Suomen ja Ruotsin miesten salibandymaajoukkueet kohtasivat sunnuntaina Vantaan Energia Areenalla. Trilleriksi äitynyt kamppailu päättyi Suomen 6-5-voittoon.
Avauserässä Suomi pelasi hyvin, ja piti Ruotsin käytännössä vaarattomana pallon kanssa. Toiseen erään Ruotsi sai kuitenkin hurjan vaihteen päälle, ja iski neljästi. Myös pelin hallinta siirtyi Ruotsin haltuun. Kolmoserään Suomi petrasi valtavasti ja kaivoi voiton viemällä erän 4-1. Tulos tarkoitti myös sitä, että Suomi oli EFT-turnauksen voittaja kotikentällään.
Mitä toisessa erässä tapahtui, Suomen päävalmentaja Petteri Nykky?
– En oikein tiedä. Olisiko luulosairaus (viitannee itsestään luulemiseen)? Oltiin selkeästi parempia avauserässä ja päästiin niskan päälle. Se saattoi siis olla sitä. Kaverilla oli erilainen tilanne kun olivat 2-0-tappiolla, niin siellä ärähdettiin varmaan eri tavalla kopissa. Ottivat siitä kopin. Vähän helposti siinä pääsi kävelemään tuonne meidän päätyyn ja jouduttiin vähän juoksemaan perässä.
– Ei ollut raikkautta jaloissa ja viisikkopuolustamisessa. Jouduttiin aika paljon juoksemaan köysissä ja perässä. Sitä kautta tuli aika pitkiä vaihtoja ja hapotusta pelaajille. Onneksi toivuttiin ja tuotiin vähän uutta vertakin tuohon kolmanteen erään raikkaiden äijien muodossa. He tulivat hyvin peliin mukaan, Nykky arvioi pelin jälkeen.
Suomi oli sillassa toisen erän ajan, mutta sen loppuun osui vaihto, joka sähköisti tunnelmaa. Robin Nilsberth kaatoi Lauri Stenforsin polvellaan Ruotsin kulmassa, josta saikin kahden minuutin jäähyn. Isokokoinen Eemeli Salin meni uhittelemaan aiheesta myöskin isokokoiselle Nilsberthille, ja lopulta Salinkin sai tilanteesta kakkosen.
Otitteko lisäpuhtia siitä toisen erän lopun kahakasta?
– No otettiin, koska mielestäni siitä olisi pitänyt antaa vain se kahden minuutin jäähy perstaklauksesta. Molemmathan nuhisivat siinä, että kyllä minä ihmettelen, ettei sille Ruotsin kaverille tullut 2+2 siitä tilanteesta. Jos asia on kuitenkin noin, niin me mennään aina tuomarin päätöksellä. Ei pelin aikana auta itkeä tuollaista. Siinä oli mielestäni pieni virhearvio, mutta sellaista sattuu. Otetaan vastaan se mitä tulee, Nykky linjasi.
Suomi kaatoi Tshekin perjantaina 3-2 ja Sveitsin lauantaina 3-1. Molemmat voitot vaikuttivat lopulta melko kliinisiltä suorituksilta.
Minkälainen kokonaiskuva Suomen kiertueesta jäi?
– Kyllä tästä sellainen kuva jäi, että joku on tehnyt töitä omallakin ajalla. Jaksavat jo pelata, ja osa vähän paremmin ja osa vähän huonommin. Sen suhteen meillä on vielä töitä tehtävänä kohti ensi vuotta.
– Sanoisin, että tämä oli meiltä nousujohteinen turnaus, vaikka tuo kakkoserä menikin noin. Pitää muistaa, että oli kohtuullinen joukkue vastassa. Kovasti he kuitenkin pelasivat kenttä kenttää vastaan ja sekoittivat pakkaa siinä. Me pohdittiin tuossa, että ”katsotaan miten nämä meidän pojat pelaavat”. Ei tässä sellaiseen oltu valmistauduttu, eikä haluttukaan.
– Loppua kohden toki peluutettiin sen mukaisesti, että nähtiin kenellä kulkee pelin aikana. Kokonaisuutena ihan hyvä arvosana, ja voi olla ylpeä pojista. Oli erityisen hienoa, että pelaajat jaksoivat uskoa viimeiseen erään mennessä, että kyllä täältä vielä tullaan. Kapteeni Nico Salo oli kyllä liekeissä. Ilmeestäkin näki, että ei tässä ole mitään hätää, että nautitaan vain pelistä.
Kysymyksen asettelussa ei ollut tarkoitus lytätä Ruotsi-peliä, joka oli kuitenkin tietyllä tavoin jopa erinomainen.
– Juu juu. Viihdearvoltaan varsinkin. Tietysti valmentajana sitä katsoo näitä joskus eri tavoin. Muistan kuitenkin, että joskus Prahassakin oltiin 4-0-tilanteesta puolen tunnin päästä 6-4-tappiolla. Tämähän on sellainen ”ryöpsypeli”, kuten nähtiin. Ensin kaksi meille, sitten neljä Ruotsille ja lopputulos nähtiin taululla. Tarkkana pitää olla, Nykky summaili.
Turnauksen ensikertalaisina mukana olivat Joona Rantala ja Nico Jonaeson. Molemmat pääsivät Ruotsia vastaan kentälle kolmanteen erään, ja esiintyivät pirteästi. Rantala onnistui myös maalinteossa päätöserässä, ja avauspelissä Tshekkiä vastaan.
– Erittäin hyvin onnistuivat. Eilen jäi vähän sellainen kuva, että saattaa jäädä kokeilut sinne 80 minuuttiin, joka on myös hyvä määrä ensikertalaiselle. Tiedettiin kuitenkin, että varsinkin Rantala on tuolla viimeisellä kolmanneksella hyvä. Tosi hyvin pärjäsivät molemmat. Saivat kosketuksen peleihin ja tietävät nyt minkälainen tämä maailma on. Toivottavasti rupeavat katsomaan peliäkin hiukan eri kantilta, Nykky suitsutti ja muistutti.
Suomen tähtäin on tietysti vuoden 2020 joulukuun MM-kotikisat. Isäntien ei tarvitse karsia kisoihin, joten isoja pelaajakokeiluja ei voida tehdä karsinnoissa. Siksi menneellä EFT:llä oli yllättävänkin iso merkitys.
– Pidin tätä erittäin tärkeänä turnauksena. Meillä oli kuitenkin mukana aika paljon pelaajia, jotka eivät ole vielä kisoissa käyneet. Ovat olleet maajoukkueen mukana kyllä. Tämä oli ajankohdallisesti hyvä paikka tehdä kokeiluja. Se on tietysti vähän harmillista, että joutuu kerralla kokeilemaan niin paljon, eikä ole selkeitä viisikoita. Ykköshyökkäyskolmikko oli ehjä, mutta siinäkin alla pelasivat nyt Tatu Väänänen ja Lauri Stenfors. Hekin löysivät pelirytmin hyökkääjien kanssa.
– Valmennukselle oli tärkeää nähdä, että mitä se tarkoittaa, kun ruvetaan pelaamaan kärkimaita vastaan. Maailma muuttuu niin valtavasti liigapeleistä. Oli varmasti hyvä mittari ja viesti pojille, että mitä tämä on isoissa peleissä. Pikkuisen kun suoristaa selkää niin reppu heiluu omissa, Nykky päätti.