Polvivamman kanssa taistelleen Leikkasen MM-haave toteutui vihdoin – ”Välillä on tullut vain lunta tupaan”

Mikko Leikkasen palo lajia kohtaan ei ole sammunut vaikeuksista huolimatta. Kuva: Salibandyliiga.

Mikko Leikkasen palo lajia kohtaan ei ole sammunut vaikeuksista huolimatta. Kuva: Salibandyliiga.

Tampereen Classicin Mikko Leikkanen, 30, valittiin MM-kisakoneeseen ensimmäistä kertaa urallaan. Pääkallo.fi haastatteli Leikkasta puhelimitse vain pari päivää ennen kisojen alkua.

– Olihan se huippufiilis kun kuuli, että on kisakoneessa. Omalla loukkaantumishistorialla tuntuu entistä paremmalta, että vaikeiden vuosien jälkeen kroppa kestää ja tuli valituksi, Leikkanen totesi ensi alkuun.

Leikkaselle MM-kisat ovat olleet tavoite jo pitkään, mutta loukkaantumiset ovat sotkeneet aina suunnitelmat. Tamperelaisen omien sanojen mukaan intohimo ja rakkaus lajia kohtaan on saanut jatkamaan vaikeilla hetkillä.

– Välillä on ollut raskaita päiviä ja tullut vain lunta tupaan. Sitten kun on pikkuhiljaa päässyt taas joukkueen peleihin ja treeneihin, niin se on muistuttanut miten paljon tästä hommasta nauttii. Isoin asia on se miten paljon tätä lajia rakastan. Sen lisäksi olen saanut huikean tuen lähipiiriltäni koko urani ajan, Leikkanen avaa.

Henkilökohtaistettua treenaamista

Vuosia sitten Leikkasella todettiin pitkittynyt hyppääjän polvi. Rasitusperäinen vamma keräsi polvilumpion alle luupiikkiä, joka painoi patellajännettä. Tämä puolestaan aiheutti itse patellajänteeseen ongelmia.

Sama vamma on vaivannut Leikkasta seitsemän vuoden ajan. Polvi on leikattu pariin otteeseen, mutta edelleen Leikkasen täytyy itse säännöstellä harjoittelemistaan ja kuunnella kroppaansa pysyäkseen pelikunnossa. Hän ei treenaa täyspainoisesti Classicin mukana.

– Viimeisen parin kauden ajan olen pystynyt pelaamaan pelit hyvin. Oheiset olen tehnyt itsekseni ja vetänyt lajit joukkueen kanssa lyhennettynä. Joka lajitreenissä en pysty olemaan mukana. On löytynyt sapluuna, jonka avulla pystyn säätelemään kuormaa ja treenaamaan monipuolisesti. Olen oppinut tuntemaan oman kroppani.

Kuva: Salibandyliiga.

– Ensimmäinen leikkaus oli isompi ja toisella kerralla patellajänteestä raavittiin tulehtunutta osaa pois. Viimeisimmän tiedon mukaan polvea ei voi enää leikata. Se ei ole aikanaan palautunut tarpeeksi, mikä on aiheuttanut ylikuormitustilan. Jos sen päästäisi yhtä huonoon tilaan kuin silloin, niin pelit olisivat todennäköisesti siinä. Sen takia oma treenaaminen on aikamoista tasapainottelua. Pelit olisivat loppuneet nopeasti, jos olisin väkisin yrittänyt olla jokaisissa joukkuetreeneissä mukana.

Kisoissa kuorma tulee olemaan kova. Pelejä tulee paljon lyhyen ajan sisään. Leikkanen on kuitenkin vakuuttunut siitä, että se ei muodostu ongelmaksi.

– Kyllä sitä playoffeissa on vedetty tiiviillä tahdilla joka toinen päivä ja olen pystynyt sen hoitamaan. Kisoissakin tulee välipäiviä, jotka antavat aikaa palautua. Jos pelaamme hyvin, on kuormaa mahdollista säädellä peleissäkin vähän enemmän, Leikkanen vakuutti.

Arjen tasapainottelua

Tampereen kasvatus- ja opetuspalveluilla erityisesti päiväkotien ja koulujen liikkumista edistävien projektien parissa työskentelevän Leikkasen arkea on helpottanut se, että työnantaja on ollut joustava. Arjen rytmittämiseen kuuluu treenaamisen säätelyn lisäksi työasioiden ennakointi.

Joukkuekaverit puolestaan ovat vuosien saatossa ottaneet hyvin vastaan, ettei kokenut puolustaja treenaa täysin yhdessä joukkueen kanssa.

– Joukkuekaverit osaisivat vastata varmaan paremmin, mutta ei se ole tuntunut ongelmalliselta. Optimitilanteessa totta kai treenaisi viisikkona enemmän, mutta koen heidän tiedostaneen, että teen hommia saman verran kuin muutkin, mutta mukautetusti. He ovat omaksuneet, etten ole poissa, koska minua ei kiinnosta, vaan jotta pystyisin olemaan mukana ja pelaamaan.

– Kaikki treenaaminen on yhdessä fysioterapeutin ja valmennuksen kanssa sovittu. Samu (Kuitunen) ja Jänö (Jussi Jäntti) ovat mukana sekä seura- että maajoukkueessa ja tietävät tasan tarkkaan missä mennään. Päivät kuluvat töissä. Illat olen joko hallilla joukkueen kanssa tai uimahallilla tai puntilla omatoimisesti. Polvea täytyy kuunnella päivittäin ja mennä viikko kerrallaan. Tällä hetkellä se palautuu kuormasta paremmin kuin aikaisemmin.

– Kiitosta pitää antaa myös työpaikalle joustavuudesta. Vastavuoroisesti haluan joustaa heidän suuntaan silloin, kun pelihommat eivät ole akuuteimmillaan. Ennakointia siinä tarvitaan ja onnekseni minulla on muutamia kollegoita, joille olen pystynyt tarvittaessa hommia jakamaan.

Ylipäätään kisarupeama vaatii arjen sovittamiselta paljon. Lämpöleiriä ja MM-kilpailuja varten pelaajat tarvitsevat vapaata.

– Se helpottaa, että karkeat päivämäärät ovat tiedossa koko vuoden. Silloin osaa ennakoida sitä tilannetta ja varata vapaata siltä varalta, että tulee valituksi joukkueeseen.

Suomen yhteishenki on Leikkasen mukaan erinomainen. Kuva: Salibandyliiga.

Vastikään vietetty maajoukkueen lämpöleiri oli Classic-puolustajan mieleen.

– Oli rento, mutta keskittynyt meininki. Jokainen viritti kroppaansa ja yhdessä vedettiin muutama kovempi treeni. Katsottiin tietysti myös vastustajia läpi. Tampereella on ollut viime aikoina tosi synkkä ja märkä sää, niin leiri oli iso piristys. Viime talvesta muistaa kuinka paljon energiaa sai, kun käytiin Singaporessa pelaamassa Classicin kanssa. Lämmön ja valon lisäksi voi siirtää arjen vähäksi aikaa sivuun. Se on tärkeää kisoja ajatellen, Leikkanen painotti.

Maajoukkueesta virtaa syksyyn

Classicin joukkueesta on mukana kaikkiaan 10 pelaajaa kisaryhmässä. Ajatukset tai keskustelut eivät syksyn aikana kuitenkaan ole maajoukkueeseen juuri harhailleet.

– Olemme nauttineet yhdessä runkosarjapeleistä ja treeneistä. Positiivisella tavalla se on antanut lisää virtaa ja henkistä pääomaa kaudelle. Kaikki ovat tehneet pirusti hommia, että saisivat kunnian lähteä edustamaan Suomea.

Leikkasen omat fiilikset ennen kisoja ovat rauhalliset. Ensikertalainen uskoo, että valmennus näki hänessä vahvuuksia, jotka ovat hyödyksi ryhmälle.

– Voittamaan lähdetään. Meillä on mahtava porukka ja uskon, että se näkyy kentällä. Tärkeintä on pystyä pelaamaan omilla vahvuuksilla, joiden takia minut joukkueeseen varmasti valittiin. Turha tässä on täristä ja ottaa paineita. Pitää osata nauttia, sillä monille tätä mahdollisuutta ei tule ikinä.

Suomen tavoite on luonnollisesti maailmanmestaruus. Leikkasen mielestä sen saavuttamiseksi tulee onnistua pelillisesti hyvin.

– Tämä on pitkä prosessi. Kahden vuoden ajan on rakennettu pohjaa. Kisoissa meidän tulee puolustaa hyvin antamatta yhtään siimaa vastustajalle. Pallon kanssa on oltava fiksuja. Meidän tulee olla tehokkaita nopeista vastaiskuista ja vastaavasti pitää välillä pelivälinettä pallonhallinnan kautta. Ne ovat selkeimmät sapluunat meidän menestykselle kisoissa. Kovia joukkueita tulee vastaan ja marginaalit ovat pienet, mutta kyllä tässä voi hyvillä mielin lähteä kisoihin, Leikkanen kommentoi.

Suomi aloittaa urakkansa lauantaina. Heti avausottelussa tulee vastaan viime MM-finaalissa kaadettu Ruotsi. Leikkasen historian ensimmäisessä MM-ottelussa haaste tulee siis olemaan saman tien kovin mahdollinen.