Suomen koronavirustilanne on kehittynyt elokuussa huonompaan suuntaan. Tautitilanne heittää tummia pilviä Helsingin MM-kisojen ylle.

Suomessa on todettu viimeisen kahden viikon aikana 293 koronatartuntaa. Edellisen kahden viikon aikana tapauksia oli 132. Uhkakuvat viruksen toisesta aallosta ovat siis realisoitumassa.

Päätös joulukuun MM-kisojen järjestämisestä pitäisi tehdä syys-lokakuun vaihteessa. Kansainvälisen salibandyliiton pääsihteeri John Liljelund kommentoi Pääkallolle IFF:n kokoustavan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Näiden keskustelujen pohjalta tehdään lopullinen päätös kisojen kohtalosta.

Liljelund ei kuitenkaan osaa arvioida tuleeko päätös mahdollisesti jo ennen ilmoitettua takarajaa. Päätökseen vaikuttavat myös valtioneuvoston linjaukset kokoontumisrajoituksista, jotka tehdään kuukaudeksi kerrallaan. Ennakointi on hankalaa.

– Eihän tämä tilanne kisojen kannalta kuitenkaan oikeaan suuntaan mene, Liljelund sanoo.

Onko kisoja järkevää järjestää, jos yleisörajoitukset puskevat päälle?

Kisojen järjestämisen näkökulmasta juuri yleisörajoitukset ovat ongelmallisia. Jos halleja ei saa ottaa täyteen, olisivat kisat todennäköisesti reippaasti tappiolliset.

Kisojen tapahtumajohtaja Hanne Pirkola ei ota suoraan kantaa, olisiko kisojen järjestäminen taloudellisesti järkevää, jos halleja ei saisi myydä täyteen.

– Kyllähän se meillä lähtökohta on, että hallit on täynnä, etenkin finaaliviikonloppuna Hartwall Areenalla, Pirkola sanoo Pääkallolle ja jatkaa:

– Sanotaanko näin, että meidän kannalta se ei olisi hirveän kannattavaa, jos olisi minkäänlaisia yleisörajoituksia, mutta kansainvälisen liiton kanssa pitää arvioida kokonaistilanne. Moni asia vaikuttaa suuntaan tai toiseen.

On selvää, että kisojen siirtämisestä koituisi taloudellisia tappioita. Pirkolan mukaan kisat ovat kuitenkin siirrettävissä. Katsomorajoituksistakin tulisi isoja tappioita, hän sanoo.

Myös IFF:n kirstuun syntyisi iso lovi.

– Sitä pitäisi paikata erilaisin toimenpitein, jos siihen mentäisiin. En kuitenkaan halua enempää kommentoida, koska hallitus ei ole sitä käsitellyt, Liljelund toteaa.

Mahdollisista yleisörajoituksista johtuvien taloudellisten tappioiden ohella myös matkustamisrajoitukset voivat muodostua ongelmaksi.

– Kaikki joukkueet eivät pääsisi kisoihin tai pelaajat joutuisivat ensin karanteeniin kahdeksi viikoksi ennen kisoja ja kahdeksi viikoksi kisojen jälkeen, mikä tekee sen salibandyn kaltaiselle lajille aika kalliiksi.

Kisojen siirtäminen aiheuttaa dominoefektin

Mikäli kisat siirrettäisiin olisivat mahdollisia ajankohtia ainakin ensi vuoden elokuu ja joulukuu.

Kesä ja alkusyksy ovat kuitenkin siinä mielessä haastavia aikoja, että urheilutarjontaa on runsaasti. Jalkapallon EM-kisat on määrä pelata kesä-heinäkuussa, Tokion Olympialaiset heinä-elokuun vaihteessa. Suomi on yhtenä järjestäjämaana alkusyksystä pelattavissa lentopallon EM-kisoissa. Myös koripallon EM-kisat pelataan ensi syksynä.

Pirkola sanoo, että uusia ajankohtia on kartoitettu, mutta lopullisia päätöksiä ei ole tehty. Tapahtumajohtajan mukaan loppuvuosi näyttää kuitenkin kesää todennäköisemmältä.

Liljelund nimeää joulukuun 2021 alustavaksi ajankohdaksi. Ajankohdasta on IFF:n pääsihteerin mukaan käyty keskustelua kisat järjestävän Suomen liiton kanssa. Joulukuu olisi myös hallien kannalta otollisin ajankohta.

Ongelmatonta kisojen mahdollinen siirtäminen ei kuitenkaan ole. Liljelund sanoo, että kisojen siirtäminen käynnistäisi dominoefektin, jossa täytyisi neuvotella muiden kisajärjestäjien kanssa.

– Ennen kuin on olemassa selkeä käsitys siitä, mitä Suomi aikoo tehdä, ei voida päättää mihin kisoja siirretään. Sitten kun tulee esitys, alkaa neuvottelu.

Neuvotteluja käytäisiin ainakin Ruotsin liiton kanssa, joka on järjestämässä naisten MM-kisoja Uppsalassa juuri joulukuussa 2021. Mahdollisesti kuvioon tulisi mukaan myös Sveitsin liitto, jonka on määrä järjestää joulukuussa 2022 pelattavat miesten MM-kisat.