Koen, että juniorin on mahdotonta mennä tryoutteihin ihan puhtaalta pöydältä. Tryoutteihin ei ikäänkuin saa mennä kokeilemaan, vaan heti ajatellaan, että on satavarmasti hakemassa uutta joukkuetta.
Olen samaa mieltä. Seurat menevät yleensä menestys ja oma etu edellä ja pelaaja on kulutushyödyke. Ajatellaan että pelaaja valitaan joukkueeseeen, pelaaja ei valitse joukkuetta. Näin jopa parhaiden pelaajien kohdalla. Näin säilyy asetelma, jossa seura hallitsee tilannetta, ja pelaaja pysyy nöyränä.
Monelle seuralle on tärkeää hallita laumaa, joka on riittävän laaja ja mahdollistaa mieleisen joukkueen rakentamisen ja muutokset kauden mittaan. Yksittäisen pelaajan etu, kehittyminen ja tyytyväisyys on toissijaista.
Kausimaksuja (siis kauden aikaista toimintamaksua) seura saa periä eroavalta kohtuullisesti. Mikä on kohtuullista, on juurikin se kiistanalainen kysymys. Jos joukkueeseen valitaan karsintamenettelyllä, kuten try-outilla pelaajat, he sitoutuvat maksamaan ko. joukkueen kulut. Sen ryhmän sisällä heille ei kilparyhmissä ole taattu peliaikaa, ellei niin ole kauden alussa sovittu. Sovittua järjestelyä ei voi yhdenkään pelaajan kohdalla muuttaa, vaikka enemmistö niin haluaisi. Mutta, jos kauden aikana joukkueeseen otetaan uusia pelaajia, jotka vievät alkuperäiseltä pelaajalta merkittävän osuuden harrastusmahdollisuudesta - tyypillisesti pelipaikan kokoonpanossa otteluissa - tilanne voikin olla toinen. Tällöin pelaajan seuralta saama vastike maksuilleen voi olla merkittävästi alentunut. Tähän ei varmaankaan riitä peliajan vähentyminen tai putoaminen alempiin ketjuihin, vaan kyseessä pitää olla aika totaalinen kokoonpanosta pudottaminen. Toisaalta seurat argumentoivat monesti, että peleistä ulos jätetty pelaaja saa osallistua joukkueen harjoituksiin eli suurimpaan osaan tapahtumista. Tässä mielestäni seurat ovat kohtuuttomia, koska kyllä junnut harjoittelevat pelatakseen sillä kaudella, ei joskus tulevaisuudessa. Pelit ovat olennainen osa harrastusta, ja niiden kautta vahvistuu pelaajan asema osana joukkuetta. Vilttiketjulaiset ovat monesti lähinnä säälin kohteita. Seuran kannalta he ovat hyviä maksajia.
Uskon, että suurin osa seuratoimijoista on tietämättömiä sen suhteen, mitä joukkueen johto ja valmennus saa kesken kauden yksipuolisesti muuttaa ja mitä ei. Pitkällekin koulutetut valmentajat luulevat, että kilparyhmissä pelaajia saa kohdella miten haluaa, pudottaa pois kokoonpanosta, sulkea pois harjoituksista, antaa sakkoja jne., kyykyttää ja hyppyyttää. Siinä he ovat varsin pahasti väärässä, sillä pelaajille kauden alussa annettuja sitoumuksia ei saa esim. kilpailullisista syistä rajattomasti muuttaa. Mielestäni lajiliittojen pitäisi tehdä seurojen ja pelaajien oikeusturvan takia toimintaohjeet selväksi sisällyttämällä ne lajiliiton jäsenseuroilleen asettamiin sääntöihin.