Maalin takana seisoskelu ja muut "väärät" pelitavat

[Arto Kilponen]

Jos jossain tarvitaan actionia, niin salibandykabineteissa:

Näkökulma: ”More actionia” tosiaan tarvitaan - Pääkallo.fi

Tällä viikolla virisi jälleen keskustelua sosiaalisessa mediassa salibandyn ikiliikkujasta eli lajin muokkaamisesta sääntömuutosten kautta.

paakallo.fi

Hyvä kirjoitus. Olen täysin samaa mieltä, että tässäkin tulee esille suomalainen perisynti - aivan sama mitä maksoi, niin ollaan valmiita maksamaan aivan mitä tahansa, jotta päästään jossain juhlissa sanomaan "mepäs". Ketään ei ulkomailla oikeasti kiinnosta noudattaako Suomi jotain typeriä sääntöjä vai ei.

 

[Jonninmoinen friikki]

Jos jossain tarvitaan actionia, niin salibandykabineteissa:

Näkökulma: ”More actionia” tosiaan tarvitaan - Pääkallo.fi

Tällä viikolla virisi jälleen keskustelua sosiaalisessa mediassa salibandyn ikiliikkujasta eli lajin muokkaamisesta sääntömuutosten kautta.

paakallo.fi

Yksi mittareista varmaan on kv. liiton keräämät mainostulot.
Mitenköhän ne ovat kehittyneet vuosien aikana?
Vaikuttaa etteivät ne tuotot päätä huimaa kun kisoja järjestävien maiden liittojen talous on giljotiinin terän alla joka kisojen kohdalla…

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

Jos katsoo lajia kaukalon ulkopuolelta, niin laji ei kiinnosta ihmisiä tarpeeksi jos peilaa katsojamääriä eikä huokuttele yhteistyökumppaneita.
Jos katsoo lajia lajin sisäpuolelta, niin laji ei ole tarpeeksi kiinnostava kun ei ole halukkaita järjestämään MM-kisoja, jäsenmäärät laskussa yms.

Samaan aikaan kompleksiväki on, että "tuote on kunnossa" ja siihen ei tulisi koske.

 

[Jonninmoinen friikki]

Jos katsoo lajia kaukalon ulkopuolelta, niin laji ei kiinnosta ihmisiä tarpeeksi jos peilaa katsojamääriä eikä huokuttele yhteistyökumppaneita.
Jos katsoo lajia lajin sisäpuolelta, niin laji ei ole tarpeeksi kiinnostava kun ei ole halukkaita järjestämään MM-kisoja, jäsenmäärät laskussa yms.

Samaan aikaan kompleksiväki on, että "tuote on kunnossa" ja siihen ei tulisi koske.

Pieniä merkkejä että kompleksiväki ml. liitto heräilee talviunilta kun kokeillaan/ lanseerataan erilaisia pelimuotoja esimerkiksi.
Isoja ongelmia on vaikea taklata esimerkiksi ison volyymin keskukset ja niissä asuvien harrastajien kustannukset.
Tämä ongelma on ollut ihan sieltä 90-luvun puolesta välin tosiasia eikä sille ole pystytty tekemään mitään.

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

Pieniä merkkejä että kompleksiväki ml. liitto heräilee talviunilta kun kokeillaan/ lanseerataan erilaisia pelimuotoja esimerkiksi.

No vielä on näinkin hassua argentointia: ”Valitse mikä tahansa pallopeli jota et seuraa ja joka ei kiinnosta sinua? Ja nyt nimeä se sääntömuutos jonka ansiosta alkaisit seuraamaan ko. pallopeliä..."

Lähestulkoon kaikki lajit ovat joutunut muuttamaan ja muuttumaan jotta lajin kehittyisi niin urheilullisesti kuin kaupallisesti. On enemmin poikkeuksena ne lajit jotka eivät ole joutuneet reagoimaan muuttuneeseen maailmaan.

 

[Free Agent]

No vielä on näinkin hassua argentointia: ”Valitse mikä tahansa pallopeli jota et seuraa ja joka ei kiinnosta sinua? Ja nyt nimeä se sääntömuutos jonka ansiosta alkaisit seuraamaan ko. pallopeliä..."

Lähestulkoon kaikki lajit ovat joutunut muuttamaan ja muuttumaan jotta lajin kehittyisi niin urheilullisesti kuin kaupallisesti. On enemmin poikkeuksena ne lajit jotka eivät ole joutuneet reagoimaan muuttuneeseen maailmaan.

En usko että liitossa kielletään muutoksen tarvetta, mutta kuulostaa ettei ole tarjolla helppoja vaihtoehtoja tai yleensäkkään hyviä ideoita.

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

En usko että liitossa kielletään muutoksen tarvetta, mutta kuulostaa ettei ole tarjolla helppoja vaihtoehtoja tai yleensäkkään hyviä ideoita.

Hyviä ideoita tarvitaan kyllä. Mutta lähtökohta asioiden muuttamiselle on se, että pitää tunnustaa ja tunnistaa tarve muutokselle ja sitten tämä muutostarve olisi hyväksyä. Sillä vaikka olisi hyviäkin ideoita niin muutosta ei voida toteuttaa jos ei koe tarvetta sille.

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

Jos jossain tarvitaan actionia, niin salibandykabineteissa:

Näkökulma: ”More actionia” tosiaan tarvitaan - Pääkallo.fi

Tällä viikolla virisi jälleen keskustelua sosiaalisessa mediassa salibandyn ikiliikkujasta eli lajin muokkaamisesta sääntömuutosten kautta.

paakallo.fi

Tässä avattu tätä more actionia.

Mikä ihmeen more action? Mitä salibandyn kansainvälisessä kehityksessä on rakenteilla ja meneillään? - Suomen Salibandyliitto

salibandy.fi

 

[joelsiltanen]

Asiantuntija Toni Lötjönen ei päästä Salibandyliiton puheenjohtajaa helpolla. Oheisessa jutussa perataan liiton vastinetta edellisviikon somekeskusteluun.

Lötjönen ei ole vakuuttunut liiton puheenjohtajan vastauksesta: ”Tämä on nollapuhetta” - Pääkallo.fi

Viime viikkoina salibandyn somekeskusteluissa on ollut esillä niin sanottu ”more action” eli salibandyn aktivoiminen sääntömuutosten voimin.

paakallo.fi

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

Asiantuntija Toni Lötjönen ei päästä Salibandyliiton puheenjohtajaa helpolla. Oheisessa jutussa perataan liiton vastinetta edellisviikon somekeskusteluun.

Lötjönen ei ole vakuuttunut liiton puheenjohtajan vastauksesta: ”Tämä on nollapuhetta” - Pääkallo.fi

Viime viikkoina salibandyn somekeskusteluissa on ollut esillä niin sanottu ”more action” eli salibandyn aktivoiminen sääntömuutosten voimin.

paakallo.fi

Kaikella kunnioituksella, niin miksi ihmeessä pyydetään kommenttia ihmiseltä joka toimii lajin parissa pääasiallisesti huomiotalouden ehdoilla? Varsinkin kommentti Vuoren vastaus oli pitkä kuin nälkävuosi kuvastaa miten ei ole mitään yritystäkään sisäistää asiaa joka koostuu monesta eri säikeestä ja jonka perusteleminen vaatii Twitter-viestiä pitempää kommunikointia ja tämän sisäistämistä. Kaikki kun ei selviä yhdellä twiitillä tai TikTok-videolla.

Unohtamatta, että tämä asia koskee kansainvälisesti koko salibandy-yhteisöä eikä vain Suomea.

 

[jippii]

Kaikella kunnioituksella, niin miksi ihmeessä pyydetään kommenttia ihmiseltä joka toimii lajin parissa pääasiallisesti huomiotalouden ehdoilla? Varsinkin kommentti Vuoren vastaus oli pitkä kuin nälkävuosi kuvastaa miten ei ole mitään yritystäkään sisäistää asiaa joka koostuu monesta eri säikeestä ja jonka perusteleminen vaatii Twitter-viestiä pitempää kommunikointia ja tämän sisäistämistä. Kaikki kun ei selviä yhdellä twiitillä tai TikTok-videolla.

Unohtamatta, että tämä asia koskee kansainvälisesti koko salibandy-yhteisöä eikä vain Suomea.

Itsekään en innostu Lötjösestä, mutta tässä hän on kyllä hyvä vastinpari. Kun kabinetti säätää ja viestii, niin on hyvä, että se revitään auki myös sieltä janan toisesta päästä. Mitäs haittaakaan siitä on? Kai ne kabinettien heitot kestävät kenen vaan kritiikin?

Itse olen nyt salibandyä >20 vuotta seurannut, ja ihmettelen, että miksei aitoa katsojakokemusta ole kunnolla tutkittu. On ihan spekulaa, että esim. osa porukasta kokisi alakolmion pelin rakentelun hitauden niin ratkaisevaksi, että se oikeasti vaikuttaisi katsojakokemukseen. On yhtä spekulaa ne ajatukset, joissa markkinoinnin ytimeksi muodostui ne rakkausteemaiset toimenpiteet. Tai se, että peli on kaikille. Itselleni katsojana yksikään noista ei resonoi ollenkaan.

Vaan se miten peli on nopeaa ja taitavaa. Enemmän kuin mikään muu laji minkä tiedän. Taito ja nopeus, joka johtaa upeisiin yksilösuorituksiin ja ketjun yhteiseen magiaan.

Mutta omatkin mielipiteet ovat vain omiani. Sitä kun ei sen enempää ole tutkittu.

Jos itse olisin päättävässä asemassa, niin lähtisin siitä, että johtoporras ei enää yhtään heittelisi ideoita ongelmista ja omista ratkaisuehdotuksistaan, vaan nimenomaan tutkisi laajasti sitä, ihan vaikka sosiaalitieteiden keinoin, mikä tekee lajista sellaisen, että se on kiinnostavaa, ja mikä sellaisen, että sitä ei moni seuraa. Vasta tutkittu tieto tarjoaisi kunnon pohjan miettiä muutoksia.

Niin kauan kun johto vaan heittelee ja kokeilee, niin on todella hyvä, että Lötjösen kaltaiset provokaattorit ampuvat heittoja alas.

 

[Jönssi]

Itsekään en innostu Lötjösestä, mutta tässä hän on kyllä hyvä vastinpari. Kun kabinetti säätää ja viestii, niin on hyvä, että se revitään auki myös sieltä janan toisesta päästä. Mitäs haittaakaan siitä on? Kai ne kabinettien heitot kestävät kenen vaan kritiikin?

Itse olen nyt salibandyä >20 vuotta seurannut, ja ihmettelen, että miksei aitoa katsojakokemusta ole kunnolla tutkittu. On ihan spekulaa, että esim. osa porukasta kokisi alakolmion pelin rakentelun hitauden niin ratkaisevaksi, että se oikeasti vaikuttaisi katsojakokemukseen. On yhtä spekulaa ne ajatukset, joissa markkinoinnin ytimeksi muodostui ne rakkausteemaiset toimenpiteet. Tai se, että peli on kaikille. Itselleni katsojana yksikään noista ei resonoi ollenkaan.

Vaan se miten peli on nopeaa ja taitavaa. Enemmän kuin mikään muu laji minkä tiedän. Taito ja nopeus, joka johtaa upeisiin yksilösuorituksiin ja ketjun yhteiseen magiaan.

Mutta omatkin mielipiteet ovat vain omiani. Sitä kun ei sen enempää ole tutkittu.

Jos itse olisin päättävässä asemassa, niin lähtisin siitä, että johtoporras ei enää yhtään heittelisi ideoita ongelmista ja omista ratkaisuehdotuksistaan, vaan nimenomaan tutkisi laajasti sitä, ihan vaikka sosiaalitieteiden keinoin, mikä tekee lajista sellaisen, että se on kiinnostavaa, ja mikä sellaisen, että sitä ei moni seuraa. Vasta tutkittu tieto tarjoaisi kunnon pohjan miettiä muutoksia.

Niin kauan kun johto vaan heittelee ja kokeilee, niin on todella hyvä, että Lötjösen kaltaiset provokaattorit ampuvat heittoja alas.

Ainakin t19-mm kisoissa Lahdessa kulki haastattelijoita yleisön joukossa, eli voipi olla, että tutkimustietoa on tulossa. Ehkä tosiaan vastaavaa kannattaisi tehdä myös f-liigasta ja aikuisten kisoissa.

 

[Jonninmoinen friikki]

Itsekään en innostu Lötjösestä, mutta tässä hän on kyllä hyvä vastinpari. Kun kabinetti säätää ja viestii, niin on hyvä, että se revitään auki myös sieltä janan toisesta päästä. Mitäs haittaakaan siitä on? Kai ne kabinettien heitot kestävät kenen vaan kritiikin?

Itse olen nyt salibandyä >20 vuotta seurannut, ja ihmettelen, että miksei aitoa katsojakokemusta ole kunnolla tutkittu. On ihan spekulaa, että esim. osa porukasta kokisi alakolmion pelin rakentelun hitauden niin ratkaisevaksi, että se oikeasti vaikuttaisi katsojakokemukseen. On yhtä spekulaa ne ajatukset, joissa markkinoinnin ytimeksi muodostui ne rakkausteemaiset toimenpiteet. Tai se, että peli on kaikille. Itselleni katsojana yksikään noista ei resonoi ollenkaan.

Vaan se miten peli on nopeaa ja taitavaa. Enemmän kuin mikään muu laji minkä tiedän. Taito ja nopeus, joka johtaa upeisiin yksilösuorituksiin ja ketjun yhteiseen magiaan.

Mutta omatkin mielipiteet ovat vain omiani. Sitä kun ei sen enempää ole tutkittu.

Jos itse olisin päättävässä asemassa, niin lähtisin siitä, että johtoporras ei enää yhtään heittelisi ideoita ongelmista ja omista ratkaisuehdotuksistaan, vaan nimenomaan tutkisi laajasti sitä, ihan vaikka sosiaalitieteiden keinoin, mikä tekee lajista sellaisen, että se on kiinnostavaa, ja mikä sellaisen, että sitä ei moni seuraa. Vasta tutkittu tieto tarjoaisi kunnon pohjan miettiä muutoksia.

Niin kauan kun johto vaan heittelee ja kokeilee, niin on todella hyvä, että Lötjösen kaltaiset provokaattorit ampuvat heittoja alas.

Hyvää pohdintaa👍🏻
Varsinkin kun liiton joukkue koostuu (edelleenkin) tosi isosti henkilöistä jotka olleet liiton muurien sisällä (liian) monta vuotta.
Yhdestä perspektiivistä katsottaessa kuva vääristyy ja mittasuhteet eivät ole oikeat.

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

Niin kauan kun johto vaan heittelee ja kokeilee, niin on todella hyvä, että Lötjösen kaltaiset provokaattorit ampuvat heittoja alas.

Edelleen korostan sitä, että tässä keskustelussa on kyse kansainvälisestä salibandysta ja laajemmasta kokonaisuudesta: Kansallisten salibandyliittojen kehittyminen on peruskivi, jota ilman laji ei kansainvälisestikään kehity. Kansainvälinen salibandy tarvitsee enemmän maita, joilla on mahdollisuus pelata MM-välierissä ja taistella mitaleista. Ja vaikka itsekin olen ollut ja olen yhä kriittinen liiton toiminnan suhteen, niin Vuoren - olkoonkin nykysukupolvelle pitkä ja sisälukutaidon suhteen kärsivällisyyttä vaativa - vastine kertoi hyvin missä mennään ja en näe, että se olisi tehty "heittelemällä ja kokeilemalla". Ja kokeilujakin tarvitaan, sillä kukaan ei ole niin viisas, että osaa kertoa miten tulisi tehdä ilman, että sitä kokeiltaisi. Väitän ja tiedän, että jopa erinäisiä "tutkimuksiakin" on tehty.

Mutta edelleen jotta mikään muutos olisi mahdollista, niin ensin pitäisi olla muutosvalmiutta ja pitäisi tunnistaa ja tunnustaa nykytilanne missä mennään. Jos asenne on, että "kaikki on ok" niin sittenhän muutosta on vaikea kaupata.

 

[Jonninmoinen friikki]

Asiantuntija Toni Lötjönen ei päästä Salibandyliiton puheenjohtajaa helpolla. Oheisessa jutussa perataan liiton vastinetta edellisviikon somekeskusteluun.

Lötjönen ei ole vakuuttunut liiton puheenjohtajan vastauksesta: ”Tämä on nollapuhetta” - Pääkallo.fi

Viime viikkoina salibandyn somekeskusteluissa on ollut esillä niin sanottu ”more action” eli salibandyn aktivoiminen sääntömuutosten voimin.

paakallo.fi

Luin nyt aamusumpin äärellä Lötjösen haastattelun jopa hiukan keskittyen.
Lötjönen on mielestäni oikean äärellä eli teki osuvia havaintoja esim. teemoista IFF-Suomen liitto-Ruotsin liito akselista. Myös IFF luokittelu Mikki Hiiri-organisaatioksi tuntuu osuvalta. On selvää että ’salibandyperhe’ on erittäin löyhä ja irrallinen muodollinen kokonaisuus ja perheen sisällä kehitys on satunnaista.
Oma asiaan liittyvä iso osa on tuomarityöskentely arvokisoissa: jo pelkkä ajatus siitä ketkä tuomaroi Suomi-Ruotsi pelejä saa aikaan kylmiä väreitä kun ajattelee mitä liigoja ne veijarit piippaa… meinaan että niissä liigoissa roikutaan isosti ym. mikä ei ole IFFn pelikirjasta eikä sääntökirjasta!!!

 

[jippii]

En lähtisi tässä kyllä nyt mihinkään muutosvastarinta-puheeseen ollenkaan. Sitä varmaan on, kuten tietysti aina ja kaikkialla muuallakin, mutta sanoisin näin ulkopuolisena, että aika paljon vähemmän mitä muissa lajeissa. Siinä se lajin nuoruus ehkä näkyy, muutoksia on tehty. Jopa sellaisia, joita katsojana aikoinaan olen ihmetellyt.

Eikä kokeiluissa tietenkään lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, jos ne kumpuavat jostain oikeasta, mielellään vielä tarkasti rajatusta ongelmasta. Siksi kokeilujen perusteeksi pitäisi olla ihan tutkittua tietoa. Jos voitaisiin kunnolla näyttää, että esim. pakkien pelitavalla on niin suuri vaikutus katsojiin, että pelin arvo laskee, ja katsojat miettivät, että kannattako peliin mennä, niin sitten olisi perusteltua lähteä sitä muuttamaan. Sittenhän sitä vastaan on aika vaikeakin argumentoida. Jos silloin joku vastustaa, niin kyse on muutosvastarinnasta.

Mutta niin kauan kun sitä ei ole aikuisten oikeasti tutkittu, niin ne ovat aina vaan heittoja. Vieläpä lajin sisäkuplassa vahvasti olevien heittoja. Eikä se toki ole mikään ihme, että henkilöillä, joilla on oma, pitkään pelihistoriaan perustuva suhde lajiin, on hieman omanlaisensa näkökulma peliin. Siinä jos jossain on vaikea saada objektiivista kuvaa siitä, mitä maallikko asiasta ajattelee, ja mikä meitä sohvaperunoita motivoi.

Ja siihen kun yhdistää sen vimmatun halun olla "siellä missä muutkin lajit", niin lopputulemana tulee juuri näitä kokeiluja, jotka eivät perustu mihinkään vakavampaan tutkimustietoon.

Tässä pitäisi ottaa käyttöön liike-elämän opit. Mitä tekisi yritys, joka ei tiedä miksi yrityksen tuotteita jotkut ostavat, mutta iso yleisö ei?

Fiksu firma tutkisi kuluttajilla mikä tuotteessa on hyvää, mikä kehitettävää. Millainen rooli tuotteella on kuluttajille? Mitä kuluttaja ajattelee ja tekee käyttäessään tuotetta? Kun valmistautuu käyttämään tuotetta? Kun tuotetta on käytetty jo hetken? Kun tuotetta on käytetty pitkään? Kun tuotteen käyttö on lopetettu siltä päivältä? Kun tuotteen käytöstä on päivä? Viikko? Mitä miettii pohtiessaan hankkiako tuote? Mitkä asiat, tuotteet, ajankäyttötavat, toimintakulttuurit kunnolla kilpailevat kuluttajan mielessä tuotteen kanssa? MIllainen sosiaalinen konstruktio tuotteeseen liittyy? Onko se jotenkin perheeseen liittyvää ajattelua? Kavereihin? Lapsiin? Omalle viiteryhmälle viestimiseen? Mitä yksityiskohtaista hyvää tuotteessa on kuluttajalle? Mitä heikkoa? Onko joku osa-alue kiinnostavampi kuin toinen? Onko joku osa-alue kuluttajalle niin arvokas, että huonoa kokemusta kestetään vain jotta saadaan nauttia se loistava osa-alue? Mitä parempaa tuotteessa on verrattuna tuotteen kanssa kilpaileviin muihin "tuotteisiin"? Missä kohtaa arkea tuotetta ajatellaan? Missä kohtaa tehdään päätöksiä koskien tuotetta? Millaisia ovat ne päätökset? jne jne. Listaa voisi jatkaa aika pitkään ja paljon yksityiskohtaisempiinkin asioihin.

Mikään omaan tuotteeseen uskova, mutta heikosti sitä muille kauppaava yritys ei antaisi pomojen vaan tehdä kokeiluja, ilman tarkkaa kuvaa siitä mitä tapahtuu tuotteen kanssa ostajan päässä. Eiväthän he ilman sitä tutkimusdataa voi vetää johtopäätöksiä, että miksi kokeilu tällä kertaa onnistui tai epäonnistui.

 

[Random_Topi]

En lähtisi tässä kyllä nyt mihinkään muutosvastarinta-puheeseen ollenkaan. Sitä varmaan on, kuten tietysti aina ja kaikkialla muuallakin, mutta sanoisin näin ulkopuolisena, että aika paljon vähemmän mitä muissa lajeissa. Siinä se lajin nuoruus ehkä näkyy, muutoksia on tehty. Jopa sellaisia, joita katsojana aikoinaan olen ihmetellyt.

Eikä kokeiluissa tietenkään lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, jos ne kumpuavat jostain oikeasta, mielellään vielä tarkasti rajatusta ongelmasta. Siksi kokeilujen perusteeksi pitäisi olla ihan tutkittua tietoa. Jos voitaisiin kunnolla näyttää, että esim. pakkien pelitavalla on niin suuri vaikutus katsojiin, että pelin arvo laskee, ja katsojat miettivät, että kannattako peliin mennä, niin sitten olisi perusteltua lähteä sitä muuttamaan. Sittenhän sitä vastaan on aika vaikeakin argumentoida. Jos silloin joku vastustaa, niin kyse on muutosvastarinnasta.

Mutta niin kauan kun sitä ei ole aikuisten oikeasti tutkittu, niin ne ovat aina vaan heittoja. Vieläpä lajin sisäkuplassa vahvasti olevien heittoja. Eikä se toki ole mikään ihme, että henkilöillä, joilla on oma, pitkään pelihistoriaan perustuva suhde lajiin, on hieman omanlaisensa näkökulma peliin. Siinä jos jossain on vaikea saada objektiivista kuvaa siitä, mitä maallikko asiasta ajattelee, ja mikä meitä sohvaperunoita motivoi.

Ja siihen kun yhdistää sen vimmatun halun olla "siellä missä muutkin lajit", niin lopputulemana tulee juuri näitä kokeiluja, jotka eivät perustu mihinkään vakavampaan tutkimustietoon.

Tässä pitäisi ottaa käyttöön liike-elämän opit. Mitä tekisi yritys, joka ei tiedä miksi yrityksen tuotteita jotkut ostavat, mutta iso yleisö ei?

Fiksu firma tutkisi kuluttajilla mikä tuotteessa on hyvää, mikä kehitettävää. Millainen rooli tuotteella on kuluttajille? Mitä kuluttaja ajattelee ja tekee käyttäessään tuotetta? Kun valmistautuu käyttämään tuotetta? Kun tuotetta on käytetty jo hetken? Kun tuotetta on käytetty pitkään? Kun tuotteen käyttö on lopetettu siltä päivältä? Kun tuotteen käytöstä on päivä? Viikko? Mitä miettii pohtiessaan hankkiako tuote? Mitkä asiat, tuotteet, ajankäyttötavat, toimintakulttuurit kunnolla kilpailevat kuluttajan mielessä tuotteen kanssa? MIllainen sosiaalinen konstruktio tuotteeseen liittyy? Onko se jotenkin perheeseen liittyvää ajattelua? Kavereihin? Lapsiin? Omalle viiteryhmälle viestimiseen? Mitä yksityiskohtaista hyvää tuotteessa on kuluttajalle? Mitä heikkoa? Onko joku osa-alue kiinnostavampi kuin toinen? Onko joku osa-alue kuluttajalle niin arvokas, että huonoa kokemusta kestetään vain jotta saadaan nauttia se loistava osa-alue? Mitä parempaa tuotteessa on verrattuna tuotteen kanssa kilpaileviin muihin "tuotteisiin"? Missä kohtaa arkea tuotetta ajatellaan? Missä kohtaa tehdään päätöksiä koskien tuotetta? Millaisia ovat ne päätökset? jne jne. Listaa voisi jatkaa aika pitkään ja paljon yksityiskohtaisempiinkin asioihin.

Mikään omaan tuotteeseen uskova, mutta heikosti sitä muille kauppaava yritys ei antaisi pomojen vaan tehdä kokeiluja, ilman tarkkaa kuvaa siitä mitä tapahtuu tuotteen kanssa ostajan päässä. Eiväthän he ilman sitä tutkimusdataa voi vetää johtopäätöksiä, että miksi kokeilu tällä kertaa onnistui tai epäonnistui.

Jotenkin surkeaa, että Vuori puhuu pääosin epämääräistä johtajapuhetta ja Lötjönen haukkuu, että ”ethän sä edes sano mitään”. Kumpikin osaa vain osoittaa sormella ongelmia, jotka ovat joko todellisia tai kuviteltuja, mutta siihen se jää. Sen sijaan, tällä foorumilla tässä keskustelussa on melkein jokaisessa viestissä enemmän sisältöä.

Vuorelta odottaakin epämääräisyyksiä, niin eipähän pääse kukaan sitten haukkumaan mistään ”NHL-tuote”-läpästä vuosikymmeniä heiton jälkeen, mutta Lötjösellä sentään on välillä ollut selkeämpiä seuraavia askelia tarjolla kuin ”peiliin katsominen”. Pelkkä alas ampuminen on ihan älyttömän helppoa ja se on ainoa mitä Lötjösellä oli tässä tarjota.