Salibandyn MM-finaali Prahassa on pelattu. Taululla lukemat ovat 6-3. Suomi on käytännössä murskannut lajin emä- ja mahtimaan Ruotsin. Peli oli pelattu jo kymmenen minuuttia ennen loppua. Ruotsin selkäranka oli silloin lähes poikki.

Suomi ei päästänyt Ruotsin taitureita vastaan yhtään maalia 5v5-pelissä, kun Suomi oli ehtinyt järjestäytymään puolustukseen. Esimerkiksi Ruotsin Johan Samuelssonin ykköskenttä ei tehnyt koko ottelussa maalin maalia tasakentällisin. Rasmus Enströmkin oli pelkkä paperitähti. Nopeistakin hyökkäyksistä Ruotsi iski vain yhden osuman (Alexander Rudd 2-2). Ensimmäinen Ruotsin maali tuli ylivoimalla ja kolmas rangaistuslaukauksesta 6 v 5-pelissä.

Kuinka tämä oli mahdollista?

Suomi yksinkertaisesti toteutti pelitapaansa niin täydellisesti kuin se oli tänä päivänä inhimillisesti mahdollista.

Suomen pelitavaksi on viimeisen kuuden vuoden aikana vakiintunut moderni vastahyökkäyspelaaminen, joka on puolustuslähtöinen tapa pelata pallopeliä. Se on nykyaikaistettu versio perinteisestä vastahyökkäyspelistä. Nykyaikaistaminen tarkoittaa puolustamista pallolla: pitkien hyökkäysten pelaamista, vastustajan pitämistä irti pallosta. Maalit pyritään iskemään vastustajan virheistä. Kaiken lukkona on vedenpitävä maalivahtipeli.

Suomen pelin kivijalka oli Prahan finaalissa graniittia. Eero Kosonen pelasi maalissa mainion pelin ja pesi Ruotsin Jonas Rehnin selvästi. Varsinkin Suomen avausmaalin Rehn suorastaan imuroi. Kososen kohdalla voidaan ainoastaan keskustella 2-2-maalista, jossa Tatu Väänänen näytti tekevän maskin Kososelle.

Kokonaisuutena Kosonen oli kuitenkin mies paikallaan varsinkin toisen erän lopun hieman hankalissa paikoissa tilanteessa 2-1. Silloin hän otti esimerkiksi yhden huiman voittavan torjunnan.

Ennen kaikkea Kosonen edessä Suomen viisikkopuolustus alueellisena miesvartiointina oli timanttisen tarkkaa koko pelin ajan. Ruotsi oli käytännössä täysin aseeton sen edessä. Ruotsi piti kyllä palloa, mutta pyöri lähinnä pelin ulkopuolella laidoilla ja keskialueella. Sille tyypillisiä pallollisia haastoja viisikojen väleihin ei juuri nähty. Juuri niitä miestä vartioivaa puolustusta vastaan tarvitaan. Vain hyvin harvoin Ruotsi onnistui pääsemän Suomen viisikon sisään parhaalle maalintekoalueelle. Nekin paikat Kosonen hoiti varmasti. Suomi ajoi tankin maalinsa eteen Prahan joulukuussa.

Aivan oleellista oli myös Suomen puolustaminen pallolla. Suomi onnistui koko pelin ajan pelaamaan pitkiä hyökkäyksiä ja pitämään Ruotsin sikäli pois pallosta. Edes Ruotsi paineistaminen kolmannen erän alussa ei tuottanut oikeastaan mitään ongelmia Suomelle. Suomi nakutti tasaisesti 17 pitkää hyökkäystä per erä.

Suomi antoi Ruotsille koko ottelussa neljä nopeata ylivoimahyökkäystä Suomen 11:tä vastaan. Lukema kertoo Suomen hyökkäyksen puolustusvalmiuden ja pallovastuun olleen hyvin korkealla tasolla koko ottelun ajan. Tärkeä puolustussuuntaan pelaamisen asia.

Ruotsin virheistä Suomi iski kliinisellä tehokkuudella pelitapansa mukaisesti. Tällä kertaa ratkaisevaan rooliin nousivat Ruotsin puolustus- ja maalivahtipelivirheet, joista Suomen kakkoskenttä rankaisi armotta erityisesti Ruotsin kolmosta.

Kuten yllä todettiin, Rehn saa ottaa kontolleen Suomen avausmaalin. 2-0-maalissa Ruotsin kolmoskenttä muodosti Ville Lastikalle kunniakujan antaa poikittaissyöttö Peter Kotilaiselle, joka sai putata pallon tyhjiin.

Käänteentekevässä 3-2:ssa Ruotsin kolmonen oli täysin ulalla Suomen kakkosen ovelan keskialueen vapaalyönnin kanssa. Kukaan ei seurannut Kotilaisen ja Juha Kivilehdon taustanousuja. He pääsivät 2-0-tilanteeseen Rehniä vastaan. Kivilehdolla oli helppo työ siirtää pallo maaliin.

Voittomaalissa 4-2 Kim Nilsson ja Rudd eivät viitsineet peittää Kotilaisen keskialueen kanttia. Lastikka teki mainion maskin eikä Rehn nähnyt palloa. Jälleen heikkoa vapaalyöntien puolustamista Ruotsilta.

Suomi ratkaisi pelin siis vapaalyöntimaaleilla, vaikka kokonaisuutena erikoistilannepelaaminen päättyi 2-2 (Suomen ylivoimapeli ei ollut parhaimmillaan). Tärkeää oli myös se, että Suomi ei ottanut enempää kuin kaksi jäähyä.

Lopulta ottelun taputteli Suomen ykkösen nopea hyökkäys, jossa Ruotsin ykkönen täytti omaan päähän surkeasti. Nico Salo jäi aivan vapaaksi keskelle, josta maailmanluokan sentteri kyllä pistää pallon kovalla prosentilla pussiin.
¨

Myös Suomen viimeinen maali 6-2 syntyi nopeasta ylivoimahyökkäyksestä, kun Eemeli Salin riisti pallon Ruddilta ja Sami Johansson laukoi pallon tyhjään Ruotsin maaliin.

Yleisesti ottaen Ruotsin puolustus- ja maalivahtipeli ei ollut MM-finaalin tasolla. Siitä jäi sinikeltaisille paljon mietittävää. Suomi oli puolustussuuntaan pelaamisessa todella paljon Ruotsia edellä.

Se ei kuitenkaan vähennä Suomen kakkoskentän loistavaa tehokkuutta rankaista Ruotsia virheistä kliinisesti. Galaktinen ottelu Kotilaiselta, Pylsyltä, Lastikalta, Mikko Leikkaselta ja Kivilehdolta.

Kuuden vuoden takaisen Zürichin nöyryytyksen jälkeen Suomi on löytänyt modernissa vastahyökkäyspelissä pelitavan, joka on Ruotsille myrkkyä. Jo neljä vuotta sitten Göteborgissa Ruotsi voitti vain maalilla. Vuonna 2016 Suomi ryösti voiton rangaistuslaukauskisassa, kun valmennusvastuu oli Petri Kettusella. Nyt Petteri Nykyn valmennustiimin johdolla Suomi vei modernin vastahyökkäyspelin huippuunsa ja jätti Ruotsi lopulta vailla mahdollisuuksia.

Tehotilasto

Suomi I (Salot)
1-0
Suomi II (Pylsyt)
4-0
Suomi III (Kukkolat)
0-1
YV
0/2
AV
1.1 (1/2)
6v5
1-0

Ruotsi I
0-1
Ruotsi II
1-1
Ruotsi III
0-3
YV
½
AV
0/2
RL
1/1