Pääkalloparlamentti: Miten käy naisten finaaleissa? ”Seiskapelin vikalle kympille lähdetään tilanteessa 2-2”

Pääkalloparlamentti pui PSS:n ja SB-Pron tulevia finaalivääntöjä. Kuva: Jarmo Koskela

Pääkalloparlamentti pui PSS:n ja SB-Pron tulevia finaalivääntöjä. Kuva: Jarmo Koskela

Pääkalloparlamentissa on koolla hieman vieraileva kokoonpano naisten liigan loppuotteluja ennakoiden. Mukana ovat Iiro-Pekka Airola, Lasse Kurronen, Minna Nurminen, Raisa Halonen ja Annina Vainio.

F-liigan NLA:n finaaleissa kohtaa kaksi toisilleen viime vuosilta hyvinkin tuttua finaalijoukkuetta. Etenikö kausi kuitenkaan yllätyksittä tähän pisteeseen?

I-P: Finaalijoukkueet ovat odotetut, mutta kauden alkuasetelmiin nähden muut välieräjoukkueet SSRA ja Classic olivat yllätys. Classic laittoi vieläpä SB-Pron todella tiukille.

LK: Yllätykset olivat lähellä. Classic paransi peliään todella paljon ja oli lähellä isointa yllätystä. Loiston Cup voitto oli pienoinen yllätys. Samoin SSRA:n hyvä lento aina valmentajapotkuihin asti. Lopulta kuitenkin kokemus puhui ja finalistit ovat varsin odotetut. 

MN: Täytyy kompata edellisiä. Etenkin Classic yllätti ainakin mut ja, koska yllätykset on parasta, salaa toivoin, että viides ottelu olisikin heille kääntynyt.

RH: Itselle suurin yllätys oli alkukauden Ankat. Harmillisesti heidän pelillinen spektaakkelinsa hyytyi kauden loppua kohti. Lopullinen kärkikaksikko ei tarjoa yllätyksiä, mutta tie finaaliin ei suinkaan ollut suora. Kiinnostavin kausi aikoihin! 

AV: Loiston kypsyminen jo nyt cup-voittajaksi oli pieni yllätys, ja myös SSRA ilahdutti runkosarjassa odotettua terhakammilla esityksillä. Classic pani SB-Prolle yllättäen niin tiukasti kampoihin, että ratkaisua sai jännittää 5. välierän viime sekunneille asti.

Sami Johansson nousi miesten liigassa ylhäiseen yksinäisyyteen pudotuspeleissä. Onko NLA:n pudotuspeleissä noussut selkeää kärkipelaajaa, vai pitääkö puhua enemmän tutkapareista tai kentällisistä, kun kärkiosaajia arvioidaan?

I-P: SB-Pron ja PSS:n ykkösketjujen taso tiedetään. Finaalijoukkueiden ulkopuolelta mainittakoon Classicin kokeneen, loukkaantumisista toipuneen Kristiina Kauppilan löytämä kova kevätvire.

LK: Jaana Lirkki on ollut kovassa vedossa ja voinee intoutua kovaankin pistetahtiin finaaleissa – tuskin kuitenkaan ihan Johanssonin tahtiin pääsee kukaan. Enemmän näen ratkaisijoita viisikoiden kautta. 

MN: Finaalijoukkueiden kovimmat maalintekijäthän pleijareissa on tähän asti ollut Ella Holmberg ja Jaana Lirkki. Näen kumminkin, että ratkaisuja syntyy enemmän viisikkoina kuin yksilöinä. Mielenkiintoista nähdä kumpi nousee tehokkaammaksi finaaleissa, kun virettä tuntuu nyt löytyvän.

RH: Nostan edellä mainittujen lisäksi framille vielä nuoren Classic-sentterin, Alma Laitilan. Illasta toiseen fiksua ja kylmähermoista pelaamista kovien panosten peleissä.

AV: Sami Johanssonin veroista ihmeidentekijää ei mielestäni ole erottunut, toimivia viisikoita ja tutkapareja kylläkin. Classicin kovia kokenut Kristiina Kauppila saa sisupussi-palkinnon ja papukaijamerkin namupasseistaan. 

Rytiseekö finaaleissa?

I-P: Toivottavasti ei parkkipaikalla, mutta kentän puolella saa olla sopivasti sähköä. 

LK: Sähköautoilevana pitää todeta, että myös Arkadian parkkipaikalta saa sähköä, mikä helpottaa omaa kulkemista. Toivoisin, että kentällä pelikovuudessa ja -nopeudessa päästäisiin mahdollisimman lähelle kv-tempoa. Se kehittäisi myös pelaajia. Ylilyönteihin en usko. 

MN: Etänä ja muutenkin normisti julkisilla kulkevana, en ole huolestunut parkkipaikasta. Molemmat jengit ovat fyysisesti kovia, mutta toivon, että etenkin isoimmat rikkeet loistavat poissaolollaan. Kyllä siellä silti varmaankin muutama laita laitetaan uuteen uskoon ja kakkosia saatetaan jaella. 

RH: Jätän parkkirytinät muille. Sählylaatikossa odotan erityisesti Lemisen ja Levälammen laminointikisaa. Onneksi ovat harvemmin samassa kulmassa. Lirkki hämmentänee myös.

AV: Toiveissa on kova mutta rehti ryske. Ehkäpä Anu Raatevaara, Ina Leminen, Jaana Lirkki ja Annina Levälampi toimittavat?

NLA:n välieriä väritti yllätyspotkut. Mitä asioita toivoisit nousevan esille finaalivaiheen peleistä?

I-P: Monta jatkoaikapeliä, joista yksi ratkeaa ilmaveivirankkariin.

LK: Toivottavasti ei ainakaan potkuja. Toivoisin näkeväni kaksi viimeiseen asti taistelevaa, mutta toisiaan kunnioittavaa joukkuetta Game 7:ssa.

MN: Veskat olivat liekeissä välierissä ja toivon samanlaisia highlight-seivejä näihinkin otteluihin. Myös tasaisia trillereitä ja kovia, mutta rehtejä, vääntöjä. Olisi myös hienoa nähdä, että joku ykkösketjujen ulkopuolelta ottaisi isomman roolin pelien ratkaisemisesta.

RH: Toivon viihdyttävää peliä, hikikarpaloita koutsien otsalla ja lisätoiveena Arla Salolta joku dramaattinen käpynkärtsäys. Unelmapurkista kun oikein kaivelen, niin finaaleista jää erityisesti mieleen näkyvät medianostot ja erätaukojen naisten salibandyyn liittyvät sisällöt. Huh, huh.

AV: Sääli, jos tästä pleijarikeväästä jäävät päällimmäisinä mieleen yllätyspotkut. Mieluummin muistelisin pelaajien taitavia suorituksia ja vaikkapa ratkaisevan finaalin viime hetken tasoitusta varsinaisella peliajalla. Kenties kärkiketjujen takaa nousee yllätysnimi, joka ratkoo finaalisarjan viimeisen pelin jatkoajalla…

Seuraa häntä/heitä…? Miksi?

I-P: PSS:n Alisa Kettunen on iskenyt pudotuspeleissä jo 10 pistettä, kun koko runkosarjassa syntyi 14. Jatkuuko sama tahti myös finaalisarjassa?

LK: “Tami” Tamminen sanoi aikanaan, että jos maalivahtipelissä on eroa, niin paremman maalivahdin joukkue voittaa. Molemmat maalivahdit on tulikuumia tällä hetkellä ja Tamin sanoissa saattaa tällä kertaa olla vähän perääkin. 

MN: Olis pitänyt vastata tähän kyselyyn aiemmin, koska Lasse vei mun vastauksen. Tänä keväänä maalivahtien rooli on korostunut ja pakko vielä kehua finaalien ulkopuolelta Classicin Elsi Kangasharjua.

RH: Arla Salo ja Ina Leminen, hyvässä ja pahassa. Kaksi ison roolin pelaajaa, jotka voivat viedä oman joukkueensa mestaruuteen tai hopeamitalijonoon katsomaan naapurin konfettisadetta. Miten kanavoituu kipinä ja kuumuus tämän kevään finaaleissa? Talentista homma ei jää kiinni. Seurata kannattaa myös kahden suunnan soturia Milja Saarikoskea sekä elämänsä kautta pelaavaa Julia Turusta. Meri-Helmi Höynälän johtamat hattivatit jättävät myös harvoin kylmäksi.

AV: Tsekkaa SB-Prolta Jaana Lirkin maalineduspelaaminen (varmana menee loppuun asti, entä kuumeneeko PSS:n Arla Salo?) ja Meri-Helmi Höynälät kikat (se on helppoa, kun sen osaa), PSS:n Ella Holmbergin toiminta maalipaikoissa (kliinistä) ja Classicilta nuoren Alma Laitilan kypsät ratkaisut (mikä pelisilmä!). SSRA:n Hanna Niemelä on pelannut huikaisevan tehokkaan kauden, joten eiköhän pari tehomerkintää synny vielä pronssimatsissakin.

PSS tunnetaan tuttavallisemmin “Pessinä”. Mikä olisi SB-Pro:lle sopiva lempinimi jos se pitää johtaa virallisesta nimestä?

I-P: Prollarit.

LK: Karpaasit. 

MN: Vedetään paikkakunnasta “Nurmarit”. On vielä sattumalta lähellä omaa sukunimeä.

RH: Nyt ei todellakaan olla allekirjoittaneen vahvuusalueella. Todisteeksi tästä Propsi, Pronto ja Prololo. Vastaan Numpat. Siitäkin huolimatta, että Minna kanavoi selvästi samasta lähteestä.

AV: Sprobellit tai Propsit.

Kumman merkitys suomen kielelle on ollut isompi: Aleksis Kiven vai J. L. Runebergin ja miksi?

I-P: Heitän tässä ensimmäisen Kiven. Seitsemän veljeksen ja Venlan vaikutus läpileikkaa myös ruumiinkulttuurin puolelle.  

LK: Runebergiin törmään Prisman leipähyllyllä useammin, joten vastataan Runeberg. 

MN: Torttu voittaa periaatteessa kiven, mutta Jukolan viestissä juokseneena pakko vastata Kivi. Plus en ymmärrä ko. torttuhypeä. Laskiaispulla on parempaa. 

RH: Vaikka Seitsemän veljestä epäilemättä kertoo Kotilaisista (breikattiin!), niin kyllähän se oli runoseppo Rune Berg, joka raitilla pisteli Kiviä taskuun.

AV: Kivi oli tienraivaaja kirjoittaessaan suomen kielellä, ja edelläkävijöitä on aina pakko arvostaa. Kiven elämä oli eittämättä kivenkovaa sairasteluiden takia. Kaiken lisäksi äiti oli toivonut pojastaan pappia, mutta tästä tuli taiteilija eli hampuusi.

Kumpi voittaa mestaruuden, millä numeroilla ja miksi?

I-P: Tiukkaa tulee, kun toisilleen tutut laatujoukkueet iskevät yhteen. Kun seiskapelejä on tänä keväänä jo nähty, veikataan tähänkin sellainen. Ratkaisuhetkillä porvoolaisten betonipuolustus ratkaisee: 4-3 PSS:lle.

LK: En halua pilata jännitystä, mutta seiskapelin vikalle kympille lähdetään tilanteessa 2-2. Se joukkue voittaa, kumpi on fyysisesti paremmassa kunnossa. 

MN: PSS oli todella tehokas välierissä, mutta toki osa siitä saattoi johtua vastustajan heikkoudesta. Pro:lla on taasen hyvä tatsi tasasemmista väännöistä. Sanon, että kyllä nyt on PSS:n aika ja kuudennessa (ihan vaan, koska muut mainitsi seiskan) pelissä homma ratkee PSS:lle 4-2. Vika menee tyhjiin ja sinetöi voiton.

RH: Finaaleissa nousee kotiedun lisäksi arvoonsa Arkadian huolto-osasto. Kokovartaloteipattu kolmikko Hietsut ja Leminen ratkaisee seiskapelissä Numpille. Sarjan todellinen MVP on siis huoltaja-Pasi ja Porvoo jatkossakin sloganinsa mukaisesti unelmien kaupunki.

AV: Jätän betsivinkit antamatta, edellä tuli jo hyviä <3

Lue lisää finaaleista:

Pääkalloennakko: Tuttu kaksikko kohtaa naisten finaaleissa – joko PSS:n pitkä odotus päättyy?

Loukkaantumiset ovat riepotelleet, mutta nyt PSS:n Julia Turunen pääsee ensi kertaa finaaleihin: ”Onhan se äärimmäisen palkitsevaa”

Juulia Kataja pelasi kuusi vuotta sitten poikien SM-finaaleja ja valmistautuu nyt ensimmäisiin naisten finaaleihin: ”Siinä kehittyi hyvin”