,5 matsia ja yksittäisiä vaihtoja. Riitti 3 täplään.
Jos koko kauden reenaat jotain ja teet sen hyvin miksi finaaleissa muutat sen? Pelaajatkin alkoi pelkäämään murtavia syöttöjä?

Kai se muutetaan vastustajan mukaan, jos on pakko?

 

[maitohappo]

erityisesti jonaeson oli kyllä heikko eilen.

 

[Satunnainen kommentoija]

Summausta finaaleista ja muusta:

Näkökulma: Se ottaa sen noin 16 vuotta - Pääkallo.fi

Kun TPS juhli tällä kaudella Suomen mestaruutta, oli sen noususta liigatasolle kulunut noin 16 vuotta. Ensimmäisen liigakauden se pelasi siis 2007-08. Aika erilaisen 16 vuoden liigataipaleen pelannut…

paakallo.fi

Ei sääntöjä välttämättä tarvitse muuttaa, että omassa päässä hierominen vähenisi. Vihellettäisiin hyökkäyspäässä "sitomiset " tarkemmin pois niin sinne pyrittäisiin enemmän. Nyt puolustavan on turhan helppoa pysäyttää peli. En tarkoita mitään 2000 luvun tapaa, jossa palloa ei saanut pois ottaa, vaan näitä maila toiselta ja käsi toiselta puolelta puolustamisia.

 

[JiiK]

Täällä huudeltiin kun tepsi lyijyttää. Eilen krp:n 2kentän lyijytys 1-2erässä oli kyllä mun mielestä huono veto valmentajalta. Olisiko ollut yhden käden sormississa 2kentän keskialueen ylitys hyökkäyspäähän. Oli kenties tarkoitus tappaa tps:n 2kentän peli. Mutta samalla tappoi krp:n 2kentän pelin. Krp:n 2kenttä ei todellakaan ole huono. Miksi toimittiin näin? Jos tämä oli taktinen veto niin krp tarvitsee vapautunutta peliä ja nää kaverit osaa pelata. Ei se tps:n 2kenttä nyt niin ylivoimainen ole.

Tähän voisin lisätä, että Kainulainen vaihteli ylivoimaa viime peleissä ja tulos oli ylivoiman nollaaminen. Toki TPS oli siinä oma osuutensa. Taktisin virhe oli olla peluuttamatta 5:n pelissä Raholassa 1-3 tilanteessa 2 rightin ylivoimaa 5 leftin ylivoiman sijasta. Siinä laitettiin sivuun kotijoukkueen pelissä siihen mennessä ainoan maalin tehty right ja koko liigahistorian tehokkain pelaaja. Ylivoiman jälkeen tilanne olikin sitten 1-4, 2-3 sijaan.

Nämä pisti minullakin silmään. Mitä mahtoi Johansson miettiä ”uransa kruunusta” kun tasakentillä piti katsoa kun pakit syöttelee keskenään ja ylivoimaan ei edes mahtunut.

 

[Kruunien Kruuna]

Kyllä kai kaikki säbää seuraavat ymmärtävät miksi peli oli tuollaista kuin oli mutta eihän se silti tarkoita ettei sitä voisi arvostella. Itse olen hieman sitä mieltä, että varsinkin näissä huippu- ja kovan panoksen peleissä peli on usein todella hidastempoista ja tylsää ja oikeastaan ainoa jännitys tulee pelin panoksesta.

Seuraan itse säbää kohtuullisen laajasti, junnuja, aladivareita, inssidivaria, naisten fliigaa ja jossain määrin miesten fliigaakin. Näistä hieman kärjistäen muiden peleissä sattuu ja tapahtuu ja peli on mukavan tapahtumarikasta mutta miesten fliiga varsinkin kevättä kohti menee liian tylsäksi jauhamiseksi, jotta sitä jaksaisi kovinkaan aktiivisesti seurata.

Ei joukkueiden tietenkään pidä ajatella viihdyttääkö pelitapa yleisöä mutta liitto voisi sitä miettiä. Ei ole lajinkaan kannalta kovin hyvä tilanne jos pallon pitäminen on liian helppoa ja karvaaminen liian riskialtista ja pelit menevät liian hitaaksi shakiksi jossa lähinnä pyritään välttämään kaikkia riskejä ja pyöritetään palloa omissa.

Kellottelin tässä asiasta innostuneena myös 2020 MM-finaalin oman pään paineettoman avauspelaamisen: yhteensä 25:27

Jakauma:
1. Erä Suomi 5:49 Ruotsi 3:17 (2-0), erässä yksi erikoistilanne 4v4
2. Erä Suomi 3:49 Ruotsi 4:55 (0-3)
3. Erä Suomi 4:00 Ruotsi 3:37 (2-3), yksi maali tyhjiin

Isoin ero, minkä kellottaessa huomasin oli, että MM-finaalissa avauspelissä oli jatkuva tarkoituksenmukaisuus - tavoitteena oli maalintekopaikan luominen hallitulla avaamisella. Ottelu pysyi viihdyttävänä myös noiden pallollisten jaksojen ajan kun avauksia pelattiin useammin ja jatkumoita oli enemmän. Eilisessä pelissä tuntui korostuvan pallon pitäminen ilman tarkoitustakaan lähteä avaamaan peliä. Viihdearvo täysin eri, vaikka molemmissa pelattiin kerrasta poikki -ratkaisulla mestaruudesta. SM-sarjassa vaikuttaa tietty se, että joukkueet ovat kauden aikana jo kohdanneet 9 kertaa ennen tätä matsia, jolloin vastustajan nyanssit ovat paremmin hallussa.

Täällä foorumilla ja Pääkallon näkökulmassakin nostettiin retorisesti esiin "yksilösuoritukset ja coast-to-coastit" ja "sähiseminen ympäri kenttää" katsojien viihdearvoa mitattaessa. Runkosarjasalibandya seuraamaton ei varmaankaan odota finaalilta Jonaesonin pyörähdyksiä tai Mäkisen öljylanteiden lainehtimista kenttää pujotellessa, mutta aivan varmasti odottaa, että pelissä on tapahtumia kunkin kentällisen ollessa kentällä eikä vain KRP:n ykkösen ja TPS:n kakkosen pallollisissa vaihdoissa.

Itse näkisin ensimmäisenä ratkaisuna "kyhnäämisen" estämiseksi taitosalibandyn korostamisen - sääntöjen ulkopuoliset fyysiset kontaktit tulisi ottaa tarkemmin pois, jolloin SM-finaalien heikommatkin* pallolliset pelaajat saisivat paremmin hyökkäyspään pallollisen pelin pyörimään kun vastustaja ei voi repien, tönien ja työntäen häiritä pallollista pelaajaa.

En tiedä miten Ruotsin puolella pudotuspeleissä linja vedetään ja mikä siellä on superfinaalin viihdearvo tavan katsojalle, pitänee illalla katsoa tämän kevään ottelu ja kellottaa myös siitä dataa. Ymmärtääkseni länsinaapurit kuitenkin kritisoivat usein Suomen MM-pelityyliä, jossa on korostunut avauspelaamisen riskitön pallonhallinta.


*heikommat verrattuna MM-tason pelaajien pallolliseen kyvykkyyteen häirinnän alaisena

 

[Los Gigulinos]

Kellottelin tässä asiasta innostuneena myös 2020 MM-finaalin oman pään paineettoman avauspelaamisen: yhteensä 25:27

Jakauma:
1. Erä Suomi 5:49 Ruotsi 3:17 (2-0), erässä yksi erikoistilanne 4v4
2. Erä Suomi 3:49 Ruotsi 4:55 (0-3)
3. Erä Suomi 4:00 Ruotsi 3:37 (2-3), yksi maali tyhjiin

Isoin ero, minkä kellottaessa huomasin oli, että MM-finaalissa avauspelissä oli jatkuva tarkoituksenmukaisuus - tavoitteena oli maalintekopaikan luominen hallitulla avaamisella. Ottelu pysyi viihdyttävänä myös noiden pallollisten jaksojen ajan kun avauksia pelattiin useammin ja jatkumoita oli enemmän. Eilisessä pelissä tuntui korostuvan pallon pitäminen ilman tarkoitustakaan lähteä avaamaan peliä. Viihdearvo täysin eri, vaikka molemmissa pelattiin kerrasta poikki -ratkaisulla mestaruudesta. SM-sarjassa vaikuttaa tietty se, että joukkueet ovat kauden aikana jo kohdanneet 9 kertaa ennen tätä matsia, jolloin vastustajan nyanssit ovat paremmin hallussa.

Täällä foorumilla ja Pääkallon näkökulmassakin nostettiin retorisesti esiin "yksilösuoritukset ja coast-to-coastit" ja "sähiseminen ympäri kenttää" katsojien viihdearvoa mitattaessa. Runkosarjasalibandya seuraamaton ei varmaankaan odota finaalilta Jonaesonin pyörähdyksiä tai Mäkisen öljylanteiden lainehtimista kenttää pujotellessa, mutta aivan varmasti odottaa, että pelissä on tapahtumia kunkin kentällisen ollessa kentällä eikä vain KRP:n ykkösen ja TPS:n kakkosen pallollisissa vaihdoissa.

Itse näkisin ensimmäisenä ratkaisuna "kyhnäämisen" estämiseksi taitosalibandyn korostamisen - sääntöjen ulkopuoliset fyysiset kontaktit tulisi ottaa tarkemmin pois, jolloin SM-finaalien heikommatkin* pallolliset pelaajat saisivat paremmin hyökkäyspään pallollisen pelin pyörimään kun vastustaja ei voi repien, tönien ja työntäen häiritä pallollista pelaajaa.

En tiedä miten Ruotsin puolella pudotuspeleissä linja vedetään ja mikä siellä on superfinaalin viihdearvo tavan katsojalle, pitänee illalla katsoa tämän kevään ottelu ja kellottaa myös siitä dataa. Ymmärtääkseni länsinaapurit kuitenkin kritisoivat usein Suomen MM-pelityyliä, jossa on korostunut avauspelaamisen riskitön pallonhallinta.


*heikommat verrattuna MM-tason pelaajien pallolliseen kyvykkyyteen häirinnän alaisena

Mun mielestä saa olla fyysisyyttä. Esim. Nyt oli ihan siistiä peliä viimeiset 3peliä. Jos tästä otetaan kokonaan fyysisyys pois on sinun lähes mahdoton saada palloa pois. Jolloin taas kasvaa mailoilla hakkaaminen ja silloin pitää sallia mailoilla huitominen jotta saa pallon pois. Suomen maajoukkueella on ollut ongelmia fyysisyydessä kun siellä sai pelata huomattavasti kovemmin kuin meidän liigassa taannoin. Se että peliä pelataan eritavoilla per joukkue on ihan jees. Se ettei krp saanut yv:llä vetoja aikaiseksi oli ongelmana se ettei ratkaisijoita ollutkaan montaa yv:llä. Rantala yritti jopa väkisin vetoa ja siihen tyrehtyi. Laiturit ei ampuneet kertaakaan yv:llä. Tai jos ampui niin ei silmiinpistävästi montaa kertaa. Palloa pysäytettiin liikaa syöttöjen välissä. Jolloin helppo puolustavan ehtiä peitolle. Kun krp toimitteli maalille palloa (jonaenssonin) heitot niin 2maalia sarjassa ja muutamia vaarallisia paikkoja. Jos tepsin puolustaminen on muka niin kovaa että aletaan valittamaan pelin muutosta ettei saa puolustaa tai pitää palloa niin joko nostat karvausta tai alat itse puolustaa samalla tavalla. Jos tästä lajista meinataan suomessakin saada tasaisempaa niin ei se ainakaan sillä saada tasaiseksi että lyödään koripallon hyökkäysaikoja, fyysisyys pois tai aina vaan pitää lähteä ylöspäin. Viihde arvo ei nouse sillä että kohelletaan päästä päähän tai jos joku tykkää siitä menee kattelemaan junnupelejä. Kyllä taktiikka pitää saada jäädä lajiin. Eikä minua harmittanut yhtään vaikka oli kyttäilyä. Oli sentään tasaista. Olisiko ollut parempi että toinen olisi voittanut jo ekassa erässä pelin 8-1. Jolloin halli ja meteli olisi hävinnyt käytävien kaljabaareihin. Vai mitä sillä viihteellä haetaan? Verta, perseitä vai suolenpätkiä kentälle? Se että sääntöjä peleissä pitäisi muokata oman seuran mukaiseksi ei kehitä lajia/ sen viihdettä.

 

[FuriousT]

Noniin, nyt on isoimmat höyryt päästetty pois ja pystyn ehkä kirjoittamaan muutaman lauseen jotain järkevää.

Vielä kerran tämä. Aivan uskomaton sarja. Ja KrP:lle valtavan suuri kiitos tuon viimeisen pelin järjestämiseen, hallissa oli aivan käsittämättömän hieno tunnelma. Toki myös molemmat pelit Kupittaalla oli tosi hienoja kokemuksia!

Olen äärimmäisen iloinen tästä mestaruudesta erityisestä siitä syystä, että tämän tempun toistaminen ainakaan pariin vuoteen vaikuttaa melko vaikealta. Lisäksi tämä koko matka mitä olen seurannut TPS:aa playouteista Suomen mestaruuteen, tunnen ylpeyttä.

Tämän verran TPS mielestäni tässä sarjassa oli tasaisempi ja parempi, vaikka marginaalit olivatkin erittäin pienet. Vaikka viimeinen peli ei ollut mitää ilotulitusta ymmärrettävistä syistä, niin KrP:n taktinen valinta oli ihan kelpo - siis pitää Tepsin kakkonen mahdollisimman paljon poissa pallosta ja luottaa siihen, että uusittu ykkönen tuottaa riittävästi maaleja. Jotain muutosta siellä oli pakko hakea, TPS oli kuitenkin vienyt juuri kaksi peliä ennen tätä viimeistä.

Upea trilleri ja melkein lähti itseltäni taju, kun Hauta löi sisään. Uransa viimeisessä pelissä. Katsomossa ja kentällä täyttä huutoa. Hienoa, ettei tämä ratkennut mihinkään tuuripomppuun tai puolustajan virheeseen, tekemällä tehty maali.

Tepsillä alkaa nyt ainakin jollain tasolla uusi rakennusprojekti. Todennäköisesti useamman vuoden mittainen. Katsotaan mitä tapahtuu. Jos voi jotain suorilta toivoa, niin ensi keväänä voisi olla KrP:n vuoro. Niin lähellä se oli, eiköhän tästäkin saatu arvokasta kokemusta lisää näätäleiriin.

Kirjoitan jo perinteeksi muodostuneen kevään päättötodistukset TPS:n pelaajille tässä viikon sisään, sen jälkeen täytynee jäädä foorumiltakin pienelle kesälomalle. Salibandy on parasta!

 

[Pirkka]

Viikko finaalista. Koskakohan F-liiga aikoo julkaista tähdistökentällisen? Vai onko ollut tapana vasta joulujuhlissa?

 

[joelsiltanen]

Kauden parhaat palkitaan F-gaalassa 17.5.

Tähdistöä ei tietääkseni julkaista liigan toimesta, mutta voidaan koettaa julkaista jopa tähdistöjoukkue Pääkallossa ensi viikolla.