Suomen salibandymaajoukkue voitti maailmanmestaruuden. Ruotsi kaatui finaalissa rankkareilla, kun jatkoajan jälkeenkin tilanne oli edelleen 3-3. Pääkallo.fi haastatteli pelin jälkeen kolmannen MM-kultansa voittanutta Juha Kivilehtoa.

Kivilehdon silmät punottivat ja mies niiskutti sen verran, että puhumisen aloittaminen oli hankalaa.

– Eipä paljon paremmat fiilikset voisi tässä vaiheessa olla. Tämä on ollut huikea kahden vuoden matka ja kun se loppuu näin niin… No, eipä se voi hienommin päättyä, Kivilehto sanoi pyyhkäisten kasvojaan.

Tie MM-kultaan ei ollut pelkkää riemukulkua. Vaikeitakin hetkiä oli, vaikka Suomi ei hävinnyt kisoissa yhtään ottelua.

– Turnaus oli yhtä kaksijakoinen kuin tämä peli. Kolmeen päivään pelattiin kolme peliä, sitten huilattiin pitkään ja taas kolmeen päivään kolme peliä. Oli jotenkin vaikea päästä rytmiin. En oikein osaa sanoa mitään sen kummempaa nyt, Kivilehto puntaroi.

Ottelun kolmannessa erässä kokenut puolustaja ramppasi pariin otteeseen pukukopin puolella kesken pelin. Mistä tässä oli kyse?

– Siellä oli sellainen tärkeä juttu, miksi piti käydä.

Enempää et paljasta?

– No eipä siinä kummempaa paljastettavaa. Kusella kävin, Kivilehto virnuili.

FC Helsingborgissa pelaavalla Kivilehdolla on ikää mittarissa pian 35 vuotta.

Jatkuuko maajoukkueurasi?

– Se on hyvä kysymys. Minä en päätä sitä, loppuuko urani maajoukkueessa. Sen päättävät muut ihmiset. Loppuuko urani kauden jälkeen? Se onkin sitten toinen kysymys.

Onko sen suhteen vielä päätöstä tehty?

– Ei. Sen aika näyttää.