O2-Jyväskylä sai tälle kaudelle mielenkiintoisen vahvistuksen, kun 32-vuotias Mikael Määttä debytoi pääsarjatasolla. Jyväskylässä hyvänä pelaajana alasarjoissa tunnettu Määttä lähti vihdoin kovemmalle tasolle ja on todistanut tasonsa Divarissa. Urheilun ja pelaamisen ilo on pitänyt kuusamolaisen koko elämän ajan liikkeellä.
Määttä muutti Kuusamosta Oulun kautta Jyväskylään vuonna 2011. Hän aloitti salibandyn pelaamisen vuonna 2013 ja pelasi Blastersin ja Happee Streamersin riveissä kakkosdivaria kuusi vuotta. Kovempi taso on ollut aikaisemminkin Määtän mielessä, mutta se on jäänyt ajatuksen tasolle aina ennen tätä kautta.
– Olen paljon urheillut muutenkin ja salibandy on ollut yksi lajeista. Aikaisemminkin on ollut puhetta, että lähtisin korkeammallekin tasolle, ihan liigan mukaankin. Poltetta ei ole ollut lähteä, vaikka kovempi taso on tavallaan houkutellutkin, sanoo Määttä.
Kakkosessa Määttä hurjasteli 99 ottelussa 204 tehopistettä. Hän ei enää parin kahden kauden aikana kokenut kakkosen pelejä mielekkäiksi ja päätös korkeamman tason kokeilemisesta kypsyi.
– Vuosia pelasin kakkosdivaria. Viimeisimpinä vuosina en saanut oikein mitään niistä peleistä, tiesin että oma pelillinen taso on korkeammalla. Viime kaudella oikeastaan tuli tunne, että ehkä sitä voisi käydä kokeilemassa kovempiakin pelejä.
Hän lähti muuttuneeseen ja tavoitteelliseen O2-Jyväskylän joukkueeseen ja pelaamaan Divaria.
– O2:n suunnitelmat vaikuttivat hyvältä ja tavoite on liigassa. Porukka vaihtui aika paljon ja lähdin mukaan. On ollut kyllä kivaa.
Jyväskylän alueella Määtästä on oltu aiemminkin kiinnostusta. Happee on myös tavoitellut rihgtin hyökkääjää riveihinsä.
– Happeenkin kanssa on ollut puhetta. Muutama vuosi sitten olin kesän O2:sen mukana ja tein jo sopimuksenkin. Silloin ei kuitenkaan vielä innostanut, ja jäin ennen kauden alkua pois. Sen jälkeen Happeen kanssa oli keskusteluja, jos olisin sinne mennyt, mutta en sitten sinnekään lähtenyt. Keskusteluja on ollut.
Määttä kokee, ettei ole joutunut muuttamaan kummemmin pelityyliään vaan pärjää vahvuuksillaan.
– Peli on erilaista, mutta en ole sarjatasoa miettinyt kummemmin, vaikka sen tiedostaakin. Divarissa kaikki on toki parempaa, vaikka Sisä-Suomen kakkosdivarin kärkiottelut eivät kauas heitä divaripelien tasosta.
Isoihin tehoihin, minuutteihin ja rooliin tottunut Määttä on tietenkin kovan rosterin omaavassa O2:n joukkueessa pienemmässä roolissa, mihin on aiemmin tottunut. Tehoja on silti tullut ja hän on joukkueensa tehokkain pelaaja 14+5=19 saldollaan. Koko sarjan pistepörssissä Määttä on yhdeksäntenä.
Ihan tuntemattomana pelaajan ei Määttä O2:n mukaan lähtenyt.
– Tehoja olisi voinut tulla aika paljon enemmänkin. Kakkosessa sain pelata täysin omilla vahvuuksilla ja olla selkeästi joukkueen ykköspelaaja. Uudessa porukassa joutuu aina vähän hakemaan omaa paikkaa. Toki täälläpäin minut on tunnettu pelaajana, vaikka muualla päin Suomea ei olla tiedettykään.
– En ole ihan täysin ollut vielä tyytyväinen omaan peliin, piipussa vielä on paljon. Hyvin on kuitenkin mennyt ja olen saanut pelata hyvien äijien kanssa.
Määtästä huomaa kentällä, että hän tykkää pallosta ja liikkua sen kanssa laajalla säteellä.
– Toki ikää alkaa olemaan, mutta iso vahvuuteni on aina ollut hyvä liike. Kun saan paljon palloa ja itseluottamukseni on kunnossa, silloin olen vahvimmillani. Aikaisemmin olen saanut enemmän syöttöjä, kuin maaleja. Nyt se on mennyt toisinpäin. Monipuolinen pelaaja olen.
Miten pääsarjaan voi näin vain tulla pelaamaan korkealla tasolla? Kuten arvata saattaa, ei Määttä ole elämäänsä sohvalla viettänyt.
– Urheilutaustaa löytyy paljon, vaikka joukkueen mukana en ole lapsuudessa tai nuoruudessa ollutkaan. Urheilu on aina ollut itselle ykkösjuttu. Oikeastaan kaikkia pelejä olen pelannut, mitä vain löytyy. Aktiivinen urheilutausta näkyy salibandyssakin.
Moni näkee treenaamisen vain sellaisena, että valmiin ohjelman kanssa mennään salille tai pururadalle. Määttä myöntää, ettei hän ole puntilla kauheasti viihtynyt, mutta on sitäkin enemmän harrastanut urheilua monipuolisesti. Tämä lienee varsinkin nuoruudessa sitä parasta treenaamista.
Kuntopohja on kunnossa ja se näkyy salibandykentillä.
– Hirveästi en ole kuitenkaan treenannut. Punttia en ole tehnyt ikinä. Kaikki on ollut harrastelua ja olen ollut suht lahjakas aina pallopeleissä. En ole peleissä huomannut puutteita fyysisissä ominaisuuksissa, vaikka aina voisi olla riskimpi tai voimakkaampi pelaaja. Olen vähän siihen oppinut, etten ole punttia tehnyt. Joukkueen mukana teen kaikki fysiikkatreenit, mutta punttia maltilla, ettei paikat hajoa.
Urheilusta tykkäävä Määttä ei poissulje mahdollisuutta jatkaa tavoitteellisempaa pelaamista.
– Tykkään kyllä pelata. Voihan se olla, että saan tästä kipinää enemmän. En näe, että olen lopettamassa, vaikka ikää onkin, sitä ollaan aika nuorekas kuitenkin. Moni luulee minua nuoremmaksi, mitä olenkaan.