Paikan päällä Riika-areenalla Suomen ja Tshekin välistä välierää seurannut Pääkallo.fi:n asiantuntija Jani Hakkarainen analysoi Suomen voittoon päättyneen ottelun. Suomen puolustusvalmius sai nousi avainasemaan, mutta vastahyökkäyspelaamisessa jäi rutkasti parannettavaa.

Suomen miesten salibandymaajoukkueen pelitavaksi on muodostunut tiiviiseen puolustukseen nojaava vastahyökkäyspeli. Pelitavassa vastustajan maalinteko pyritään estämään hyökkäyspelin korkealla puolustusvalmiudella, nopealla siirtymisellä puolustukseen ja maalinestopelillä (varsinainen puolustuspeli). Nämä pelin osa-alueet muodostavat puolustussuuntaan pelaamisen.

Korkealuokkaisella puolustussuuntaan pelaamisella tavoitteena on pitää vastustaja mahdollisimman pienessä maalimäärässä ja iskeä tarvittavat maalit lähinnä nopeista käännöistä sekä erikoistilanteista.

Tiukassa MM-välierässä Tshekkiä vastaan Suomi onnistui pelitavastaan toteuttamaan ylivoimapelin ja puolustussuuntaan pelaamisen. Kumpikin joukkue sai yhden ylivoiman. Suomi käytti tilaisuutensa hyväkseen Miko Kailialan maalilla. Tshekin ylivoiman Suomen erinomainen aktiivinen alivoima tyrehdytti täysin kolmannen erän alussa. Tshekillä ei ollut edes maalipaikan puolikasta kahden minuutin ylivoiman aikana.

Koko ottelussa Tshekki sai vain joitakin ylivoimahyökkäyksiä, mikä on salibandyssä hyvin vähän. Suomen puolustusvalmius oli välierässä erinomaista. Tshekin ylivoimahyökkäyksistä kaksi tosin johti maaliin toisessa erässä, kun Suomi menetti kahdesti pallon oman maalin takana ja samalla maalin edusta oli tyhjänä.

Tshekin pitkän hyökkäyspelin järjestäytynyttä puolustusta vastaan Suomi tyrehdytti kliinisen tarkalla merkkauspelillä keskialueella ja omassa päässä. Varsinkin ottelun ensimmäinen erä oli Suomelta suorastaan loistavaa merkkauspeliä.

Vain kerran Tshekki onnistui murtamaan Suomen viisikkopuolustuksen siten, että se johti maaliin. Kyseessä oli 3-3-tasoitus kolmannessa erässä, kun Daniel Sebek käytti Suomen maalikehikkoa blokkina. Jani Kukkola hukkasi Sebek vartioinnin. Sebek pääsi nousemaan etukulmalta Suomen maalille ja lyömään pelin tasoihin. Erityismaininnan ansaitsee myös Suomen hienon uhrautuvan laukausten peittäminen.

Pahiten Suomen pelitavasta sakkasi vastahyökkäyspelaaminen. Suomi teki vain yhden maalin nopeasta hyökkäyksestä, kun Nico Salon kenttä prässäsi ylhäällä pallon pois, ja Sami Johansson puttasi pallon tyhjiin takatolpalta.

Heikot vastahyökkäykset johtuivat kahdesta seikasta. Suomi ei ensinnäkään paineistanut Tshekin puolustajia tarpeeksi vaan tyytyi pääsääntöisesti keskialueen karvaukseen. Paineistamiseen olisi ollut hyvät mahdollisuudet, koska Tshekin avauksessa viisikon etäisyydet kasvoivat suuriksi ja keskusta jäi tyhjäksi, kun Suomi pudotti keskialueen karvaukseen. Jos Suomi olisi tässä tilanteessa rohkeammin työntänyt miesvartioinnin avulla prässikarvaukseen, Suomi olisi varmasti saanut enemmän riistoja kuin se ottelussa sai. Lisäksi näistä riistoista olisi päästy ylivoimahyökkäyksiin Tshekin epätasapainon vuoksi. Luultavasti Suomen rohkeuden puute karvauksessa johtui ottelun panoksesta ja Tshekin vastahyökkäysten pelosta.

Toiseksi Suomen pallottomat pelaajat eivät reagoineet riittävän terävästi ja oikein, kun Suomi sai hyvän riiston. Aivan liian usein hyvästä riistosta jouduttiinkin pitkään hyökkäämisen, joka oli Suomelle Riian lauantai-illassa tervanjuontia lukuunottamatta Nico Salon johtamaa kentällistä.

Salon viisikon pitkä hyökkäyspeli pelastikin Suomen, kun otetaan huomioon, että Suomi teki vain kaksi maalia vastahyökkäyksistä ja erikoistilanteista. Salon kenttä sekä avasi Suomen maalitilin upealla osumalla että ratkaisi ottelun seitsemän sekuntia ennen loppua Eemeli Salinin yksilösuorituksella. Se vastasi 54 prosentista Suomen selkeistä maalipaikoista.

Tämä ei ole yllätys. Salon viisikko on Suomen kentällisistä ainut, jolla on viime aikoina kunnolla yhteisiä pelikokemuksia maajoukkueessa. Lisäksi pelaajat ovat hyvin tuttuja toisilleen seurajoukkue Classicistä. Rutiinit tuottavat myös toistuvaa, laadukasta hyökkäyspeliä.

Selkeät maalipaikat:
Suomi-Tshekki 26-15 (1. erä 7-2, 2. erä 10-8, 3. erä 9-5)
Suomi yksi maalia nopeasta hyökkäyksestä ja kolme maalia pitkästä hyökkäyksestä, josta yksi ylivoimalla
Tshekki kaksi maalia nopeasta hyökkäyksestä ja yksi maali pitkästä hyökkäyksestä

Kentällisten tehotilastot ja maalipaikat:
Suomi I (Kukkolat) 0-2 ja 9-7
Suomi II (Salot) 3-0 ja 14-5
Suomi III (Kohoset) 0-1 ja 2-3
Suomi YV: 1-0, 1/1 ja 2-0
Suomi AV: 0-0 ja 0-0

Tshekki I 1-1 ja 6-9
Tshekki II 1-2 ja 6-13
Tshekki III 1-0 ja 3-2
Tshekki YV: 0-0, 0/1 ja 0-0
Tshekki AV: 0-1 ja 0-2

Maalivahdit:
Eero Kosonen, Suomi 12/15=80%
Lukas Soucek, Tshekki 17/21=81%