Kun panokset kasvavat, Peter Kotilaisella on tapana syttyä liekkeihin. Niin hän teki tälläkin kertaa, kun Suomi pääsi juhlimaan toista perättäistä maailmanmestaruutta.

Haastattelukäytävälle saapui onnellinen hyökkääjätähti, joka oli jo voiton riehassa saanut mitalinsa irti kaulanauhasta.

Suomi nuiji Ruotsin lopulta 6–3-numeroin. Kotilainen harvoin lähtee analysoimaan peliä sen nyanssien kautta, ja ei tälläkään kertaa. Siitä hän kuitenkin oli varma, että suomalaiset olivat toisella osa-alueella edellä.

– Meillä oli tänään aika suvereeni esitys henkisellä puolella. Läpi päivän oli sellainen fiilis, että tämä on meidän peli, Kotilainen hehkutti.

Hänen peliesityksensä finaalissa oli jälleen niin kova kuin tarvittiinkin. Kaksi tehtyä maalia ja päälle yksi taidokas syöttö Juha Kivilehdon osumaan.

Suomi iski kolme osumaa päätöserässä lyhyen ajan sisään. Kotilaisen viimeistelemä kaukolaukaus vei joukkueen 4–2-johtoon.

– Sanoin Tatille (Tatu Väänänen), että jätä vain pieni. (Ruotsin hyökkääjä Kim) Nilsson ei ole hirveän hyvä peittämään noita, olen häntä vastaan ennenkin tehnyt. Ja täydellinen laukaus lähti. (Maalivahti Johan) Rehn ei saa mun vetoja kiinni, maalitykki naureskeli.

Tuuletuksesta ei puuttunut tunnetta. Monen kymmenen metrin spurtti päättyi Suomen kannattajapäädyn eteen. Siihen päälle vielä kova karjaisu kohti huutomerta.

Nykyn piilotettu kortti

Viikonlopun tehokkain ketju päätyi lopulliseen muotoonsa vasta Tshekki-välierässä. Joonas Pylsyn rinnalle laitettiin Ville Lastikka ja Kotilainen. Pakkiparina luutivat Mikko Leikkanen ja Kivilehto.

Viisikko oli yksi merkittävistä tekijöistä siinä, että Suomi pystyi kampeamaan mestaruuteen asti.

– Luulen, että tämä oli se Nykyn piilotettu kortti. Sitä haluttiin piilottaa viimeiseen asti. Sanotaanko niin, että jos +9 tulee kahteen peliin, niin valmennus onnistui ihan jees, Kotilainen suitsutti päävalmentajaansa ja kentällistä.

Kenties jotkut heistä nähdään yhdessä myös jatkossa Suomen paidassa.

– Villen kanssa jo puhuimme pelin jälkeen, että olisi kiva kokeilla joskus myöhemminkin uudestaan.

Kotilaisen osalta mennyt vuosi on ollut haastava. Loukkaantuminen pilasi suurimman osan viime kaudesta ja tuotti myös henkisiä haasteita.

Kotilainen kuitenkin parsi itsensä niin henkisesti kuin fyysisestikin huippukuntoon. Maailmanmestaruus on ehkä paras mahdollinen palkinto siitä.

– Tämä syksy on tehty hyvin hommia, ja kroppa on pysynyt ehjänä. Ajattelin, että tässä hetkessä purkautuisi aika paljon, mutta tällä hetkellä en tunne yhtään mitään.

– Ehkä ensi viikolla sitten, kun menee kotisohvalle pötköttämään ja alkaa pohtia asioita, niin siinä saattaa joku tippakin tulla silmästä, jyväskyläläinen pohti.

Sitä ennen on kuitenkin aika juhlia.

– Pari päivää mennään, koska ensi lauantaina pelataan jo Happeen kanssa Kuopion jäähallissa.