Riian MM-kisojen ensimmäisessä Pääkalloanalyysissä asiantuntija Jani Hakkarainen perkaa läpi Suomi–Sveitsi kamppailun. Analyytikon mukaan Suomella jäi ottelusta käteen hyviä asioita, mutta myös paljon parannuskohteita.

Suomen miesten salibandymaajoukkueen otteet MM-kisoissa Riiassa pitää ensisijaisesti analysoida joukkueen pelitavan näkökulmasta. Suomen pelitapa on perinteinen puolustusvoittoinen vastahyökkäystaktiikka. Oma pää muurataan umpeen hyvällä puolustussuuntaan pelaamisella. Puolustussuuntaan pelaaminen sisältää sekä varsinaisen puolustuspelin että hyökkäyspelin puolustusvalmiuden (viisikon tasapaino hyökätessä).

Puolustuspelissä Suomi on aktiivinen. Karvaus on 2–2–1 alueellista miesvartiointia. Aina kun se on järkevää, prässätään ylhäältä. Muuten otetaan keskialueella vastustajan pelaajilta tila pois. Keskialueelta voidaan myös nostaa prässiin.

Omassa päässä omat miehet vartioidaan läheltä. Aktiivisen puolustuspelin tulisi johtaa useisiin riistoihin, joista isketään terävästi vastaan. Vastahyökkäysten ohella tavoitteena on ratkaista ottelu erikoistilanteissa.

Suomen alkolohkon ratkaisseessa 6–4-voitossa Sveitsiä vastaan tasakentällisin puolustussuuntaan pelaaminen oli maalin estämisen näkökulmasta erinomaista. Sveitsillä ei ollut montaakaan vaarallista vastahyökkäystä. Suomen hyökkäyksen puolustusvalmius oli kunnossa.

Sveitsiläiset olivat myös pitkässä hyökkäyksessään kokonaiskuvassa aseettomia Suomen viisikkopuolustuksen kanssa. 5vs5-pelin Suomi voitti 5–1.

Suomen vastahyökkäykset lähtivät varsin terävästi. Tärkeä 2–0-maali ja vapauttava 6–4 4vs6-alivoimalla tulivat vastahyökkäyksistä. Tässä suhteessa Suomi olisi voinut oikeastaan vain parantaa riistopelaamista 60 minuutin aikana. Kääntöpaikkoja olis tarvittu enemmän.

Tilastollinen tosiasia on, että Suomi ratkaisi ottelun erikoistilanteilla. 5–4-voittomaali tuli vapaalyönnistä Miko Kailialan mailasta teknisen aikalisän jälkeen. Eemeli Salin napautti 6–4:ään alivoimalla. Näiden lisäksi ensimmäisen kymmenen minuutin neljästä maalista Suomi iski kaksi vapaalyönnistä alakierrätyksen avulla: Sami Johansson 3–0 ja Jani Kukkola 4–1. Vapaalyöntien tehokkuuteen Suomi voi olla tyytyväinen.

Toisaalta Suomen ainut ylivoima oli heikkoa. Suomi myös hävisi alivoimapelin 1–3. Kaksinkamppailuissa oltiin ylikovia ja huolimattomia. Sveitsi pääsi kuudesti ylivoimalle. Viidessä ensimmäisessä niistä Suomi oli aivan liian passiivinen. Pallolliseen sveitsiläiseen ei saatu luotua painetta. Sveitsin ykköstykit pääsivät aivan liian rauhassa katsomaan, mitä tekevät.

Vasta viimeiseen 4vs6-alivoimaan suomalaiset saivat luotua kunnolla painetta pallolliseen pelaajaan, mikä paransi alivoimapeliä huomattavasti.

Suomen lohkovoitto varmistui sunnuntaina, mikä tasoittaa tietä finaaliin selvästi. Seuraava tosipeli on todennäköisesti vasta välierissä lauantaina. Siihen Suomi voi Sveitsi-ottelusta ottaa mukaansa vapaalyönnit, maalinestopelin, nopeat käännöt ja erittäin terävän alun (9.40 4–1). Parannettavaa jäi riistopeliin, yli- ja alivoimaan sekä kurinalaisuuteen kaksinkamppailuissa. Ne pitää pelata tuomarilinjan mukaisesti.

Tehotilasto:

Suomi I (Kukkolat) 3–0
Suomi II (Salot) 2–0
Suomi III (Pylsyt) 0–1
YV: 0/1
AV: 1–3/6

Sveitsi I 0–2
Sveitsi II 0–1
Sveitsi III 1–2
YV: 3–1/6
AV: 0/1