Suomen MM-joukkueen kokenein pelaaja on 34-vuotias puolustaja Anne Suomalainen, joka lähtee jo seitsemänsiin MM-mittelöihin ja jolla on ainoana Suomen joukkueesta myös MM-kultamitali vuodelta 2001. Pääkallo.fi tavoitti Suomalaisen vielä aivan kisojen alla.

Kisaedustusten määrässä omalle lukemalleen kaikkien aikojen suomalaistilaston ykköseksi nouseva Suomalainen debytoi vuoden 2001 kultaisissa kisoissa, ja sen jälkeen väliin ovat jääneet vain edelliset, vuoden 2013 kisat Tshekissä. Hän on pelannut eniten otteluita MM-kisoissa, hänellä on yhden turnauksen piste-ennätys (8+2) suomalaispelaajista ja hän on tehnyt eniten tehopisteitä (35). Hänet myös valittiin MM-kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi keväällä 2003 yhdessä ruotsalaisen Johanna Ekerothin kanssa. Maajoukkueuralla on mittaa jo miltei 16 vuotta (ennätys sekin), mutta silti vasta nyt edessä ovat ensimmäiset kotikisat.

Anne Suomalainen, pitkä kisaprojekti on takana ja huomenna on vihdoin odotettu h-hetki MM-avauksen muodossa. Mitkä ovat fiilikset juuri nyt?

– Rauhallinen ja odottava olo tässä on. Nyt valmistava duuni on tehty, ja nyt on aika lähteä nauttimaan pelaamisesta isolla areenalla toivottavasti ison yleisön edessä.

Pitkä ura on takana, mutta kotikisahuuma on sinultakin kokematta. Nyt ollaan vielä oman seurajoukkueen Classicin kaupungissa Tampereella, joten tuntuuko että nyt ollaan vähän liiankin lähellä kotia vai onko se vain hyvä asia? Pysyvätkö ajatukset olennaisessa?

– Kyllä mä näen sen vain pelkästään positiivisena, että meillä on kotikisat ja yleisön tuki takanamme. Kun olemme tällä porukalla koossa, meillä on aina kivaa eikä sillä ei ole mitään merkitystä, missä olemme.

Palkintokaapissasi on se, mitä muilla ei joukkueessa ole, eli se himoittu MM-kulta. Oletko yrittänyt hyödyntää tuota jotenkin joukkuetta psyykatessa, että kyllä täällä nyt sentään joku sen on todistetusti voittanut?

– Heh, eipä ole oikeastaan tarvinnut. Kaikki tietävät, että meillä on nyt mahdollisuus se kulta ottaa, eikä siinä mielessä ole tarvinnut lähteä vanhoja juttuja kaivelemaan.

Onko tämä nyt omallekin uralle jonkinlainen kruunu, kun kotiyleisön edessä pääsee viimein kaikkien näiden vuosien jälkeen pelaamaan MM-pokaalista?

– Ehdottomasti. On melko merkillistä, että olen vuonna 2000 aloittanut maajoukkueurani, enkä ole päässyt kotikisoja kokemaan. Kun kisat myönnettiin Suomeen ja tähän projektiin kysyttiin vielä halukkuutta, päätin laittaa kaiken vielä kerran likoon. Tähän on myös hyvä lopettaa maajoukkuepelit, ja näiden kisojen jälkeen on nuorempien aika jatkaa.

Käytiinkö Lapin viimeistelyleirillä vielä jotain pelillisiä juttuja läpi, vai oliko se enemmän hengennostatusreissu?

– Tiettyjä nyansseja ja erityisesti erikoistilannepelaamista treenattiin, mutta pääpaino oli yhdessä olemisella ja hengenluomisella. Meillä on todella yhtenäinen joukkue ja henki on loistava.

Aika tutulla kaavalla varmaan mennään ja kaikki odottavat finaaliparin olevan jälleen Suomi-Ruotsi, mutta millaisia kisoja odotat?

– Sehän se unelmafinaali taas eittämättä olisi, mutta jokainen peli on pelattava ja ottelu kerrallaan mennään eteenpäin. Nyt keskittyminen on täysin ensimmäisessä Norja-ottelussa.

Loppuun vielä: millaisia terveisiä kotiyleisölle, jota tiettävästi on mukavasti paikalle tulossa?

– Ei muuta kuin todella sankoin joukoin hallille ja ääntä katsomoon. Se antaa meille hirveästi lisää energiaa ja tsemppiä.