Tästä onneksi vallitsee yksimielisyys sekä Eerikkälän lauteilla että katsojien keskuudessa, kun mitään ei muuteta niin mikään ei muutu, molemmat osapuolet on harvinaisen yksimielisiä siitä että nykymalli on hyvä.
Eroa on ainoastaan näkökulmassa, lajin parissa olevat näkevät lajin olevan täydellinen ja jokainen muutos on uhka, katsojien mielestä lajien nykyjärjestys on täydellinen eikä salibandya tarvitse edes harkita.
Lisääkö peliajan lyhentäminen kiinnostusta, ei riitä kristallipallossa virta nähdä sitä. Laskeeko se ottelutapahtuman hintaa järjestäjälle mahdollistaen silti lipputulojen pysymistä ennallaan? Kyllä.
Jääkiekkoa kiinnostavuudessa salibandy ei maapallon elinkaaren aikana tavoita, joten ei voida rakentaa tuloja hallilla viihtyvien kausikorttilaisten lompakon imuroinnin varaan, kesäpeleissä on oma imunsa jota ei räntäsateisessa peltihallissa saavuteta.
Ensi kaudella seurat ovat tätä kautta ahtaammalla taloudellisesti, tässä classicin suulla sanottua
Classic-pomolta karu toteamus seuran taloudesta – lupaa silti kovan joukkueen ensi kaudeksi
Minkälainen huippukausi oli taloudellisesti?
”Vaikeaa on ollut. Onneksi keväällä tuli onnistumisia. Ne paikkaavat kireää taloustilannetta”
Tämä siis game 7 jälkeen joka järjestettiin hakametsässä.
Ehkä laitetaan pää pensaaseen, huudetaan pari voimalausetta että mitään ei muuteta, vika on katsojissa ja palataan seuraavan seuran konkurssiuutisen yhteydessä tähän, tai sitten mielipiteillä yritetään tavoittaa viimeisiä järjenmurusia lajiliittojen tahoilta joka voisi tilannetta yrittää pelastaa.