Divarit

Polvivammojen kiusaaman Jani Rajalan tavoitteena ehjä kausi: ”Saivat ylipuhuttua Divariin”

05.10.
2019
Divarit

Kooveen Jani Rajala nauttii paluusta pääsarjatasolle vaikeiden vuosien jälkeen. Kuva: Juhani Järvenpää

Divarin ensimmäisillä kierroksilla esiin on noussut muun muassa Kooveen Jani Rajala. Hän nettosi sarja-avauksessa tehot 2+2 ja seuraavassa ottelussa 1+1. Kolmannessa pelissä hän jäi kiikaritehoihin, kun SB Vantaa haki Tampereelta yllätysvoiton jatkoajalla. Rajalan mielestä se toimi Kooveelle hyvänä herätyksenä.

– Divari on todella tasainen sarja, eikä mitään saa ilmaiseksi. Sarjassa ei ole yhtään joukkuetta, jota vastaan voisi lähteä takki auki. Jokaista vastaan täytyy antaa parhaansa, jos pinnoja haluaa saada.

Liiallisiin välipäiviin kaukalossa ei ole varaa, sillä pitkän rupeaman jälkeen liigasta pudonneessa seurassa tähtäin on asetettu korkealle.

– Meillä on tuossa niin laadukas porukka ja valmennus, että muuta tavoitetta ei voi olla kuin nousu keväällä. Kun pelit etenevät ja kaikista saadaan ulosmitattua potentiaali irti, niin eiköhän siitä hyvä tule.

Rajalan edelliset divaripelit ovat niinkin kaukaa kuin kaudelta 2007–08, jolloin hän juniori-ikäisenä pääsi maistamaan sarjan vauhtia Nokian KrP:n riveissä. Tuon kauden päätteeksi KrP nousi Salibandyliigaan ja saman teki Rajalakin, mutta uraa ovat varjostaneet loukkaantumiset.

– Polven kanssa on saanut tapella oikeastaan ekoista liigavuosista lähtien. Vasen polvi on leikattu varmaan yhteensä kuusi tai seitsemän kertaa. Siellä on mennyt oikeastaan kaikki, mitä polvesta voi mennä. Sitä on korjailtu, ja välillä leikkaukset ovat onnistuneet, välillä ei, Rajala kertoo.

– Kierukkaa ei taida olla enää jäljellä. Nivelrikkohan siellä on ollut jo pitkään.

Jani Rajala ei ole asettanut itselleen pistetavoitetta. Hän tietää, että terveenä pysyessään tehojakin tulee. Kuva: Esa Takalo

Kipinä syttyi uudelleen

Rajalan tilastoihin kertyi yhdeksän liigakauden aikana yhteensä 133 runkosarjaottelua ja yksi pudotuspeli – kaikki Nokian KrP:ssä lukuun ottamatta yhdeksän ottelun piipahdusta Porin Karhuissa.

Mukaan mahtuu myös kaksi visiittiä Sveitsiin. NLB:n Unihockey Mittellandia pelaaja edusti kauden 2014–15, ja kevään 2017 hän tahkosi Unihockey Basel Region riveissä.

Käkikellojen maasta jäi hyvät muistot. Mittellandissa Rajala pystyi pelaamaan kauden kaikki ottelut, mikä on ollut hänen urallaan valitettavan harvinaista. Tehojakin syntyi yli 40 pisteen edestä.

– Ei polvi sielläkään ihan täydessä tikissä ollut, sitä käytiin imemässä silloin tällöin tyhjiksi.

On tavallaan pieni ihme, että Rajalaa enää edes nähdään tämän tason peleissä. Hän hyppäsi pari vuotta sitten syksyllä junioriaikojensa seuraan Ilvekseen pelaamaan kakkosdivisioonaa. Siellä vajaan kahden kaudena aikana syntyi pisteitä keskiarvolla 2,25 per ottelu.

– Polvi oli siinä kunnossa, että sen myötä motivaatiokin oli ottanut osumaa, mutta Ipa-vuodet olivat hyviä. Sitten Oksasen Jere, Kangasmäen Ville ja Riihimäen Japi saivat ylipuhuttua lähtemään vielä divaripeleihin.

Kesällä Nokian KrP:stä Kooveehen vaihtaneet entiset pelikaverit sekä Sveitsistä Tampereelle palannut päävalmentaja olivat siis tärkeässä roolissa Rajalan liekin uudelleen sytyttämisessä, mutta osansa on ollut myös onnistuneella kuntoutuksella. Polvivammoista toipuminen on vaatineet kovaa työtä, jossa Rajalan apuna on ollut entinen pelikaveri, fysioterapeutti Osmo Reentilä. Sinne suuntaan pelaaja nostaakin hattua.

– Saatiin sinne jalkaan pitkästä aikaa taas voimaa ja tukevuutta. Se on ollut yksi syy, että pystyy Divaria pelailemaan. Kyllä se maistuu pelata kunnon pelejä, kun paikat ovat suht kunnossa.

Hän antaa Kooveelle kehut siitä, että seurassa on ymmäretty pelaajan tilanne. Hän ei pysty tekemään kaikkea joukkueen mukana, vaan joutuu toimimaan yksilöllisemmin polven ehdoilla.

– Siellä on lääkärit, fyssarit ja osteopaatit, joiden kanssa pääsee tarvittaessa tekemään. Valmennuksen puolelta on ymmärretty, että se on iso tekijä, joka mahdollistaa ylipäätään pelaamisen, Rajala kiittelee.

Nälkää on jäänyt”

Vastaavalla loukkaantumishistorialla joku olisi saattanut jo naulata pelitossunsa lopullisesti pukukopin seinään.

– Onneksi en ole sitä tehnyt. Nyt pystyy taas nauttimaan pelaamisesta. Henkilökohtaisella tasolla tavoittelen, että pystyisin pelaamaan koko kauden ehjänä. Polvi on antanut sellaista osviittaa, että se voisi olla mahdollista. Ei siellä taida enää mitään ollakaan, mikä rikki menisi, Rajala maustaa ripauksella mustaa huumoria.

– Aina terveenä ollessani minulla on toivottavasti ollut joukkueelle jotain annettavaa. Se on jäänyt vähän kaihertamaan, kun uralla on ollut niin rikkonaista. Nälkää on jäänyt.

Rajala on pelannut alkukauden keskushyökkääjänä ketjussa, jossa laidoilla ovat viilettäneet nuori latvialainen Pēteris Trekse sekä Jesse Vainio. Puolustajaparina on ollut Aki Hietanen ja Nico Andersson. Kaikki ympärillä olevat pelaajat saavat Rajalalta kehut, mutta erityisesti hän haluaa nostaa esiin Treksen.

– Pete on huikean potentiaalin omaava, jalkavoimainen ja taitava kaveri. Kun hän vielä pääsee Suomen rytmiin kiinni ja saa itseluottamuksen kohdalleen, tulee tekemään reilusti pisteitä tällä kaudella. Huikea jätkä. Ei äkkiseltään uskoisi, että Latviasta tulee tuollaisia taitureita. Samaa voi sanoa joukueemme toisestakin latvialaisesta (Klăvs Jansons), Rajala hehkuttaa.

Rajala työskentelee HR-koordinaattorina. Tehtävänä on järjestää muille töitä, mutta vieläkö hän tarjoaisi itselleen pestiä liigapelaajana?

– Vaikea kysymys, se riippuu niin terveystilanteesta. Ei se nyt ihan mahdottomuus olisi, jos kaikki menisi täydellisesti. Aika näyttää.

Loppukevennyksenä hän toivoo, että jutun yhteyteen ei liitetä hänen pistetilastojaan Salibandyliigasta.

– Ne ovat niin huonon näköiset, eivät kovinkaan mairittelevat, Rajala naurahtaa.

Iiro-Pekka Airola
Iiro-Pekka Airola
Toimittaja

Twitter: @ipairola