Suomen miesten salibandymaajoukkue asustaa meneillään olevien Göteborgin MM-kilpailujen ajan vanhalla kasarmialueella entisen vankilan tiloissa. Pääkallo.fi käväisi maanantaina tutustumassa varsin miellyttävään majoitusmiljööseen ja jututti siinä sivussa SPV-puolustaja Juha Kivilehtoa.

On välipäivä peleistä, kello lähestyy kolmea iltapäivällä ja Suomen pelaajat rauhoittuvat viihtyisässä ”vankilahotellissaan” vasta syödyn murkinan jälkeen. Juha Kivilehto istahtaa tyynen rauhallisena kolmoskerroksen oleskelutiloihin.

Kivilehto on kokenut konkari näissä karkeloissa. Mieheltä löytyy palkintokaapista lukuisten SM-mitalien lisäksi muun muassa kummatkin Suomen voittamat MM-kullat vuosilta 2008 ja 2010. Ykköspakkiparissa pelaavan Kivilehdon mukaan Suomella on kisoissa melko tyypillinen ryhmä.

– Kaksi vuotta sitten meillä oli todella kokenut ja rutinoitunut ryhmä, joka oli lähes identtinen vuoden 2010 MM-joukkueen kanssa. Nyt meillä on taas sopiva miksaus vanhaa ja nuorta verta, Kivilehto selvittää.

Kivilehdon pakkiparina on pelannut MM-ensikertalainen Janne Lamminen. Debytantteja on joukkueessa kahdeksan muutakin. Niin sanotut ”rookie-kasteet” ovat tänä vuonna kuitenkin vielä jääneet uupumaan.

– Ei olla vielä pidetty, mutta eiköhän me tuon kokeneemman kaartin kanssa jotain keksitä, vielä on aikaa. Minä, Kukkolan Jani ja Väänäsen Tatu varmaan toimitaan kapellimestareina, Kivilehto naurahtaa.

Seinäjoella asuva puolustaja on silminnähden paremmassa kunnossa kuin aiemmilla kausilla ja mies itsekin myöntää sen.

– Kesällä tuli keskityttyä voimaan ja liikkuvuuteen. Lenkkiä en ole juossut läheskään samaan tyyliin kuin aiempina kesinä. Kestävyysarvot eivät ole olleet koskaan näin korkealla, joten voi todeta, että näin sitä kai olisi aina pitänytkin harjoitella, Kivilehto virnistää.

Tämä on näkynyt myös kentällä. Pallollinen puolustaja on ennakkoepäilyistä huolimatta ollut Suomen takalinjoilla totutussa elementissään.

– Nouseva käyrä tuntuu olevan. Paransin toiseen peliin ensimmäisestä ja tasoa pitää nostaa edelleen. Tiedän milloin täytyy olla parhaassa iskussa, ja silloin myös olen, Kivilehto toteaa.

Seuraavana puheenaiheeksi nousee Kivilehdon saama kritiikki. Moni oli ennen kisoja jopa sitä mieltä, ettei Kivilehto kuulu enää MM-tasolle.

– En minä puheista ole itseeni ottanut. Tiedän itse missä mennään ja niin tietää valmennuskin. Se riittää, muiden mielipiteistä ei silloin tarvitse välittää rumasti sanottuna paskaakaan, Kivilehto vakuuttaa.

Seinäjoen Peliveljien Salibandyliiga-miehistön pelitapa eroaa maajoukkueen tyylistä. Kivilehdon mukaan ne ovat lähes kaksi ääripäätä.

– Onhan se välillä haastavaa vaihtaa pelityylistä toiseen. Toisaalta, päivittäin treenataan SPV:n kanssa, kun taas suurimman osan urastani olen pelannut sellaista salibandya, mitä pelaamme maajoukkueessa. Sopeutuminen ei vie siis kauaa kumpaankaan suuntaan, Kivilehto avaa.

Hänen roolinsa joukkueen sisällä on niin pelillisesti kuin kentän ulkopuolella erilainen maajoukkueessa kuin Seinäjoella. Ne kuitenkin tasapainottavat toinen toistaan.

– Täällä olen pallon kanssa enemmän tekemisissä ja rooli on hyökkäävämpi kuin Peliveljissä, se on selkeä ero. Seurajoukkueessa ollaan jätkien kanssa päivittäin tekemisissä ja se on sitä pelaajan arkea. Seinäjoella on hyvä meininki, mutta maajoukkuetoiminnassa on aina erityisen ”fressi” ilmapiiri, kun nähdään kerran parissa kuukaudessa. Intensiivisten tapahtumien vuoksi ystävystyy porukan kanssa äkkiä, Kivilehto vertailee.

SPV:n pelisysteemiä on kritisoitu kovasti, vaikka joukkue on voittoja napsinutkin. Pelitavan on huhuttu aiheuttavan närää jopa joukkueen sisällä. Kysyttäessä aiheesta, Kivilehto ottaa rauhassa rennomman asennon, mutta vastaa jämäkästi.

– Joukkuehenki on ihan yhtä hyvä kuin aiemminkin, eikä pelaajilla tai valmennuksella mitään skismaa ole. Peli ei kuitenkaan ole sellaista kuin sen pitää, kun tavoite kerran on pelata keväällä Suomen mestaruudesta. Pelaajat eivät ole suorittaneet sovittuja asioita niin kuin olisivat pystyneet ja niin valmennus kuin pelaajatkin ovat tyytymättömiä siihen, eivät toisiinsa, Kivilehto valottaa SPV:n tilannetta.

Tavoitteet tapaninpäivänä 33 vuotta täyttävällä Kivilehdolla ovat selkeinä edessä, eikä kokenut pelaaja ole edes miettinyt vielä uran päättymistä.

– Pelaan niin kauan, kun pysyn terveenä ja nautin tästä. Sitten, kun joskus tulee sellainen fiilis, ettei kiinnosta, niin on parempi lopettaa. Keväällä katseet siintävät SPV:n kanssa SM-kullassa. Juuri nyt on vain ja ainoastaan tavoitteena voittaa sunnuntaina maailmanmestaruus, Kivilehto painottaa Göteborgin auringon pilkahdellessa ikkunasta.

Kun vielä palataan juttutuokion päätteeksi maajoukkueen toimintaan, näkee numerolla 8 pelaava puolustaja, että Suomen ykköskentällä on vielä paljon petrattavaa näissä kisoissa.

– Meidän vahvuutemme on pelata nopeita hyökkäyksiä ja uskon, että Ruotsi vastustajana sopii meidän kentälle jopa paremmin kuin matalalla kyykkineet Saksa ja Latvia, joita vastaan meillä oli omat haasteemme, Kivilehto puntaroi.

Huomenna Suomi pelaa ensimmäistä kertaa kisahistoriassa Ruotsia vastaan jo alkulohkossa. Tämä saakin Kivilehdon suun leveään virneeseen, vaikka miehen omien sanojen mukaan vastustajalle ei näytetä vielä kaikkia ässiä hihoista.

– Huikeaa kohdata ennakkosuosikki heidän omalla maallaan jo nyt. Henkisesti kyseessä on iso peli, vaikka panos ei vielä olekaan jäätävän iso. Kummallakin on varmasti suunnaton halu voittaa tuo ottelu.