- Viestejä
- 19
Itse näkisin, että kun ollaan lasten ja nuorten kanssa tekemisissä, tärkein osa laatua on se, että valmennus osaa ottaa sen roolin joka heille aikuisina kuuluu. Käyttäytyä fiksusti jätkiä kohtaan, ottaa jokainen huomioon ja antaa jokaiselle mahdollisuus. Kysellä kuulumisia ja olla se yksi monista aikuisista tukemassa junnun kasvua. Jos valmennus menee vain tulos edellä (= pieni osa pelaa loput istuu), öykkäröi pelaajille ja muille, ei ole kiinostunut jätkistä muuten kuin pörssipisteiden valossa jne., ei valmennus ole laadukasta.”Laadukas valmennus” on myös yksi höpöhöpö-termi. Joku hehkutti juuri ABClla, että ”onpa hienoa kun nykyisessä seurassa käydään lenkillä ja pelaajilla on palaverit, joissa käydään sarjat läpi”, vaikka kyseinen asia on standardi lähes kaikissa seuroissa, jotka itse tiedän. Toinen hehkuttaa ”onpa kiva kun treeneissä kiertää välillä muiden ikäluokkien pelaajia”, tämäkin standardi todella monessa seurassa, joten laatu näyttäytyy näille ihmisille ”muiden perusarkena”.
Onko se laadukasta valmennusta, että Espoon ”Seppänä” laittaa erikoistilanteet kuntoon ja sillä voittavat, että tekevät YVllä ja vapareista maaleja. Onko se laadukasta, että oululaisena pitää jengiin kuntotestit ja kovimmat juoksijat pääsevät jengiin, koska karvi on mallia ”juostaan 60 min päätylautaan asti”. Onko se laadukasta, että Joensuun ”ilmaveivikeisari” koko pelin levittää käsiä ja valittaa tuomarille. Onko se laadukasta, että Varsinais-Suomen ”legendan” jengi vain kääntää ja juoksee. Onko se laadukasta, että kerää ikäluokan parhaat pelaajat ja nostaa kannua. Onko se laadukasta, kun vastustaja tekee maalin niin pieni musta vihko ja kynä lentävät seinään, vaikka joukkue voittikin. Onko se laadukasta, kun seuraa lupaa, että ”on laadukasta”. Onko se laadukasta, että kertoo tavoitteeksi ”voittaa sen toisen paikallisen”. Onko se laadukasta, että jengi sijoittuu sijalle 14, mutta kolme pelaajaa pelaa liigassa kahden vuoden päästä.
Laatu on aina katsojan silmissä. Yksi tykkää keitosta ja toinen murekkeesta. Mitä hintaan tulee, on SM-sarja lähes yhtä kallista kaikkialla, koska isoin kuluerä on pelireissut hotelleineen. Jossain taisi joku ilmoittaa ”P16-SM -kausi 900€”, mutta totuus on 2000-3000, koska tuossa ei ole pelireissut mukana. Toinen seura ilmoittaa ”P16-SM -kausi 2000-3000€, riippuen sarjaohjelmasta”, koska siellä on arvioitu pelireissuja mukaan hintaan. Älkää olko mainosten orjia ihmiset!
Istuskelin MC:ssä katsomassa Karhujen P15 peliä ja pikku-Karhuja (ikäluokka?) istuivat edessäni katsomassa peliä toimareidensa kanssa. Junnut huusivat monessa kohtaa peliä tuomarille "Vittu mikä pelle" sekä paljon muuta rakentavaa vastustajan pelaajille yms. ja valmennus vaan myhäili ja nauroi poikien takana. Kukaan heistä ei tehnyt elettäkään puuttua omien poikiensa käytökseen ja välillä huusivat itsekin törkeyksiä vastustajan pelaajille. Oliko laatua? Ei ollut! Mikäli Porifani on oikesti Porifani eikä esim turkulainen agentti Porifaniksi naamioituneena, niin viepä terveisiä toimistolle.
Toki osa laatua on se, että on jokin idea miten pelataan ja treenataan ja pyritään se tekemään niin hyvin kuin pystytään. On se tyyli mikä tahansa, kunhan siinä on pointti. Erilaisista pelitavoista voidaan olla montaa mieltä. Osa laatuia on se, että ei mennä menestyksen kiilto silmissä, vaan tavoittena on jokaisen pelaajan kehittyminen. Tämän päivän tähdet voivat ensi kaudella keskittyä mopoiluun, seurusteluun, kavereihin ja säbä ei enää kiinnosta pätkääkään. Ei haluta enää panostaa sitä vapaa-ajan resurssia mitä säbä huipulla vaatii. Siks tässä iässä yksi tärkeimmistä laatuun liittyvistä asioista on se, että nähdään jokaisessa jätkässä potentiaali kehittyä ja panostetaan heihin. Annetaan myös sille kolmosketjulle mahdollisuus.
Porifani voi sanoa, että tämähän on se normi kaikissa seuroissa. No ei valitettavasti ole.